Avainsana:
Tahraton mieli Chevronin toinen tuki ja turva on tuomari Lewis A. Kaplan. Hän oli ennen nimitystään tuomariksi (v. 1994) työskennellyt lakiasiaintoimistossa, jonka asiakas oli tupakkayhtiö Brown & Williamson Tobacco Corporation. Tupakkafirmaksikin erityisen hyvämaineinen B & W oli 1970-luvulla kehitellyt muun muassa maustettuja savukkeita lapsille (makuina kola ja omena), ja Kool-merkin mentolisavukkeilla koetettiin hurmata teini-ikäisiä. Se […]
Sama tarina yhä uudelleen Juan Dominguezin ja Fredrik Gerttenin kohtalo tulee etsimättä mieleen, kun tutustuu yhdysvaltalaisen asianajajan Steven Donzigerin tarinaan. Näyttää siltä, että samoja keinoja ja samaa taktiikkaa käytetään menestyksellisesti kaikkiin, jotka koettavat tuoda julkisuuteen ylikansallisten yritysten rikollisia toimia. Steven Donzigerin kohtalo on kuin suoraan Franz Kafkan Oikeusjutusta. Donzigerin rikos on, että hän työryhmineen voitti […]
Yhteinen ilmastouhka… Konsernit tarjoavat ”suurelle yleisölle” auliisti ja jatkuvasti asiatietoa osoittaakseen olevansa vastuullisia ongelmanratkaisijoita ja kivoja joukkuepelaajia. Omissa piireissään ne viis veisaavat esimerkiksi ilmastokriisistä. Ei ole uutinen, että suuret öljy-yhtiöt tiesivät omien tutkijoidensa erinomaisen työn ansiosta ennustaa ilmastonmuutoksen tuloa ainakin jo 1950-luvulta alkaen. Uutinen ei ole enää sekään, että ne salasivat tutkimustuloksensa ja rahoittivat sen […]
Rahan ja sanan vapaus Kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa esiintyy valtioiden ohella muita merkittäviä toimijoita, joista vaikutusvaltaisimpia ovat ylikansalliset suuryritykset ja esimerkiksi Italian ’ndranghetan ja Kolumbian ja Meksikon huumekartellien edustama järjestäytynyt suurrikollisuus. – ’ndrangheta ansaitsee liiketoimillaan enemmän kuin McDonald’s. Suurten rikollisjärjestöjen toimintaa ja menettelytapoja on välistä vaikeaa ja joskus mahdotonta erottaa laillisten suuryritysten toimista. Molemmat edustavat […]
Christopher Buckleyn poliittisessa satiirissa Boomsday ovat vastakkain nuoret ja suuret ikäluokat. Joukoittain eläköityvien ikäihmisten nuoremmilleen sälyttämään rasitukseen on näppärä ratkaisu: Vanhojen pitäisi tehdä vapaaehtoinen viimeinen uhraus ‒ itsemurha. Toimittaja Evelyne Pieiller on viitannut Buckleyn teokseen koronapandemian kiusatessa maailmaa. Satiiri sopii kuvaamaan myös keskustelua koronaviruksen aiheuttamasta yhteiskunnallisesta kriisistä ja sen vaatimista ”priorisoinneista”. Kuka on hoitamisen arvoinen, […]
Teksti: HEIKKI SUOMINEN Hollantilais-amerikkalaista Columbian yliopiston sosiologian professoria Saskia Sassenia (s. 1947) pidetään urbaanin sosiologian uranuurtajana. Kirjassaan Karkottamisen logiikka. Brutaali ja monimutkainen maailmantalous (Vastapaino, Tampere 2018) Sassenin kiinnostuksen kohteena ovat olleet kaupungistuminen, globalisaatio, siirtolaisuus ja työvoiman liikkuvuus globaalissa, erityisesti eriarvoisuutta luovissa merkityksissään. Kaikki eriarvoisuutta tuottavat prosessit, joita hän on tutkinut ovat vuosikymmenien aikana voimistuneet […]
MILKA HANHELA Hampurin tapahtumat täyttivät somefeedini viime viikonloppuna. Uutisvirta oli lähes kokonaisuudessaan surullista luettavaa. Sen sijaan, että maailman huomio olisi kiinnittynyt G20-maiden ylimitoitettuun valtaan sekä niiden rooliin ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttamisessa ja ratkaisemisessa, ei mediassa puhuttu juuri muusta kuin niistä mellakoista, joita mitättömän pieni osuus paikalla olleista protestoijista oli saanut aikaan. Palatessani sunnuntaina mökiltä […]
VESA SUOMINEN The New Yorker totesi Donald Trumpin osoittautuneen jo yhdessä kuukaudessa kyvyttömäksi hoitamaan tehtäviään ja vaati tämän syrjäyttämistä perustuslain 25. lisäyksen perusteella (jolloin varapresidentistä tulee presidentti). The Nation-lehden William Greider otsikoi kommenttinsa tuohon juttuun: ”onko presidenttimme hullu?” Hän kehotti The New Yorkerin kirjoittajia ja lukijoita nappaamaan vähän rauhoittavia ja juomaan kupillisen lämmintä […]
VESA SUOMINEN Kenraalit valmistautuvat aina eilisen sotiin, sanotaan. Sama näyttää pitävän paikkansa myös ammattiyhdistysliikkeen taisteluihin, esimerkiksi suhtautumisessa perustulokeskusteluun. Samalla kun palkkatyökeskeisen elämän vanhat rakenteet rutisevat liitoksissaan ja osaksi jo sortuvat ympärillä, iso osa ammattiyhdistysliikettä tarkastelee ‒ se on tietysti ammattiyhdistysliikkeen tehtävä ‒ yhteiskunnallista muutosta ainoastaan palkkatyön horisontista. Osa poliittista ”keskusta-vasemmistoa” ja vasemmistoa tekee samoin. […]
VESA SUOMINEN Työväenluokan suhde poliittiseen vasemmistoon ei enää ole ongelmaton. Nykyvasemmiston suhde työväenluokkaan ja laajemmin palkansaajiin poliittisen kannatuksen lähteenä ei sekään enää ole yhtä selvä ja yksinkertainen kuin aikaisemmin. Vasemmiston kannalta on olennaista osata kysyä, millainen on se työväenluokka, joka on palannut poliittiseksi tekijäksi. Vasemmistosta on nykypäivän palkkatyöväestölle apua ainoastaan silloin, jos se […]