Pariisi 1961: algerialaisten joukkomurha

Historian_roskatynnyrista_150x150HEIKKI LAKKALA   
Kesällä 1961 Algerian itsenäisyyssota riehui täydellä voimalla. Siitä huolimatta, että suurin osa ranskalaisista oli väsynyt sotaan ja valmis Algerian itsenäistymiseen, eivät sotilaat ja Algerian ranskalaiset halunneet päästää Algeriaa eroamaan Ranskasta. Heidän salainen organisaationsa OAS (Organisation armée secrète) murhasi algerialaisia myös Ranskan maaperällä.

Elokuussa 1961 Algerian kansallinen vapautusrintama  FLN (Front de Libération Nationale) aloitti viikkojen tauon jälkeen uudestaan hyökkäykset poliiseja vastaan Ranskassa. Turvallisuusviranomaiset organisoivat itsesuojelukomiteoita. Pariisin poliisipäällikkö uhkasi kovilla kostotoimilla. Tapetun poliisin hautajaisissa hän julisti, että jokaista tapettua ranskalaispoliisia kohden piti kymmenen algerialaisen kuolla.

Lokakuun alussa poliisipäällikkö julisti öisen ulkonaliikkumiskiellon, joka koski vain algerialaista syntyperää olevia ranskalaisia. FLN muutti strategiaansa. Se pyrki saamaan sotaan väsyneiden ranskalaisten sympatiat puolelleen ulkonaliikkumiskiellon vastaisella joukkomielenosoituksella. Se myös määräsi, että provokaatioihin ei pidä reagoida eikä aseita saa ottaa mukaan mielenosoitukseen. Rauhanomaisten mielenosoittajien kimppuun hyökkäävistä poliiseista kertovien kuvien pitäisi saada yleinen mielipide algerialaisten puolelle.

Lokakuun 17. päivä kymmeniä tuhansia algerialaisia virtasi Pariisiin osoittamaan mieltään. Tiedotusvälineissä ei kuitenkaan ollut halaistua sanaa mielenosoituksesta. Ranskan hallitus oli päättänyt kieltää mielenosoituksesta uutisoinnin. Valokuvaajilta takavarikoitiin kamerat ja silminnäkijöitä uhkailtiin.

Poliisiradiossa levitettiin valheellista tietoa, jonka mukaan FLN:n taistelijat olisivat surmanneet jälleen kymmenen ranskalaista poliisia. Viranomaiset murskasivat mielenosoituksen kovalla kädellä. Metroasemilla ihmisiä hakattiin kiväärinperillä ja pampuilla. Yli kymmenen tuhatta ihmistä pidätettiin ja heidät koottiin improvisoiduille leireille stadioneille ja Parc des Expositions -puiston alueelle. Monet algerialaiset kuolivat vammoihinsa.

Ranskan tiedotusvälineissä väitettiin vain kahden algerialaisen kuolleen tulitaistelussa poliisin kanssa. Nykyään puhutaan vähintään 200 tapetusta. Pelkästään Pariisin poliisipäämajan sisäpihalla kuoli tuona päivänä noin 50 ihmistä.

Ainoastaan poliisipäällikkö Maurice Papon tuomittiin vuonna 1998 kymmeneksi vuodeksi vankilaan – ei tosin tämän joukkomurhan vuoksi, vaan koska hän oli natsimielisen Vichyn hallituksen aikana organisoinut yhteistyössä natsimiehittäjien kanssa juutalaisten kuljetuksia keskitysleireille.

Joukkomurhan uhreille paljastettiin muistolaatta vuonna 2001. Konservatiivinen oppositio boikotoi tilaisuutta. Vasta tapauksen 51-vuotispäivänä, vuonna 2012, presidentti François Hollande myönsi ja tuomitsi joukkomurhan valtion puolesta.

|||

Historian roskatynnyristä on Vasen Kaistan kirjoitussarja, jonka artikkelit tuovat päivänvaloon unohdukseen vaipuneita tai kätkettyjä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia.
Artikkelisarjan toimittaa idean isä, Heikki Lakkala.

Sarjassa ilmestynyt:

Clintonin ohjusiskua seurasi kymmeniä tuhansia kuolonuhreja (16.9.2016)

Pariisi 1961: algerialaisten joukkomurha (8.9.2016)

Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä (3.9.2016)

Artikkelisarjan tunnuskuvien kuvamanipulaation on tehnyt Päivi Tyni, alkuperäiset kuvat on ottanut Cai Melakoski
Artikkelisarjan tunnuskuvien kuvamanipulaation on tehnyt Päivi Tyni, alkuperäiset kuvat on ottanut Cai Melakoski

*

Leave a Reply