Osa 6/6 Taistelu perustulosta

Vasen Kaista julkaisee Vesa Suomisen luokkasuhteiden muutoksia kapitalismin viimeisellä rannalla käsittelevän artikkelin kuudessa osassa. Tämä on kuudes ja viimeinen osa. (Kuva: Cai Melakoski)
Vasen Kaista julkaisee Vesa Suomisen luokkasuhteiden muutoksia kapitalismin viimeisellä rannalla käsittelevän artikkelin kuudessa osassa. Tämä on kuudes ja viimeinen osa. (Kuva: Cai Melakoski)

 

VESA SUOMINEN
Kenraalit valmistautuvat aina eilisen sotiin, sanotaan. Sama näyttää pitävän paikkansa myös ammattiyhdistysliikkeen taisteluihin, esimerkiksi suhtautumisessa perustulokeskusteluun. Samalla kun palkkatyökeskeisen elämän vanhat rakenteet rutisevat liitoksissaan ja osaksi jo sortuvat ympärillä, iso osa ammattiyhdistysliikettä tarkastelee ‒ se on tietysti ammattiyhdistysliikkeen tehtävä ‒ yhteiskunnallista muutosta ainoastaan palkkatyön horisontista.

Autuaat6_nosto1Osa poliittista ”keskusta-vasemmistoa” ja vasemmistoa tekee samoin. Onko (monissa ammateissa nollakorotuksineen yhä kehnommin palkatun) palkkatyön horisontti ainoa perspektiivi, josta vasemmisto osaa asioita tarkastella? Eikö vasemmiston tule tähyillä kapitalismin savusumuhorisonttia kauemmas ja johdattaa ihmiset vähitellen ajattelemaan “laatikon ulkopuolella”, palkkatyön ja koko kilpailukykykehikon ja sitä myötä “jatkuvan kasvun” edustaman logiikan ulkopuolella?

Vasemmiston näkökulmasta yksi ajan suuria kysymyksiä on, mitä tapahtuu ihmisille, jos työelämän suurta murrosta koskevat ennusteet osoittautuvat tosiksi ja suuri osa ihmisistä joutuu kenties pysyvästi ”tarpeettomina” viskatuiksi syrjään työmarkkinoilta.

Yksi vastaus on ollut perustulo, joka takaisi kansalaisille edelleen itsenäisen kansalaisen aseman ja perustarpeita vastaavan säällisen toimeentulon ja estäisi heitä luisumasta viranomaistoimien kohteena pyöriteltäväksi hallintoalamaisten massaksi. Vastaus nostaa esiin uuden kysymyksen: kuinka tuo perustulo rahoitetaan, jos yhä suurempi osa veronmaksajista ‒ palkansaajista ‒ joutuu lyödyiksi ulos työmarkkinoilta pitkiksi ajoiksi tai kokonaan.

Ratapihan toivottomien poliittisten hankkeiden syrjäiselle sivuraiteelle ohjattu perustulokeskustelun juna on yhtäkkiä nytkähtänyt liikkeelle, kun vasemmiston ja vihreiden ajamaan asiaan ovat tarttuneet muun muassa Sipilän porvarihallitus ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Perustulosta on kuin huomaamatta tullut politiikan keskeinen kamppailukysymys.

Porvaripuolueiden ja pääoman edusmiesten näkökulmasta perustulolla on tietysti aivan toinen tehtävä kuin vasemmiston kaavailuissa. Perustulo edustaa oikeistolle ja elinkeinoelämälle mahdollisuutta viedä loppuun aloittamansa työ yrityselämän ‒ ennen kaikkea suurten yritysten ‒ irrottamiseksi kaikesta sosiaalisesta vastuusta lakkauttamalla vähitellen yhä suurempi osa työnantajan velvollisuuksista.

Autuaat6_nosto3Perustulosta kaavaillaan porvarileirissä kätevää palkkatulon korvaajaa, joka antaisi työnantajille mahdollisuuden halpatöiden teettämiseen ”palkalla”, josta suuren osan kustantaisivat työntekijät eli veronmaksajat keskenään. Työnantajan kannalta tällaisessa pääomalle osoitetussa, leivänmuruista kiitollisessa solidaarisuudessa ei ole mitään kummallista. Se on työnantajapiirien tavoittelema pysyvä järjestys koko Euroopan unionin alueella.

Elinkeinoelämän keskusliitto on todennut: “EK kannattaa perustulokokeilua, jotta perustulon vaikutuksista saataisiin kokemuksia ja luotettavaa tietoa. Hallituksen suunnittelema kokeilu antaa kuitenkin vähän eväitä arvioida sitä, purkaako perustulo kannustinloukkuja, EK:n johtaja Ilkka Oksala arvioi. Nykyinen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja se on synnyttänyt mittavia kannustinongelmia työllistymisen kannalta. EK:n mielestä oikein toteutettu perustulokokeilu voisi purkaa kannustinloukkuja.”

