Teksti: CAI MELAKOSKI
Keskiviikkona Koukkuniemen vanhainkodin rannassa saa ensi-iltansa kesäteatteriesitys Unhola – unohtumattomia muistoja. Näytelmä jatkaa Koukkuniemen Kalevala -hanketta, joka viime kesänä tuotti näytelmän On elomme muistoja vain.
Koukkuniemen Kalevala aktivoi vanhuksia muistelemaan lapsuuttaan ja nuoruuttaan, ja antamaan heille kokemuksen siitä, että heidän tarinansa ovat kiinnostavia ja osa Suomen historiaa. Muisteloiden pohjalle luodaan näytelmä.
Tamperelaisille hankkeen tuottamat näytelmät tekevät kaupungin viime vuosisadan elämän eläväksi. Varttuneemmille katsojille moni muisto palautuu mieleen ja samaistumisen kohteita tarjoutuu viljalti, nuoremmat katsojat pääsevät osallisiksi vanhempiensa ja isovanhempiensa arjesta ja juhlasta vuosikymmeniä sitten.
Yleisö voi myös osallistua muisteloihin tunnin pituisen esityksen jälkeisessä muistokahvilassa.
Kesäteatteriesityksen ohjaaja ja koko Koukkuniemen Kalevalan äiti Meri-Maija Näykki puhkuu tarmoa ja innostusta viimekesäisen menestyksen jälkeen, kokemusta rikkaampana valmistelut ovat sujuneet sangen hyvin.
‒ Tänä vuonna pääsimme aloittamaan työmme jo aiemmin keväällä, siten meillä on ollut enemmän aikaa rakentaa myös esitystä. Esimerkiksi teksti oli viime vuonna valmis juhannuksen jälkeen, tänä vuonna näytelmä oli tulostettuna toukokuun viimeisenä päivänä, kertoo Näykki.
‒ Tiimi on viimevuotista suurempi, mikä sekä helpottaa, että hidastaa työskentelyä; roudaaminen sujuu ripeästi ja joukkokohtauksilla näyttämölle saadaan hienoa volyymiä, toisaalta isommalla ihmismäärällä on enemmän aikataulusäätöä ja tiedon kulku hidastuu, Näykki pohtii.
‒ Näyttelijöistä osa on ollut minulle ennakkoon tuttuja ja osa aivan uusia, mutta kokonaisuudessaan meistä on muodostunut hyvä tiimi. Uudet haasteet ovat pitäneet myös minut hereillä ja innon piukassa: live-yhtye mahdollistaa musiikin soljumisen esityksen mukana, lapsinäyttelijän ohjaaminen on erilaista kuin aikuisten, mutta varsin palkitsevaa.
130 sivua muistoja ensimmäisistä työpaikoista, ensirakkauksista …
‒ Tänä vuonna muistelijoita oli melkein kaksinkertainen määrä. Kun viime vuonna keskityttiin lapsuuteen niin tänä vuonna päätimme ottaa käsittelyyn nuoruuden. Muistelutyöpajoissa tämä näkyi työpajojen aiheissa: kyselimme ensimmäisistä työpaikoista, ensirakkauksista, itsenäistymisestä ja perheen perustamisesta, asioista, jotka yhä liittyvät nuoren aikuisen elämään, listaa Näykki.
‒ Muistoja tuli litteroituna yhteensä noin 130 sivua ja esitysteksti on 35 sivua, joten iso osa muistoista on jouduttu jättämään pois.
‒ Jokaisella työryhmäläisellä on tällä kerralla myös ollut oma vanhuskummi, jonka kanssa jokainen on omalla ajallaan käynyt viettämässä aikaa. Nämä kahdenkeskiset tapaamiset ovat tuottaneet jonkin verran yksityiskohtaisempia ja syvempiä muistoja. Esimerkiksi minun vanhuskummini Martta Marjamaan muistoja on näytelmässä todella paljon.
