Toinen ääni nyt tarpeellisempi kuin koskaan

 Menestyskirjailijat Anni Kytömäki ja Sirpa Kähkönen Werstaalla Työväenkirjallisuuden päivillä.
Menestyskirjailijat Anni Kytömäki ja Sirpa Kähkönen Werstaalla Työväenkirjallisuuden päivässä.

 

Teksti ja kuvat: MARJA-LIISA TORNIAINEN
Pakkoviihteellistämisen ja pinnallisuuden keskellä ei toinen ääni ole koskaan toisen maailmansodan jälkeen ole ollut tärkeämpi kuin nyt, sanoi avauspuheessaan Maarit Pyökäri, Tampereen Työväen Teatterin taiteellinen johtaja ja Tampereen teatterikesän hallituksen puheenjohtaja Werstaalla Työväenkirjallisuuden päivässä. Päivän teemana oli toinen ääni. Esillä oli kantaaottava kirjallisuus, vammaiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, maahanmuuttajat ja vähävaraiset sekä heidän tekemänsä että heistä kertova sanataide. Muutaman viime viikon aikana on tullut vieläkin selvemmäksi, miten tärkeää hyvin perusteltu vasta-argumentaatio kovia arvoja kohtaan tässä ajassa on.

Päivässä oli vain yksi vika: kaikkia esiintyjiä auditoriossa, Bertel-salissa ja työväentalon lavalla ei yksi ihminen mitenkään revennyt kuulemaan. Esitykset vetivät enimmäkseen täysiä saleja, vaikka suurin osa paikallisista kirjailijoista olikin suunnannut juhlimaan hämeenkyröläistä kolleegaansa.

Sanni Purhonen on runoilija, joka toimii tiedottajana Kynnys ry:ssä sekä kirjallisuuskriitikkona, kirjoittajaohjaajana ja toimittajana.
Sanni Purhonen on runoilija, joka toimii tiedottajana Kynnys ry:ssä sekä kirjallisuuskriitikkona, kirjoittajaohjaajana ja toimittajana.

Aamupäivän piristeruiske oli kirjallisuudentutkija Elsi Hyttisen luento queer-tutkimuksen ja vanhan työväenkirjallisuuden kohtaamisista. Auditoriossa oli iltapäivällä myös Köyhyys-paneeli Anna Kontulan luotettavasti luotsaamana.

Työväentalon lavalle ehdin kuulemaan kaksi kokoelmaa julkaisseen Sanni Purhosen kosketusvoimaisia, karheita runoja. Lavalla kuultiin myös Sanasadon runoilijoiden tuotantoa ja esittely Timo Kalevi Forssin kirjasta Toverit herätkää! Kirjassaan Forss kartoittaa poliittisen laululiikkeen historiaa 1900-luvun alusta 1970-luvulle.

 

Jätkän ja herran välimaastossa

Tietokirjailija Matti Salminen Juho Eskolan haastattelemana kertoi Pentti Haanpään ennen julkaisemattomasta kirjasta Kauneuden kirous. Haanpään synnyinpitäjässä Piippolassa juhlittiin koko kesä 2015 kirjailijan 110-vuotispäivää ja kirja julkistettiin siellä. Haanpään elämänkerran kirjoittaneen Salmisen mukaan kirjailijalta löytyy paljon vielä julkaisematonta materiaalia. Keskustelussa pohdittiin, miten laittoman paljon kustantajat aikoinaan käpälöivät Haanpään tekstejä – ja sattuiko näin vain Haanpäälle? Ja ihmeteltiin, kuinka suosittu Pentti Haanpää nykyäänkin on pohjoisessa, mutta täällä etelämpänä ei, miesten kirjailija, naisille tuntemattomampi.

 

 Anni Kytömäki ja Sirpa Kähkönen 

Päivän tähtihaastattelu veti Bertel-salin aivan tupaten täyteen käytäviä myöten. Ylen toimittaja Seppo Puttonen veti keskustelua hyvin kysymyksin ja ammattitaidolla eikä kirjailijoiden sanavalmiutta ja vastausten takana tuntuvaa tarkkaa ja syvällistä ajattelua voinut kuin ihailla uudestaan ja uudestaan.

Kummatkin kirjailijat puhuvat teoksissaan historian kautta ja historiasta, niinpä kysymykset alkoivatkin ajasta: Kytömäki kertoi nuorena halunneensa kumota suhteellisuusteorian, Kähkösestä kirjoittaminen on ajan muovailua.

