Toimittaja: CAI MELAKOSKI
Työväenpuolueiden saama kaikkien aikojen heikoin vaalitulos sekä työnantajien kasvava röyhkeys työmarkkinoilla olivat puheenaiheina tämän vuoden vappukentillä. Huono kehitys ei kuitenkaan näytä masentaneen ja lamauttaneen työväenliikettä, väkeä raportoidaan monessa työväen vappujuhlassa olleen enemmän kuin vuosiin. Vasemmistoliittoon on vaalien jälkeen ollut uusien jäsenten ryntäys, samalla tavalla vapputilaisuuksiin kokoonnuttiin miettimään miten parhaiten pysäytetään oikeiston eteneminen.
Pirkanmaalla järjestettiin noin neljäkymmentä työväenjärjestöjen vapputapahtumaa: marsseja, juhlia, muistotilaisuuksia, kahvitilaisuuksia, työväenlaulujen yhteislaulutilaisuuksia. Vasen Kaista julkaisee otteita vappupuheista kahdessa erässä, tässä ensimmäiset neljä.
Pirkanmaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Sinikka Torkkola puhui Luopioisissa kunniakäynnillä punaisten haudalla sekä Akaan vasemmiston vappujuhlassa.
Akaassa Viialan Sampolassa pidetyssä juhlassa Torkkola muistutti, että monet ovat yrittäneet muokata vappua omiin tarkoituksiinsa sopivaksi.
‒ Mutta vappu on ennen muuta työläisten juhla. Se on kaikkien työläisten, kokoaikaisten, osa-aikaisten, pätkätyöläisten, itsensätyöllistäjien, niin perinteistenkuin akateemistenkin duunarin juhla. Kaikkien työläisten juhlaa tarvitaan nostamaan oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja näyttämään, että meillä on edelleen tahtoa, kykyä ja joukkovoimaa muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi, sanoi Torkkola.
Torkkola: Etusijalle terveys, ei liikevoitto
Torkkola nosti puheessaan esiin huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta:
‒ Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista tarvitaan kipeästi. Aivan liian moni sairas ihminen joutuu odottamaan lääkäriin pääsyä liian kauan. Tasa-arvoisuus terveyspalveluissa ei ole toteutunut enää pitkään aikaan. Valitettavasti edellisen eduskunnan valmisteleva sosiaali- ja terveysuudistus ei edennyt. Puutteistaan huolimatta uudistus olisi vahvistanut julkista terveydenhuoltoa. Epäilen vahvasti, että juuri julkisen puolen vahvistuminen oli se pohjimmainen syy, miksi uudistusta ei saatu aikaa, totesi Torkkola.
‒ Vaalikentillä monet poliitikot lupasivat parantaa terveyspalveluja. Tulevissa hallitusneuvotteluissa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on yksi keskeisimmistä kansalaisten arkeen vaikuttavista asioista. Nähtäväksi jää pysyykö keskustapuolue ajamansa maakuntavetoisen uudistuksen takana vai saavatko kokoomus ja perussuomalaiste painostettua uudistuksen yksityistämisen linjoille. Tuleeko Suomesta kansainvälisen terveysliiketoiminnan temmellyskenttä, jossa olennaisinta ei ole ihmisten terveys vaan liikevoitto, pohti Torkkola.
‒ Luopioisten hautausmaalla oleva muistomerkki on pystytetty vasta sodan jälkeen 1949. Haudassa on arvioitu olevan haudattuna 13 – 30 punaista sisällissodan uhria. Osa ainakin tiedetään nimeltä. Heidän nimensä voisi muistomerkkiin lisätä. Se olisi hyvä tapa kunnioittaa sisällissodan päättymisen satavuotisjuhlaa, totesi Torkkola. (Kuva: Jussi Naukkarinen)
Koivuniemi: Lakia rikkovat työnantajat pantava vastuuseen
Tampereella ja Sastamalassa puhunut Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Häme-Pirkanmaan aluepäällikkö Niina Koivuniemi kutsui ammattiyhdistysväkeä vastaamaan työnantajien kasvavaan röyhkeyteen.
‒ Valitettavasti monella työpaikalla johdetaan pelolla, ja paikallista sopimista tehdään huijaamalla. Yrittäjäjärjestöjen koeaikojen nostotoiveet ja samaan syssyyn työnantajapuolen huuto Suomen kilpailukyvyn nostamisesta alkavat toimia epärehellisten työnantajien haluamalla tavalla, ellei ay-liike nosta päätään nyt ja rajusti!
‒ Nyt jos koskaan työväenliike kaipaa yhteisöllisyyttä, joukkovoimaa ja rohkeutta olla heikomman puolella, vetosi Koivuniemi.
