ULLA-LEENA ALPPI
Maan hallitus on tekemässä historiallista päätöstä lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta. Lapsilla ei enää 1.8. 2016 alkaen olisi oikeutta kokopäiväiseen kunnalliseen hoitopaikkaan, jos toinen lapsen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Kokopäivähoito myönnettäisiin edelleen tarveharkintaisesti niin kutsutuin sosiaalisin perustein.
Suuri joukko lasten vanhempia, ammatillisia varhaiskasvattajia sekä lasten etujärjestöjä on ilmaissut selvän vastustuksensa hallituksen suunnitelmille. Esitetyssä kritiikissä on tuotu esiin se, että päivähoito-oikeuden rajaaminen lähtee pelkästään taloudellisista lähtökohdista, ja niistäkin hyvin lyhytnäköisesti. Niin Suomessa kuin maailmalla on runsaasti tutkittua tietoa varhaiskasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle, oppimiselle, hyvinvoinnille ja myös syrjäytymisen ehkäisemiselle. Tutkimukset esimerkiksi osoittavat, että varhaiskasvatuksella voidaan vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä. Varhaiskasvatuksen merkitystä on painotettu muun muassa Euroopan komission varhaiskasvatusta koskevassa tiedonannossa. Hyvä varhaiskasvatus säästää.
Hallituksen esitysluonnoksessa päivähoitoa tarkastellaan vain työn ja perheen yhteensovittamisen näkökulmasta, eli tarkastelussa ei ole otettu huomioon lapsen yksilöllisiä tarpeita. Sivuasiaksi jääkin lapsen oikeus täysiin varhaiskasvatuspalveluihin vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lausunnossa todetaan:
”Varhaiskasvatus on kokonaisvaltaisin lapsille kuuluva peruspalvelu. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen vertaissuhteiden muodostumiselle ja ylläpitämiselle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Varhaiskasvatus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista”.
MLL sekä lapsiasiainvaltuutettu painottavat myös sitä, että päivähoito-oikeuden rajaaminen asettaisi lapset ja perheet keskenään eriarvoiseen asemaan. Jos rajauksen piirissä olevista perheistä kokopäiväisen hoitopaikan saisi vain sosiaalisin perustein, tulisi tästä helposti perheitä ja lapsia leimaava käytäntö, joka pahimmillaan voisi estää perheitä hakemasta tarvitsemaansa palvelua. Olennaista on sekin kuka sosiaalisia perusteita arvioisi. Kuultaisiinko lapsen mahdollista aikaisempaa päiväkotia ja lasta itseään? Miten paljon päivähoito-oikeuden selvittäminen nykyisessä pätkätyömaailmassa ja nopeastikin vaihtelevissa työtilanteissa lisäisi kunnissa byrokratiaa ja kustannuksia?
Muitakin kysymyksiä herää. Miten toimitaan niissä tilanteissa, joissa yhteishuoltajuuden etävanhempi jää kotiin? Miten yksinhuoltajien erityistilanteet huomioidaan? Olisivatko maahanmuuttajataustaiset lapset ilman muuta vai harkinnanvaraisesti oikeutettuja kokopäivähoitoon?
Kunnissa päätetään lähiaikoina ensi vuoden talousarviosta ja pelättävissä on, että omissa talousahdingoissaan kunnat tarttuvat välittömästi hallituksen mahdollistamiin leikkauksiin. Esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) näyttää ajavan heikennystä läpi ohittaen sekä varhaiskasvatus- että opetuslautakunnissa päätetyn lausunnon, jossa lautakunnat suhtautuivat kielteisesti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamiseen.
Tampereella lasten ja nuorten palveluiden lautakunta ei ole päässyt ottamaan lakiesitykseen kantaa, mutta päättää lähipäivinä budjettinsa yhteydessä miten suhtautuu heikennykseen. Ainakin vasemmistoliiton valtuustoryhmälle on mahdotonta hyväksyä kokopäivähoitopaikkojen muuttamista puolipäiväisiksi ja näin romuttaa universaali periaate lasten subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Huonona säästökohteena pidän myös koulujen opetusryhmien koon kasvattamista, joka on keskusteluissa noussut esiin vaihtoehtoisena tapana tasapainottaa lautakunnan budjetti. Itse toivoisin kaupungin johdon löytävän vielä neuvotteluissa ratkaisun, jossa lautakunta saisi lisää liikkumavaraa, eikä joutuisi puuttumaan lasten peruspalveluihin.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu sekä lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan varapuheenjohtaja.
Lisää aiheesta Vasemmalla Kaistalla
Somen mahti -tuhannet puolustivat päivähoitoa (15.6.2015)
Lisää aiheesta muualla verkossa
Laspsiasiainvaltuutetun lausunto lakiesityksestä, jossa rajataan lapsen oikeutta päivähoitoon (27.5.2015)
Mannerheimin Lastensuojelu Liiton lausunto lakiesityksestä, jossa rajataan lapsen oikeutta päivähoitoon (27.5.2015)
III
Etusivun kuva on Vain kaksi kättä -mielenosoituksesta kesäkuussa 2015 Tampereen Keskustorilla. Kuvaaja Karoliina Järvinen