Teksti: JARKKO LAMPUOTI
Kreikan vasemmistopuolue Syriza meni ja otti sunnuntaina reippaan 36,3 prosentin vaalivoiton ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Kreikkalaiset osoittavat tällä haluavansa monen kriisissä rämmityn vuoden jälkeen reipasta suunnanmuutosta kahden vanhan valtapuolueen hyväksymään ja Euroopan keskuspankin, EU:n komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n muodostaman troikan vetämään talouskuripolitiikkaan.
Kriisinhoito on ollut toistaiseksi erinomaisen surkeaa: julkisvelan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut 2009-2014 välisenä aikana 113 prosentista 177 prosenttiin, talouskasvu on ollut pääosin tukevasti negatiivisen puolella, nuorisotyöttömyys on 50 prosentin tasolla ja tuberkuloosi sekä malaria ovat palanneet Kreikkaan.
Troikasta sentään IMF on myöntänyt, ettei ymmärtänyt aikaansaamaansa tuhoa Kreikassa, ettei talouskuri ole toiminut ja että velkajärjestely olisi pitänyt tehdä heti, mutta suunnitelmia vastustivat tietyt euromaat, joiden pankeilla oli paljon saatavia Kreikan valtionveloissa.
IMF:n pääekonomisti Olivier Blanchard on todennut, että kertoimet, joilla talouskurin kasvua taantuman aikana myrkyttävää vaikutusta arvioitiin, olivat todennäköisesti hieman pielessä. Viime syyskuussa IMF asettuikin suosittelemaan taantumasta kärsiville maille velkarahoitteista infraelvytystä. Eurooppalaista talouskurilinjaa on kritisoinut myös liuta talousnobelisteja sekä kehittyneiden maiden järjestö OECD.
Mitä tuore vaalivoittaja Syriza sitten ehdottaa?
Esimerkiksi velkajärjestelykonferenssia samaan malliin kuin Saksalle toisen maailmansodan jälkeen. Velkoja olisi Syrizan mukaan leikattava reilusti ja jäljelle jäävän osan maksuaikaa pidennettävä, korkoa kevennettävä ja maksu sidottava talouskasvuun eikä talouskuriin. Kreikassa Syriza lopettaisi kiristystoimet, palkkaisi lisää tarvittavaa väkeä julkiselle sektorille, antaisi köyhimmille ilmaista sähköä ja korottaisi minimipalkkaa, noin esimerkiksi.
Tässä vaiheessa tärkeintä on tukea pyrkimyksiä velkojen uudelleenjärjestelyyn, ei lyötävä pöytään ehdottomia prosenttimääriä. Mahdolliset tappiot tai korkotulojen menetykset voivat koskea myös Suomen lainoja, sekä edellisen hallituksen aikaista suoraa lainaa että Euroopan vakausmekanismin kautta annettua. Velkajärjestelyllä on kuitenkin mahdollista saada ainakin osa saatavista takaisin.
Eroa eurosta Syriza ei edes esitä. Euroerosta puhuvat monet muut ikään kuin jonakin viimeisenä näpäytyksenä Kreikkaa kohtaan. Velkojien näkökulmasta se kuitenkin voisi johtaa entistä onnettomampaan tilanteeseen Kreikan jättäessä euromääräiset, mahdollisesti drakman devalvoinnin myötä vielä nykyistäkin raskaammat, velat maksamatta.
Kukaan ei ole myöskään ehdottamassa, etteikö veronkiertoa tulisi saada kuriin ja korruptiota nujertavia uudistuksia tehdä. Nämä ovat oleellinen osa muutosta. Toisinaan kuultu puhe oliivipuiden alla laiskottelevista eteläeurooppalaisista on kuitenkin härskiä ottaen huomioon Kreikan kansan nykyisen tilanteen ja sen, että tukipaketit ovat hyödyttäneet lähinnä lainoittajapankkeja.
Syrizan taloustieteilijät ovat ehdottaneet myös laajempia, koko euroalueen talouspolitiikkaa muuttavia malleja. Näissä Euroopan keskuspankille annettaisiin aktiivisempi, kasvua tukeva rooli pelkän inflaation tarkkailun sijasta.
Syrizan ehdotukset saattavatkin tässä tilanteessa olla ratkaisu, jotka helpottavat koko Euroopan elpymistä kasvu-uralle matkalla kohti kestävää ja ekologista taloutta. On viimeinkin kyettävä lopettamaan politiikka, joka on sekä talouspoliittisesti kyseenalaista että inhimillisesti kestämätöntä.
On myös vietävä koko pankkijärjestelmää suuntaan, joka sallii aidosti pankkien kaatumisen ilman veronmaksajien hätäpaketteja tai tavallisten tallettajien menetyksiä. Eurojohtajien täytyy myöntää tehdyt virheet ja luopua järjestelmän kuolemattomuusharhoista. Kreikka ja me kaikki ansaitsemme sen.
Kirjoittaja on laboratorioanalyytikko ja Hämeen Vasemmistonuorten hallituksen jäsen.
Jarkko Lampuoti on myös vasemmistoliiton ehdokas Pirkanmaalla eduskuntavaaleissa.
|||
Etusivun kuva: Vasemmistonuorten aktiivi Henrik Jaakkola tarkkaili Kreikan vaaleja paikan päällä Ateenassa. Kuvakaappaus on tehty Jaakkolan Twitter-viestistä.
