Artikkeli: Uutiset 2013–2018

4.5.2015 klo 16:25

Kansalaiset innostuivat työväen vapusta (Osa 2)

Kalle Hyötynen oli juhlapuhujana Kangasalan vappujuhlassa Suoraman työväentalolla ja Poutunpuistossa Nokialla (kuvassa). Lisäksi hän puhui punaisten haudalla Ikaalisissa ja punaisten muistomerkillä Hämeenkyrössä. (Kuva: Jarmo Ahonen)
Kalle Hyötynen oli juhlapuhujana Kangasalan vappujuhlassa Suoraman työväentalolla ja Poutunpuistossa Nokialla (kuvassa). Lisäksi hän puhui punaisten haudalla Ikaalisissa ja punaisten muistomerkillä Hämeenkyrössä. (Kuva: Jarmo Ahonen)

 

Toimittaja: CAI MELAKOSKI
Vaalitulos, oikeiston ja työnantajien kasvava röyhkeys ja julkisten palvelujen puolustaminen olivat keskeisiä teemoja työväen vappujuhlien puheissa ja keskusteluissa. Oikeiston rynnäkkö tuntuu myös herättäneen väkeä toimintaan, vappujuhlissa oli enemmän väkeä kuin viime vuosina.
Vasen Kaista julkaisi eilen ensimmäisen osan katsauksestaan vappupuheisiin, tässä seuraa jatkoa.

 

Hyötynen: Lakko-oikeuden menetys olisi kohtalokasta

Nokialla ja Kangasalla puhunut Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Kalle Hyötynen käsitteli muun muassa vaalitulosta ja työmarkkinatilannetta. Gallupit ja hienosti sujunut vaalityö ennakoivat vaalivoittoa, mutta toisin kävi:

‒ Me emme onnistuneet vakuuttamaan ihmisiä siitä, että toisenlainen talouspolitiikka on mahdollista, vaikka viimeisinä viikkoina kriittisiä äänenpainoja leikkauspolitiikkaan alkoi tulla laajemmin, totesi Hyötynen.
‒ Oikeiston rummuttamaa leikkaushegemoniaa emme pystyneet keskustelussa uskottavasti haastamaan. Vasemmistoliiton vaatimus työn luomiseksi elvyttämällä kääntyi äänestäjien mielissä vastuuttomaksi velanotoksi.

Vaalivoittaja Sipilä on Hyötysen mukaan ottanut itselleen hankalan urakan:
‒ Toisaalta pitäisi pystyä rakentamaan maalle hallituspohja, joka kykenee tekemään tiukassa tilanteessa yksimielisesti kipeitä päätöksiä ja samaan aikaan saada aikaiseksi kattava yhteiskuntasopimus.

‒ Yhteiskuntasopimuksen keskiössä ovat työmarkkinajärjestöt. Elinkeinoelämän keskusliiton ajatus työmarkkinapolitiikan uudistamiselle on ollut pitkään selvillä. Perusajatuksena EK:lla on, että työnantaja sanelee ja työntekijäpuoli joustaa.

Täydelliseen umpikujaan ajautuneita neuvotteluja työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta Hyötynen kuvasi:
‒ Palkansaajapuoli toi keskustelupöytään pohdittavaksi muun muassa työnantajan tulkintaetuoikeuden, työpaikkakohtaisten mielenilmaisujen suhteen työrauhavelvoitteeseen, alipalkkauksen kriminalisoinnin ja kanneoikeuden. Työnantajapuoli sen sijaan ei ollut valmis keskustelemaan mistään muusta kuin lakko-oikeuden romuttamisesta.

‒ Ja miksipä olisikaan. Etelärannassa ymmärretään varsin hyvin, että lakonuhan poistuessa kaikki työntekijöiden oikeuksien heikennyksiin tähtäävät toimenpiteet voitaisiin varsin helposti toteuttaa.

‒ Koeaikojen pidennykset, pätkätöiden teettäminen ilman perusteita, pekkasten ja lomaltapaluurahojen poistaminen ja palkkojen jäädyttäminen voitaisiin käytännössä toteuttaa välittömästi. Ansiosidonnaisten päivien määrän vähentäminen ja työvoiman tarveharkinnasta luopuminen olisi myös nopeasti toimeenpantavissa. Tämä kaikki maassa, jossa joidenkin tahojen mielestä puolesta miljoonasta työttömästä huolimatta on huutava työvoimapula.

