KATJA KOTALAMPI
Arkadianmäeltä kuulemme joka kuukausi mitä kummallisimpia uutisia. On Paras- hanketta, sote-uudistusta ja terveydenhuoltolain uudistuksia. Mitä ne tarkoittavat täällä maalla?
Terveydenhuoltolaki
Virtain kaupungin taajamassa (asukkaita vähän reilu 7 000) ihmetellään valtiovallan toimia. Entisen perusturvajohtajan asiantuntemukseen uskoen että tuleva terveydenhuoltolaki lopettaa Virtain kaupungin päivystyksen mahdottomilla vaatimuksillaan. Tarvitaan päivystävä lääkäri, jota myös toinen lääkäri päivystää. Hädissään ja säästöjä hakien Virtain yöpäivystys siirrettiin Tampereen Acutaan ennen kuin lakimuutos ehti astua voimaan.
Uuden perusturvajohtajan astuessa remmiin saimme tietää että kyseinen uudistus ei koskekaan pieniä terveyskeskuksia. Uudistukseen liittyi ehtoja jotka täyttyvät Virtain kohdalla. Esimerkiksi päivystys ei saa olla yli 100 kilometrin päässä. Päivystyksen siirtäminen onkin aiheuttanut vain enemmän kuluja.
Kaiken keskittäminen suuriin yksiköihin
On hienoa että meillä on asiantuntevaa henkilökuntaa Acuta:ssa mutta yli 120 kilometrin matkaaminen keskellä yötä ei houkuta ketään. Miksi? Acutaan joutuessa et voi tietää odotatko hoitoon pääsyä minuutin vai kuusi tuntia. Hoitoon hakeudutaan tästä syystä vain äärimmäisessä hädässä. Kuntalaisten tyytyväisyys laskee ja aiheuttaa stressiä siksi että sairastua ei kannata aukiolojen ulkopuolella.
Tällä hetkellä terveyskeskus palvelee maanantaista torstaihin aamukahdeksasta iltakahdeksaan, ja perjantaina aamukahdeksasta varttia vaille neljään. Jos voisimme pitää päivystyksen täällä edes aamukahdeksasta iltakahdeksaan maanantaista sunnuntaihin, voisimme palvella asukkaita tasapuolisesti. Suurimmat hätätapaukset menisivät joka tapauksessa Acutaan.
Tärkeämpää olisi hyödyntää yhteisiä varoja yli kuntarajojen, tehdä sitä paljon kaivattua yhteistyötä. Mutta suuremmat päättäjät haluavat kasata kaiken Arkadianmäen tuntumaan. Säästöjä ei tällä tavalla synny.
Jos kaikki ihmiset siirtyvät lähemmäs Helsinkiä, joudutaan rakentamaan uusia taloja, uutta infrastruktuuria, teitä ja niin edelleen. Rahaa ei kuitenkaan ole, joten sillä tulisi pärjätä mitä on. Jo tällä hetkellä Virrat hoitaa Ruoveden terveyspalveluita siten että perusturvalautakunnassa on molempien kuntien edustajia.
Koulut
Jopa täällä maalla joudutaan tiivistämään asutusta, joten eikö se jo riitä? Kyläkoulujen puolesta puhutaan paljon mutta todellisuus on synkkää. Lapsia syntyy vuosi vuodelta vähemmän, ja kuitenkin kulut nousevat oppilasta kohden joka vuosi. Onko kannattavaa ylläpitää koulua jossa on n. 30 oppilasta, jos tulevaisuudessa tämä luku vain pienenee?
Todellisuudessa se ei ole järkevää. Suurimpia ongelmia ovat kuitenkin pitkiksi venyvät kuljetusajat, kun oppilaita lähdetään tuomaan sivukylältä keskustaan.
Kuljetusaikoihin puuttuu myös lainsäädäntö. Vähemmän kuluja syntyy kuitenkin kun kyläkouluista pienimmät lopetettaisiin ja oppilaat tuotaisiin keskustaan. Tämä tarkoittaisi kuitenkin historiallisesti arvokkaiden kyläkoulukiinteistöjen myyntiä. Voi olla että jossain vaiheessa lapsia ei sivukyliltä kuitenkaan tule enää ehkä ollenkaan.
Sivukylät ovat tunneasia, josta halutaan pitää kiinni. Mutta todellinen maailma on raaka, raha ratkaisee. Sen ohella tulee kuitenkin miettiä myös lasten opetuksen laatua, opettajien tilannetta ja niin edelleen.
Kirjoittaja on ympäristöteknologiainsinööri Virroilta. Myös vasemmistoliiton ehdokas Pirkanmaalla kevään 2015 eduskuntavaaleissa.