‒ Yleinen trendi on nyt se, että yrittämisen riski yritetään yhä suuremmassa määrin kaataa työntekijöiden niskaan. Yrittäjien toive nostaa työntekijöiden koeaika kuuteen kuukauteen on hyvä esimerkki riskin siirrosta.
Koivumäki esitti useita esimerkkejä laittomuuksista ja sopimusrikkomuksista, joihin työnantajat ovat syyllistyneet, ja kutsui vastatoimiin:
‒ Miksi emme me, työväki, huuda omaa sanomaamme samalla tavalla kuin työnantajat? Työnantajat, jotka syyttävät ay-liikettä ulosmarsseista ja mielenilmauksista vaativat joka tuutista ulos tulleessaan, että nämä laittomat työväen toimet pitää saada kuriin, niin Suomen kilpailukyky kyllä paranee.
‒ Työnantajien laittomat toimet pitää saada kuriin, niin saadaan Suomi kilpailukykyisiksi.
Koivumäki vetosi myös vappukansaan Operaatio Vakiduunin puolesta. Kampanjassa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen nollatuntisopimusten kieltämiseksi. Aloitteen on jo allekirjoittanut 40 000 kansalaista, vielä tarvitaan 10 000.
‒ Vakiduuni tarkoittaa sitä, että yhdellä työllä tulee toimeen. Työntekijällä on riittävä liksa ja riittävästi työtunteja. Työpaikoilla noudatetaan työelämän pelisääntöjä. Vakiduuni on taloudellisesti kannattavaa työnantajille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle.
Nollatuntisopimuksilla pelisääntöjä voidaan kiertää. Nollatuntisopimukset koskettavat koko ajan yhä useampia työntekijöitä. Tällä hetkellä jo nollatuntisopimuksella työskentelee jo 83 000 työntekijää, mikä on neljä prosenttia työväestöstä. Mikään toimiala tai ammattiryhmä ei ole turvassa, korosti Koivuniemi.
Rask: Syyllistäminen ja eriarvoistaminen lopetettava
Työelämän kärjistyviin vastakohtaisuuksiin puuttui myös punaisten muistomerkillä Tampereella puhunut koneenasentaja Virva-Mari Rask:
‒ Elinkeinoelämän pyörässä on työläinen kovilla. Työnantaja pyrkii murentamaan edunvalvontaa ja pelolla johtamaan palkollista. Jatkuvat YT-neuvottelut ovat osa pelottelulinjaa, jolla hiljennetään ja alistetaan duunarit. Tältä osin olemme kokemassa luokkajaon jatkumista. Meidän työläisten arvoa, ei jokainen työnantaja osaa tai halua tunnustaa. Työläinen on altavastaaja ilman vahvaa ammattiliittoa ja työehtosopimuksia, eritoten ennakoivaa edunvalvontaa työpaikoilla, sanoi Rask.
‒ Työttömyyden kokee nykyisin moni ihminen ja monella eri tavalla. Työtön on heti huonoarvoisempi ”se laiska ja saamaton”, jonka väitetään itse aiheuttaneen kohtalonsa. Syyllistämiseen ja eriarvoistumiseen on puututtava. Se onnistuu vain saamalla todellisille työväenpuolueille suurempi ja tuntuvampi kannatus.
‒ Työläisten poliittinen yhtenäisyys on nyt huolestuttavassa tilassa. Oikeistolaiset jyräsivät eduskuntavaalituloksissa, nähtäväksi jää kuinka kohdellaan työläistä, heikompiosaista, sairasta tai työtöntä. Kuinka paljon siedämme, paljonko vaaditaan heräämiseen? Meidän on oltava vahvoja ja kannettava aatteemme ylpeinä, vetosi Rask.
Moisio: Suomalainen työ on tärkein voimavaramme
Viljakkalassa punaisten haudalla puhunut moottoriasentaja Erkki Moisio kutsui työväkeä kokoamaan voimansa laadukkaan suomalaisen työn puolustamiseksi.
‒ Vahvaan ay-liikkeeseen ja työväenpuolueisiin perustuva työväestön edun ajaminen on kriisissä. Puolueet ja ay-liike ovat heikentyneet viime aikoina. Kuitenkin työväestö tarvitsee vahvoja toimijoita asioitansa ajamaan.
‒ Ay-liikkeen ja perinteisten työväenpuolueiden yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli maamme nykyisen hyvinvoinnin rakentamisessa. Viimeistään äskeiset vaalit viestivät siitä, että puolueiden ja ay-liikkeen on uudistuttava, mutta ei unohdettava perustaansa ja niitä arvoja joille työväenliikkeen vahvuus on joskus luotu. Siksi meidän on siirryttävä vähintään kaksi askelta vasemmalle, kutsui Moisio.
