Epäreilua koulunkäyntiä

Veera Kiretti_syvatty 400

VEERA KIRETTI
Valkeakosken kaupunginhallitus päätti rakennuttaa uuden koulun vakavista sisäilmaongelmista kärsineen Roukon koulun tilalle. Tämä on loistava uutinen! Roukkohan on Valkeakosken suurin alakoulu, yli 500 oppilasta.

Rakentamisen on arvioitu kestävän kaksi ja puoli vuotta. Tämän ajan Roukon koulua ei käytännössä ole olemassa. Kaikki  oppilaat on hajautettu marraskuusta 2015 alkaen viiteen eri paikkaan ympäri kaupunkia, eli koulua ei ole.

Ekaluokkalaiseni opiskelee yläkoulun tiloissa aina siinä luokassa, jossa on tilaa. Luokan vaihtaminen on tuttua kaikille yläkoulun käynneille, mutta seitsemänvuotiaalle ei. Innokkaalla koululaisella ei ole omaa pulpettia, ei luokkaa eikä siis lupaa ripustaa piirrustuksia seinälle. Hänellä ei ole liikuntasalia, jossa liikkua, ei hänen kokoiselleen mitotettua ruokalaa tai vessaa. Hänen täytyy pystyä huolehtimaan kaikista tavaroistaan koko ajan koska ei ole omaa lokeroa, pulpettia tai muutakaan paikkaa. Hänellä ei ole omaa naulakkoa, puhumattakaan siitä, että yläkoulun luokat on mitoitettu pienemmälle ryhmälle kuin alakoulun luokat ovat.

Alakoululaisen koulukummi on kilometrien päässä. Pieni koululainen ei voi kulkea koulumatkojaan isoveljen kanssa, koska isoveli käy eri koulua melkein kolmen kilometrin päässä. Hän pelkää yläkoululaisten käytöstä ja nielee kyyneliään koulumatkalla.

Tämä väistöratkaisu, jossa alakoululaiset on sijoitettu pitkin kaupunkia, on tehnyt innokkaasta oppijasta pelokkaan koulunkävijän.

Valkeakoskella on ekaluokkalaiset käyvät koulua vähintään 19 tuntia viikossa. Iso osa tästä ajasta menee nyt siihen, että opettaja ohjeistaa oppilaitaan oikeaan luokkaan, saattaa vessaan, etsii kadonnutta kenkää ja varmistaa, että kaikki tarvittava materiaali on aina mukana.

Toinen lapseni käy eri koulua lähes kolmen kilometrin päässä vanhasta koulustaan. Kesäkeleillä matka taittuu pyörällä,  tosin tien ylityksiä matkalle tulee vähintään viisi.  Kun sää ei salli pyöräilyä tai kouluun täytyy ottaa esimerkiksi luistimet mukaan on vaihtoehtona kävellä tai mennä bussilla. Bussimatka maksaa hänelle 3,20 euroa päivässä. Lukuvuodessa bussimatkat kouluun maksavat monta sataa euroa. Mutta ainahan voi lähteä klo aamuseitsemältä kävelemään valoisalle koulutielle ja kantaa suksia lähes kuusi kilometriä päivässä.  Ihme, jos tällä ei koulumotivaatiota tapeta.

Miksi lapsilla ei ole oikeutta lähikouluun? Syy on koulun sisäilmassa, joka on sairastuttanut jo erittäin monta oppilasta, osan heistä jopa hengenvaarallisesti. Huono sisäilma on pätevä syy purkaa vanha koulu ja rakentaa uusi.

Ihmettelen vain, miksi Roukon koulun tilalle ei rakenneta mitään tilapäistä koulutilaa, vaikkapa parakkikoulua. Syynä lienee raha,  Ainakaan itse en keksi mitään muuta syytä, miksi lasten koulunkäyntiä tehdään näin epäinhimilliseksi. Lapset varmasti sopeutuvat ajan myötä tilanteeseen. Lapsillani on myös parhaat opettajat, jotka tekevät kaikkensa taatakseen sujuvan ja hyvälaatuisen koulunkäynnin.

Poikkeusjärjestelyä kaikki kestävät hetken, kun on pakko, mutta vielä kaksi ja puoli vuotta. Epäilenkin, että alakoululaisten hajasijoituksen pitkäaikaiset vaikutukset tulevat paljon kalliimmiksi kun parakkien rakentaminen väistötiloiksi olisi maksanut.


Kirjoittaja on kahden koululaisen äiti ja nuoriso-ohjaaja

III

Etusivun kuva:

Olisikohan Valkeakosken kaupunki tehnyt päätöksen hajasijoittaa Roukon koululaiset, jos päätöksen lapsivaikutukset olisi arvioitu. Kuva: Veera Kiretti.
Olisikohan Valkeakosken kaupunki tehnyt päätöksen hajasijoittaa Roukon koululaiset, jos päätöksen lapsivaikutukset olisi arvioitu. Kuva: Veera Kiretti.

 

 

Leave a Reply