‒ Työntekijöiden lakko-oikeuksien romuttamisella ja sitä kautta voimasuhteiden vääristymisellä olisi varsin ennakoimattomat ja laajat yhteiskunnalliset vaikutukset. Lakko-oikeuden mennessä, menee työntekijöiltä kaikki edellytykset omien asioiden ajamiseen. Ammattiliittojen tehtäväksi parhaimmillaan jäisi konsultoivan asiantuntijatahon status. Pahimmillaan ne kuihtuisivat kahvinjuontikerhoiksi, ennen lopullista valojen sammuttamista.

 

Suoraman työväentalolla oli tupa täynnä. (Kuva: Jarmo Ahonen)
Suoraman työväentalolla oli tupa täynnä. (Kuva: Jarmo Ahonen)


Kotalampi: Jokainen on arvokas, kaikista pidettävä huolta

Ympäristöteknologian insinööri Katja Kotalampi avasi Ruoveden Sointulan työväen vappujuhlan muistuttaen juhlan takoituksesta:
‒ Olemme kokoontuneet kunnioittamaan heidän muistoaan jotka antoivat henkensä vakaumuksensa puolesta kansalaissodassa sekä juhlimaan tulevaisuutta. Kunnioitamme heidän tekojaan meidän hyväksemme, sillä he uskalsivat nousta aikansa rakenteita vastaan ja haastaa ne. Ilman heidän määrätietoista yhteistyötään ja uskoaan ajamaansa asiaan, ei meillä olisi nyt esimerkiksi työehtoja, inhimillisiä työaikoja tai mahdollisuutta opiskella tasavertaisesti.

‒ Parhaiten kunnioitamme heidän muistoaan pitämällä yhtä ja ajamalla yhteisiä asioitamme samalla määrätietoisuudella sekä uskolla toisenlaiseen tulevaisuuteen. Tarvitsemme yhteistyön voimaa, jossa jokainen on arvokas. Myös nuoret vasemmiston kannattajat haluavat luoda vahvan vasemmiston, ja vain yhteistyöllä voimme saada muutosta aikaan.

‒ Pitääksemme vahvasti yhtä tarvitsemme erilaisia mielipiteitä ja asiantuntijuutta jotta voimme kehittyä eteenpäin. On puhuttava avoimesti meitä kaikkia koskettavista asioista, ja tuotava ne kaikkien lähelle. Elämme edelleen haasteiden edessä, koska yhteiskunnassamme eriarvoisuus on jälleen kasvanut. Sen vuoksi on entistä tärkeämpää pitää huolta kaikista riippumatta iästä, varallisuudesta tai elämäntilanteesta, vetosi Kotalampi.

‒ Meidän tulee olla vahvasti ja itsevarmasti ylpeitä menneisyydestämme sekä uskoa vilpittömästi tulevaisuuteen. Uskoa tärkeämpää on että tuo tulevaisuus luodaan yhdessä.

 

Katja Kotalampi (Kuva: Tatjaana Huhtala)
Katja Kotalampi (Kuva: Tatjaana Huhtala)

 

Aaltonen: Muut puolueet toistamassa 90-luvun virheitä

Ruoveden Sointulassa juhlapuheen piti Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltonen.  Hänen mielestään monet puolueet toimivat vaaleissa epärehellisesti kun ne esittivät leikkauslistojaan ja samalla kertoivat, että eivät aio leikata kaikista vaikeimmassa asemassa olevien palveluita.
‒ Tällaiset lupaukset ovat valheellisia koska julkiseen sektoriin ei ole mahdollista tehdä leikkauksia jotka eivät vaikuttaisi juuri näiden ihmisten elämään, perusteli Aaltonen.
‒ Vasemmistoliitto oli puolueista rehellisin eikä esittänyt leikkauksia joiden vaikutuksia olisi väitetty olemattomiksi. Talouden ratkaisut on löydettävä muualta kuin palveluiden leikkaamisesta.