Autuaat6_nosto2Työnantajien perimmäinen tavoite lie kuitenkin perustulon muuttaminen vastikkeeksi teetetystä työstä, siis korvaukseksi, jonka päälle työnantaja heittää hiukan jyviä, akanoita ja vihneitä köyhän puuroksiksi? Samalla tuon vesivellilautasen reunalta lyötäisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Työnantajan hyväksi jäisi koko työntekijän työllään tuottama tulos lähes sellaisenaan ilman palkkakustannuksia, ja samalla ratkeaisi kurinpito-ongelma turhaan ja turhan hyvin koulutetun joutilaan liikaväestön mahdollisesti aiheuttamista yhteiskunnallisista levottomuuksista.

Epäluuloisen vasemmiston tulee tietysti tajuta, että tässä kaikessa on kyse vain ja ainoastaan yhteisestä hyvästä ja ”Suomen edusta”. Olemmehan kaikki samassa veneessä. Nokian hallitusta ja Teknologiateollisuus ry:a luotsaava Risto Siilasmaa sanoi syyskuun alussa Helsingin Sanomissa: ”Varmaan 90 prosenttia ainakin työntekijöiden edunvalvojista ajattelee, että puhe Suomen edusta on vain markkinointikikka. Siksi meidän pitää osoittaa teoilla, ettei se ole kikka, vaan olemme tosissamme.”

Toimittaja Teemu Luukka jatkaa: “Hän toivoo kuitenkin, että myös palkansaajapuolella otettaisiin sama Suomen etu lähtökohdaksi edunvalvonnassa, koska mitä paremmin Suomella menee, sitä paremmin menee todennäköisesti myös palkansaajilla.”

Siilasmaa julistautui samalla tätä kaikkien yhteistä Suomea odottavien ongelmien vuoksi jo ”teoreettiseksi perustulouskovaiseksi.

Björn Wahlroosin ohje yhteisen isänmaan ‒ osa parhaista pojista ja tytöistähän tosin joutuu sen hylkäämään raskaiden verojensa vuoksi ‒ menestykselle on talousvaikuttajalle sopivan suoraviivainen.

Taloussanomissa Kaisa Saario kiteytti Wahlroosin perustulomallin: “Vähemmän valtaa ammattijärjestöille, pienemmät minimipalkat ja perustulo. Siinä Nordean, Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtajan Björn Wahlroosin resepti Suomen kukoistukselle globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa.

Siinä se, köyhä tulevaisuus köyhän tuloilla pähkinänkuoressa.

<Artikkelin ensimmäiseen osaan>

Lukemista:

EK kannattaisi oikein suunniteltua perustulokokeilua (Elinkeinoelämän keskusliiton tiedote 9.9.2016)

Yritysmaailman suurvaikuttaja Risto Siilasmaa uskoo teknologian mullistavan työelämän – ”Työttömyys tulee nousemaan automaattisesti” (Teemu Luukka, Helsingin Sanomat 1.9.2016)

Perustulo kehiin ja minimipalkat alas – tässä Nalle Wahlroosin resepti Suomen pelastamiseksi  (Kaisa Saario, Talouselämä 13.9. 2016)

Katoavatko nuoret miehet mustaan aukkoon? (Kai Hirvasnoro, Kansan uutiset verkkolehti 21.10. 2016)

|||

Autuaita ovat yksinkertaiset? on Vesa Suomisen luokkasuhteiden muutoksia kapitalismin (ja pahimmassa tapauksessa koko ihmiskunnan) viimeisellä rannalla käsittelevä artikkeli, jonka Vasen Kaista julkaisee kuudessa osassa.

Osa 1: Tuhoalue leviää länsimaihin
Ympäristötuhon ja tuhokapitalismin uhon leviämisestä globalisaation myötä myös länsi-Eurooppaan

Osa 2: Vihan hedelmät
Ylpeän ammattilaisen tiestä kilpailukyykytetyksi silpputyöläiseksi

Osa 3: Valkoisen miehen taakka
Ystävien ilmaantumisesta kadonneeksi luullulle työväenluokalle

Osa 4: Luokan liikkeet
Työväenluokan putoamisesta äänestyskoppien vapaaksi riistaksi

Osa 5: Tulevaisuus onkin paluuta menneisyyteen
Vasemmiston tulevaisuusvision loikasta viime vuosituhannelle

Osa 6:  Taistelu perustulosta
Perustulon nousemisesta Elinkeinoelämän keskusliiton keskeiseksi tavoitteeksi

*

One Response to “Osa 6/6 Taistelu perustulosta”

  1. Timo Brander

    Kiitos ansiokkaasta ajankuvauksesta. Perustulo ei kuitenkaan kerro huomisesta mitään, etenkin kun se on Milton Friedmanin ja Björn Wahlroosinkin asialistalla. Jälleen kerran,jos kirjoituksella pyritään luotaamaan vasemmiston tehtäviä, niin niitä ei ole. Se poliittinen ohjelma puuttuu. Noh! Jos ajan kuva ja analyysi on oikea, siitä kai on ryhdyttävä tätä poliittista ohjelmaa rakentamaan. Ei voida jäädä vain perustuloon.

    Vastaa

Leave a Reply