Kun historioitsija kertoo, tai ainakin yrittää kertoa, mitä todella tapahtui, kirjailija tekee filosofisen hypyn ja kertoo, mitä olisi voinut tapahtua – unohtamatta faktoja. Historiallisen romaanin kirjoittaminen alkaa Kähkösen mukaan siitä, mihin lähteet loppuvat.

Haastattelija muistelikin jostain lukeneensa, että Sirpa Kähkönen olisi päässyt teoksissaan lähemmäs historiaa kuin dokumenttien perusteella voisi olla mahdollista. Kun  faktat ovat selvillä, kirjailija suunnistaa niiden välillä intuitiivisesti, ja syy ja seuraus, ja todellisuus, paljastuvat vaikka siitä ei mitään tietoa olisi olemassakaan. Tämä on kirjallisuuden todellinen lahja yleisölleen ‒ ja tietenkin myös itse kirjailijalle.

Kytömäki sanoo rakastavansa henkilöitään ja haluavansa heille hyvää. Hän ei halua kirjoittaa henkilöilleen kostonhalua vaan pyrkii selittämään taustat ja haluaa tehdä ihmisensä ymmärrettäviksi. Kirjoittaessaan hän muovaa aikaa haluaamaansa suuntaan.

Kähkönen  puhuu punaisesta perinnöstä, jossa ei ole haluttu antaa anteeksi eikä tehdä sovintoa – ja siitä irti päästämisestä: kostonhalu ei voi olla motiivina kaunokirjallisuudessa. Anteeksianto ja sovinto syntyvät surun kautta. ME emme ole vastuussa historian tapahtumista, sanoo hän. Kirjailija vaihtaa valkoisen heteromiehen paikalle kokijaksi naisen ja lapsen, suurten aatteiden sijalle arjen jatkuvan työn.

Päivien kaksi tyytyväistä järjestäjää Jutta Lithovius ja Veijo Laitinen
Päivien kaksi tyytyväistä järjestäjää Jutta Lithovius ja Veijo Laitinen

Anni Kytömäki on laskenut, että hänen 10 000 myytyä Kultarinta-kirjaansa varten on kaadettu 22 kuutiota vankkaa honkaa. Kumpikin kirjailija potee syyllisyyttä työtään varten kaadetuista puista. Kytömäki onkin ostanut Finlandia-ehdokkaanakin olleen kirjansa palkintorahoilla 3 hehtaaria metsää Sastamalasta – metsää, jota kukaan ei tule kaatamaan.

 

Juuso Kekkonen

Viimeinen esiintyjä Bertel-salissa oli Juuso Kekkonen palkitulla valistusmonologillaan Outo homo menee kouluun. Nuorille suunnattu yhden miehen show nauratti aikuisiakin.

Kuuteen asti illalla kesti Jukka Peltokosken vetämä KSL:n lukupiiri Werstaan yläkerrassa. Siellä käytiin läpi Elina Aaltion teosta Hyvinvoinnin uusi järjestys. Samalla esiteltiin nettiseminaaritilaa eliademy.com, jonka avulla osallistuminen opintopiiriin käy kauempaakin. Nettitila on sopiva asiapitoisempaan opiskeluun ja sen optimaaliaika on noin puolitoista tuntia.

Päivän nimiä olivat myös kirjailijat Marja Björk, Laura Gustafsson, Niina Hakalahti, Laura Honkasalo, Tommi Kinnunen, Mathias Rosenlund ja Alexandra Salmela, yhteiskuntatieteilijä Anna-Maria Isola, toimittaja ja runoilija Polyna Kopylova, laulaja ja lauluntekijä Mietteliäs Marika, sekä kirjallisuudentutkijat Hanna Samola ja Olli Löytty.

 

 

Lisää aiheesta Vasemmalla Kaistalla

Hyvinvoinnin puolikasta perkaamassa (Työväenkirjallisuuspäivä 2014, 31.8.2014)

Lisää aiheesta muualla verkossa

Työväen kirjallisuuspäivä
KSL-opintokeskus
Nettiseminaaritila

III
Etusivun kuvassa Työväen kirjallisuuspäivän yleisöä Bertel-salissa

 



 

 

 

 

   

 

 

Leave a Reply