Työväen lehdistö syntyy uudelleen

SINIKKA TORKKOLA    
Sanomalehtien kustantaminen on keskittynyt yhä harvempiin mediayrityksiin. Suomessa neljän suurimman sanomalehtiyhtiön osuus kokonaislevikistä on ollut suurimmillaan 57 prosenttia. Vaikka viime vuosina suurimpien lehtiyhtiöiden kasvu on pysähtynyt, ei ketjuuntuminen ja keskittyminen ole pysähtynyt. Se on jatkunut toisin muodoin. Lehtitalot ovat ryhtyneet omistamaan toisiaan ristiin. Tuloksena on lehtiyhtiöiden omistuksien kudelma, jossa siteet lehtiyhtiöiden välillä ovat lisääntynet ja omistusketjut pidentyneet.

Omistuskudelmien myötä sanomalehtien toimitusten ja markkinoiden yhteistyö on tiivistynyt. Yhtäältä yhteistyön on sanottu merkitsevän monipuolisempaa alueellista uutisointia. Niin saattaisi teoriassa ollakin, mutta käytännössä on käynyt toisin. Sanomalehtien levikin lasku ja mainostulojen pieneneminen näkyvät alueellisten ja paikallisten uutisten määrässä ja laadussa. Samankaltaisuus ja toisteisuus on lisääntynyt. Toimituksellinen yhteistyö eli  samojen juttujen julkaiseminen useissa lehdissä merkitsee sekä valtakunnallisten uutisten että ulkomaan uutisten samankaltaistumista. Näkökulmien kirjo on vähentynyt.

Murroksen taustalla ovat sanomalehtien tulojen muutos. 1990-luvun alussa sanomalehden tuloista 71 prosenttia tuli ilmoitusmyynnistä. Vuonna 2012 lehtien tuotoista puolet tulivat ilmoituksista ja puolet tilausmaksuista.  Samaan tahtiin mainostulojen supistumisen kanssa ovat tilausten määrä laskeneet. Media ei enää liiketoimintana ole yhtä tuottoisa kuin aiemmin.

Tuottoisaa se silti on, eikä isojen mediayritysten yt-neuvotteluja käydäkään taloudellisista syistä vaan siksi, ettei liiketoiminta tuota samanlaista tulosta omistajilleen kuin aiemmin. Jotta tulosta tulisi saman verran kuin aiemmin, toimittajia ja kuvaajia pitää vähentää. Toimitusten supistukset lisäävät nopeita liukuhihnajuttuja, joissa ääneen pääsevät hyvinmuotoiltuja tiedotteita suoltavat vallakkaat yritykset, laitokset ja kansalaisetkin.

Osakkeenomistajien voittojen takaamiseksi tehdyt toimitustyön muutokset eivät ole mitä tahansa tavaratuotannon muutoksia, sillä mediatalot myyvät myös journalismia. Demokraattisissa yhteiskunnissa  journalismi on nimetty neljänneksi valtiomahdiksi, jonka tehtävänä on valvoa yhteiskunnallista päätöksenteko ja toimintaa. Työväenlehdistö on vahvistanut tätä valvontaa tuomalla näkyviin valtajournalismissa katveeseen jääneitä näkökulmia ja parantanut journalismin yhteiskunnallisesssa tehtävässä selviytymistä. Valtajournalismin näkökulmien ja työväenlehdistön samanaikainen supistuminen merkitsevät yhteiskunnallisen valvonnan vähenemistä. Huoli demokraattisen yhteiskunnan toiminnan vaarantumisesta on aiheellinen.

Työväenlehdistön katoamista on ennustettu vuosikymmenet. Muutama vasemmistoliiton lehti Kansan Uutiset, Satakunnan Työ, Kansan Tahto ja Ny Tid  ovat kuitenkin taistelleet aikaa vastaan ja jatkaneet alati pienenevistä voimavaroista huolimatta ilmestymistään. Viime kevään eduskuntavaalitappio pienensi vasemmistoliiton saamaa viestintätukea entisestään. Puolueen viestintätuki alueellisille lehdille päättyy vuoden lopussa. Alueellisten lehtien jatko, ainakin paperisena lehtenä on epätodennäköistä. Satakunnan Työ on jo päättänyt luopua paperisen lehden julkaisemisesta. Kokonaan Satakunnan Työ ei katoa, sillä piirijärjestö on päättänyt jatkaa lehden julkaisemista verkkolehtenä. Kansan Tahdon tulevaisuudesta päätetään lähiviikkoina. Nyt Tid, jonka ilmestyminen on jo aiemmin harventunut kertaan kuukaudessa, jatkanee ilmestymistään.

Alueellisten paperisten työväenlehtien alamäen ei kuitenkaan tarvitse merkitä vaihtoehtoisten äänien katoamista julkisuudesta kokonaan, sillä verkossa on mahdollista rakentaa uutta julkista vaikuttamisen tilaa. Siinä on työväenlehtien uusi mahdollisuus. Kansan Uutiset on uudistamassa verkkojulkaisuaan ja ympäri Suomea vasemmiston piirissä suunnitellaan verkkolehtiä.  Sadat vasemmistoaktiivit ovat valmiita luomaan uutta vasemmistolaista julkisuutta ja journalismia. Puheet työväenlehdistön kuolemasta ovat olleet ennenaikaisia.

 

Kirjoittaja on Vasen Kaistan päätoimittaja ja journalismin tutkija.

 

Lisää aiheesta Vasen Kaistalla

Suomi oikeiston vuonna 2015 (18.8.2015)
Media, demokratia ja kiusalliset tavikset (15.12.2013)
Vahtikoiran yt:t (11.11.2013)

 

Kirjoitus perustuu kirjoittajan Satakunnan Työn 69-vuotisjuhlissa pitämään puheenseen, joka on julkaistu kirjoittajan verkkosivulla.

 

Leave a Reply