Avainsana:

ESKO SEPPÄNEN Anna Kontula on sellaista harvinaislaatuista kansanedustajien lajia, joka osaa kirjoittaa – ja miksipä ei puhuakin – asiansa suorasanaisesti, pelottomasti ja hyvällä suomen kielellä. Sen todistaa hänen tuore pamflettikirjansa Luokkalaki, alaotsikoltaan Miten Suomen lait ja viranomaiset syrjivät työväenluokkaa. Hän näkee, että suomalaiset on erotettu toisista suomalaisista sellaisella ”kurin ja kontrollin piikkilangalla, johon […]

PEKKA LEHTONEN Siitä on kulunut jo viisikymmentä ja puoli vuotta, kun ensimmäisen kerran muutin vaimoni Maisun kanssa Tallinnaan. Ryhdyin lukemaan uutisia, kommentteja ja muita juttuja Tallinnan radion suomenkielisissä lähetyksissä. Ja sen lisäksi tein itsekin lähetyksiä, joissa kerroin Neuvosto-Viron elämästä ja tapahtumista. Näiden vuosien muistelu on yksi pääteema Into-kustantamon syksyllä 2016 julkaisemassa kirjassani Tehtävä Tallinnassa. […]

ULLA-LEENA ALPPI Tamperelainen kirjailija Anneli Kanto kirjoitti kolme vuotta sitten koskettavan kirjan Pala palalta pois (Gummerus 2013). Se on kertomus siitä, millaista on muistisairautta potevan ihmisen ja häntä hoitavan omaisen arki. Kirja ei ole kolmessa vuodessa vanhentunut, vaan päinvastoin tullut yhä ajankohtaisemmaksi vanhusten määrän, ja myös vanhushoivan puutteiden kasvaessa hallituksen kuripolitiikan seurauksena. Kirjan ensimmäisessä osassa […]

Maalaistytöstä kirjastonkäyttäjäksi Teksti ja kuvat: LIISA AHOLA Synnyin syrjäiselle maaseudulle, josta nykyisin sanottaisiin keskelle ei mitään. Siellä oli kaunis luonto ympärillä. Vaativaiset vanhemmat olivat päättäneet, että heidän tyttärensä eivät luuhaa kylillä. Nuoren utelias mieli keksii ahtaassakin tilassa väylänsä. Löysin sisareni kanssa kyläkirjaston. Muutettuani Tampereelle pääkirjasto toimi komeassa rakennuksessa Keskustorin liepeillä. Se oli entiseen verrattuna […]

ULLA-LEENA ALPPI Kun yli kaksikymmentä vuotta sitten perustin Helsingissä neljän ystävän kanssa naisten lukupiirin, en tiennyt mitään mahdollisista muista lukupiireistä. Myöhemmin olen niin kirjamessuilla kuin muissakin kirjallisuustapahtumissa kuullut, että viimeisen kymmenen vuoden aikana lukupiirejä on syntynyt kuin sieniä sateella. Niitä on perustettu työpaikoille, ammattiryhmien sisälle, kirjastoihin, opiskelijaporukoihin, ystävien kesken, ja tietysti kansalais- ja työväenopistoihin. Itsekin […]

Teksti ja kuvat: MARJA-LIISA TORNIAINEN Pakkoviihteellistämisen ja pinnallisuuden keskellä ei toinen ääni ole koskaan toisen maailmansodan jälkeen ole ollut tärkeämpi kuin nyt, sanoi avauspuheessaan Maarit Pyökäri, Tampereen Työväen Teatterin taiteellinen johtaja ja Tampereen teatterikesän hallituksen puheenjohtaja Werstaalla Työväenkirjallisuuden päivässä. Päivän teemana oli toinen ääni. Esillä oli kantaaottava kirjallisuus, vammaiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, maahanmuuttajat […]

Teksti: LIISA AHOLA Suomalaislapset tulivat oppivelvollisiksi Euroopan viimeisimpien maiden joukossa vuonna 1921, mutta vasta peruskoulu toi periaatteessa tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille. Moni asia avautui tämän vuoden Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran seminaarissa, jonka aiheena oli Työväki ja sivistys. Seura perustettiin vuonna 1984, ja se on siitä lähtien ottanut tieteellisessä toiminnassaan huomioon niin Suomessa […]

Teksti: ILKKA HIRVI Kuvat: CAI MELAKOSKI Työväen kirjallisuudenpäivillä viime lauantaina Jorma Mäntylä ja Miika Salo keskustelivat Mäntylän kääntämästä Friedrich Engelsin teoksesta Työväenluokan asema Englannissa. Jonkinlaisena keskustelun perusjuonteena oli teoksen ajankohtaisuus. Se ei kuvaa vain 1840-luvun Manchesterin työläisten elämää. Se voi yllättävän hyvin paljastaa myös sitä, mitä kohden olemme menossa. Kapitalistin lisäarvon kähmiminen käyttää vanhoja hyviä […]

Teksti ja kuvat: SINIKKA TORKKOLA Kymmeniä ihmisiä kokoontuu pieniksi ryppäiksi Tampereen Rongankadun ja Ojakadun risteymään. Hetken kuluttua tuo nimetön risteymä muuttuu aukioksi ja nimetään Eeva-Liisa Mannerin mukaan. Suomalaisen modernin runon uranuurtaja on saanut vihdoin oman paikkansa kirjailijoiden kaupungissa. Kirjailijan ystävät ovat tyytyväisiä aukion nimeämiseen. Kirjailija itse olisi saattanut olla toista mieltä. – Vuonna 1921 […]

Teksti: PIRKKO SEPPI Lainasin äskettäin kirjastosta Tuomas Hopun 2008 ilmestyneen kirjan ”Tampereen naiskaarti – Myytit ja todellisuus”. Kirjan valokuvasivuilta hyppäsi silmille tutun oloinen henkilö. Siinä seisoi 18-vuotias punakaartilainen vakavana tiukassa asennossa, kädet suorana sivulla, kivääri jalalla, pistin sojossa. Nuorukaisella oli hyvä vaatetus: komea pomppa, pussihousut, pitkät kiiltävät saappaat ja musta lierihattu kallellaan. Katse kameraan oli […]