‒ Suomi tarvitsee parempaa työelämää ja henkilöstön osaamisen mahdollisimman laajaa hyödyntämistä. Osaamista meillä on. Myös yhteiskunnan toimien tulisi edistää hyvää työelämää, osaamista, harmaan talouden torjuntaa ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nämä olisivat toimia joille korkeampi työllisyysaste, tuottavuus sekä hyvinvoinnin kasvu voivat kestävästi rakentua. Ilman näitä toimia Suomen tie vie halpatuotantomaiden joukkoon. Siinä kilpailussa tulemme tuskin pärjäämään. Suomen teollisuuden tulevaisuuden pitää perustua osaamiseen ja siitä lähtevään joustavuuteen, tuottavuuteen ja kykyyn uudistua. Jos tässä ei onnistuta, ei millään kustannusten leikkauksilla ole merkitystä, Moisio sanoi.
‒ Teollisuuden kehitys on ollut huolestuttavaa viime vuosina. Tuntuu että teollisuus on hukannut punaisen langan. Vaikeista ajoista huolimatta olemme saaneet tänäkin vuonna kuulla paljon hyviä uutisia teollisuudesta muun muassa Äänekoskelta ja Turusta. Toivottavasti yritysmaailma ja johtajat ottavat oppia näistä onnistumisista ja uskovat tärkeimpään voimavaraamme – suomalaiseen työhön, vetosi Moisio.
Lue lisää:
SInikka Torkkolan puhe Luopioisissa
Sinikka Torkkolan puhe Sampolassa
Virva-Mari Raskin puhe Tampereella
Niina Koivuniemen puhe Tampereella ja Sastamalassa
Katso lisää:
Valikoima valokuvia Tampereen vappujuhlasta (Cai Melakoski)
Nyt olisi fiksua käyttää resursseja laajaan mediatutkimukseen, jossa kartoitettaisiin miten media suhtautuu vasemmistoon ja vasemmistolaiseen ideologiaan, kuinka usein ja missä valossa vasemmistopoliitikot mainitaan ja miten eri puolueiden ja median agendat menevät yksiin (ennustan, että korrelaatio oikeistopuolueiden ja valtamedian esillä pitämien teemojen välillä on aika suuri). Eniten kannattaisi kiinnittää huomiota iltapäivälehtiin, hesariin, isoimpiin maakuntalehtiin ja maikkariin. Iltapäivälehdet voivat olla yllättävän vaikutusvaltaisia kun ajatellaan kansalaisten poliittisten mielipiteiden muodostumista. Niitä ostetaan julkkisjuorujuttujen takia, mutta samalla joudutaan kuin varkain poliittisen manipulaation kohteeksi.
Pitäisi kunnolla selvittää myös tavallisen kansalaisen päivittäinen mediatodellisuus. Miten mudostuu kuva maailmasta, mistä lähteistä ”tieto” tulee. Taviksella on tietenkin oma somekuplansa, sitten tulevat maikkari, Yle, iltapäivälehdet, maakuntalehti. Monella työpaikalla voivat olla saastuttamassa kansaa myös Talouselämä, Kauppalehti, jokin yrittäjäsanomat…..Jo tällä otannalla ennustan, että aika oikeistolaista tuubaa pukkaa. Sitten ihmetellään, että no onpas se kansa oikeistolaistunut. No, on tietenkin kun mediamaailma on oikeistolaistunut. Puolet mediaeliitistä kannattaa kokoomusta ja varmaan suurin osa lopuista jotain muuta oikeistopuoluetta. Faktatieto ihmisten mediatodellisuudesta olisi ensiarvoisen tärkeää, koska politiikasta kiinnostuneen (ja varsinkin vasemmistolaisen) mediaympäristö on aivan erilainen kuin tavallisen ihmisen. Politiikan toimija voi omassa somekuplassa pyöriessään arvioida ihmisten tiedostamisen tason aivan väärin.
Laajaan tutkimusaineistoon perustuva faktatieto median käyttäytymisestä ja ihmisten mediankäytöstä olisi todella tärkeää, että kukaan ei pääse syyttämään väyrystelystä eli siitä, että omia virheitä sysätään muiden niskoille. Tätä korttia tullaan varmasti käyttämään, kun esitetään syytöksiä median roolista vasemmiston alamäessä. On siis oltava kovaa faktaa selustaksi.
Toisin kuin puheenjohtaja Sirénin suuvärkin asennosta voisi olettaa, kulkueessa oli hyvin väkeä ja vappujuhla oli muutenkin erittäin onnistunut. Sekä Lyly että Koivuniemi puhuivat hyvin.