‒ Tämän vuoden käsikirjoituksessa on varsin vähän minun käsialaani, yhteistyö dramaturgin kanssa on tehnyt taiteellisesta työskentelystä entistä kiinnostavampaa, monipuolisempaa ja syvempää. Toisen kirjoittamaa tekstiä on hauskempi ohjata, kun silloin kirjoittajan ja ohjaajan visiot sekoittuvat ja tuottavat usein jotain uutta, mitä kumpikaan ei yksin olisi luonut, sanoo tyytyväinen ohjaaja.
Meri-Maija Näykki on jakanut tuotantovastuun käsikirjoittaja Iira Halttusen ja muusikko Santeri Helinheimo Mäntylän kanssa. ‒ Näin tuotannollinen työ ei ole sekoittunut niin pahasti taiteelliseen työhön ja siten olen saanut keskittyä ohjaamiseen. Myös näyttelijät ovat aivan huippuja ja uskon, että esitys lähtee ensi-illassa lentoon, Näykki uskoo.
Kokeile 50-luvun muotia
‒ Muistokahviossa on hauskoja toiminnallisia pisteitä, joissa katsojat pääsevät mm. kokeilemaan 40-50-luvun muotivaatteita, maistamaan korvikekahvia ja tanssahtelemaan nurkkatanssilavalla. Myös kahviomme on siis soveltavaa taidetta ja uskon, että jokainen katsoja löytää sieltä jotakin mukavaa, Näykki jatkaa.
‒ Tänä vuonna ihmiset ovat vähän paremmin jo ymmärtäneet mistä on kyse: teemme teatteria tosissamme, emmekä pelkkää puuhastelu-viriketoimintaa. Tänä vuonna esityksiä on tuplamäärä ja toivon hartaasti, että ihmiset ovat huomanneet sen että esityksemme siirretään sateen sattuessa sisätiloihin, eli meillä ei ole säävarausta.
‒ Uskon, että ensi-illassa tippa vierähtää ainakin omalle poskelleni, sillä onhan ensi-ilta ohjaajan työn ensimmäinen pysäkki. Joskin ajattelen, että itse esitys ei ole valmis ennen viimeistä näytöstä. Kyyneleitä aiheuttaa myös aiheen koskettavuus; sukupolvien luonnollinen kiertokulku, ihmisyys, vanhuus ja nuoruus, Meri-Maija Näykki kiteyttää haastattelun lopuksi.
|||
Unhola esitetään 13 kertaa Näsijärven rannalla, Koukkuniemen vanhainkodin takana. Teatterin verkkosivuilta löytyy opastus paikalle. Ennakkoesitys on tänään ja ensi-ilta huomenna 22. heinäkuuta ja viimeinen esitys 14. elokuuta.
Tapahtumien yönä 6. elokuuta on erikoisnäytös, silloin voi nähdä viime kesän esityksen On elomme muistoja vaan ja tämän vuoden tuotannon Unhola – unohtumattomia muostoja peräkkäin.
Lue lisää:
Koukkuniemen kesäteatterin verkkosivut
Koukuttava Koukkuniemen kesäteatteri (Vasen Kaista 31.7.2014)
|||
KESÄKAISTA on juttusarja, jossa Vasen Kaistan toimittajat jakavat elämyksiään eri puolilta kesäsuomea, ehkä kauempaakin. Myös menovinkit ovat kuvassa mukana.
Kesäkaistalla ilmestynyt:
Kesäkaista: Hatanpään arboretum (14.7.)
Tervanpoltto tuoksui Narvan markkinoilla (15.7.)
Kesäkaista löytöretkellä Tähtirannassa (16.7.)
Ennuste: Viileään kesään hetkeksi raju muutos (20.7.)
Koukkuniemen Kalevala — unohtumattomia tamperelaismuistoja (21.7.2015)
Sarja jatkuu.
Kesäkaistan tunnuskuva: Cai Melakoski
*