‒ Asennoituminen valtion velkaan oli varmaankin yksi selittävä tekijä joka johti Vasemmistoliiton huonoon vaalitulokseen. Mielipidetutkimukset lupasivat huomattavasti parempaa tulosta kuin mikä vaaleissa saavutettiin. Julkisessa keskustelussa oli kansalaiset lietsottu velkapelkoon josta oli tullut Suomen ainoa totuus – lisää velkaa ei pidä ottaa. Verrattuna moniin muihin Euroopan valtioihin Suomen valtion velka on kuitenkin melko alhaisella tasolla ja luottoluokitus edelleen hyvä. Velkapelon varjolla media leimasi Vasemmistoliiton holtittomaksi velkarahalla elämisen kannattajaksi vaikka Vasemmistoliiton linja oli nimenomaan maltillinen ja hallittu velanotto talouden saamiseksi kasvuun.

‒ Maan hallituksen muodostavat todennäköisesti puolueet jotka ovat vaaliohjelmissaan luvanneet leikata julkisia menoja. Maamme kansantalous pyörii tällä hetkellä pitkälti kotimaisen kysynnän varassa ja julkisten menojen leikkaus esimerkiksi sosiaalietuuksiin puuttumalla tarkoittaa pahimmillaan kotimaisen kysynnän romahdusta, kun ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käytettävissään. Tämä tarkoittaisi talouden kierteen syventymistä ja vaikeuksien pahenemista. On suuri uhka, että aloittava hallitus toistaa leikkauslinjallaan 90-luvun virheitä ja seurauksena on jälleen yksi menetetty sukupolvi suomalaisia, varoitti Aaltonen.

 

Mikko Aaltonen (Kuva: Katja Kotalampi)
Mikko Aaltonen (Kuva: Katja Kotalampi)


Uusikartano: Tehtävänä pitää julkiset peruspalvelut kaikkien saatavilla

Pääluottamusmies ja Ylöjärven kaupunginvaltuuston vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Arja Uusikartano puhui punaisten haudoilla Ylöjärvellä. Hän muistutti vasemmistoliiton tehtävistä:
‒ Edelleenkin vasemmistoliiton on oltava heikompien asiaa ajava puolue, rauhan asiaa ajava puolue ja vahvasti työväen puolue. Vasemmiston on entistä enemmän kannustettava nuoria ihmisiä mukaan toimintaan ilon ja yhteisöllisyyden kautta, kasvamaan vasemmiston rinnalla eteenpäin katsoen ja luomaan hyvää tulevaisuutta meille kaikille.

Puheessaan hän kosketteli muun muassa kunnissa tehtävästä työstä:
‒ Kuntien tulevaisuutta peilaten ja erityisesti Ylöjärven, ennustan, että yksityistäminen palvelujen tuottamisessa tulee lisääntymään, näin myös epävarmuus palvelujen tasosta-  ja saamisesta lisääntyy, hintojen korotusten myötä heikommat kärsivät ja eriarvoisuus lisääntyy.

‒ Me vasemmistossa emme kuitenkaan tyydy sivustakatsojaksi tällaisessa kehityksessä, vaan tulemme kamppailemaan kuntalaisten puolesta, jotta hyvät julkiset peruspalvelut olisivat jatkossakin kaikkien saatavilla. Meidän tulee hyvissä ajoin ryhtyä valmistautumaan kunnallisvaaleihin, joissa varmasti ratkaistaan paljolti tämä kysymys. Oikeisto tarvitsee vahvan vastavoiman ja se meidän on vasemmistossa rakennettava, vaikka juuri nyt se vaikealta tuntuisikin.

‒ Kaikesta huolimatta ihmisten tasa-arvoisuus ja toivon näkeminen paremmasta tulevaisuudesta luo uskoa vasemmiston politiikkaan ja meidän kaikkien arkeen. Vappu on  ilon ja työväen juhla, iloitkaamme siitä ja annetaan arvo itsemme lisäksi myös toisille, vetosi Uusikartano puheensa lopuksi.

 

Arja Uusikartano puhui punaisten haudalla Ylöjärvellä. Taustalla Olavi Järvinen ja Sami Vastamäki. (Kuva: Taija Ilomäki)
Arja Uusikartano puhui punaisten haudalla Ylöjärvellä. Taustalla Olavi Järvinen ja Sami Vastamäki. (Kuva: Taija Ilomäki)


Lue lisää:

Kansalaiset innostuivat työväen vapusta (Vasen Kaista 3.5.2015)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *