Teksti: ANNE SOIMAJÄRVI
Hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden lakkauttamisesta hyväksyttiin keskiviikkona eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueiden äänin. Valiokunta hyväksyi varhaiskasvatuksen rajauksen, vaikka yksikään valiokunnan kuulemasta yli kahdestakymmenestä asiantuntijasta ei kannattanut tätä.
Asiantuntijat osoittivat, miten varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen lisää lasten eriarvoistumista, syrjäytymistä sekä kasvattaa muiden palveluiden tarvetta ja lisää vähintäänkin välillisesti kuluja. Kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset eivät asiantuntijoiden näkemyksistä välittäneet. He sivuuttivat asiantuntijalausunnot, tutkimustulokset, tietoon perustuvat jatkopohdinnat ja taustatekijät sekä tulevaisuuden visiot. He pysyivät kannassaan kasvatuksen ammattilaisten näkemyksistä, vanhempien vetoomuksista, yhteiskunnan vaikuttajien näkökannoista, lastenoikeuksien puolestapuhujien vaikutusarvioinneista, ammattiliittojen näkökulmista, tutkijoiden selvityksistä ja opposition uudelleen harkintapyynnöistä huolimatta. Hallituspuolueiden kansanedustajat eivät ottaneet huomioon mitään perusteluja. He välittivät vain omasta päästään.
Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle ja turvata julkisten palvelujen sekä sosiaaliturvan rahoitus. Tämä ei käy lainkaan yksiin nyt tehdyn lakkautuksen kanssa. Miten työllisyys kohenee, kun varhaiskasvatuksesta vähenevät työpaikat? Kuinka kestävää kasvua luodaan asettamalla sekä lapset että vanhemmat keskenään eriarvoiseen asemaan? Miten lasta tukee se, että hänen turvallinen ja tuttu arkensa muuttuu aina, kun vanhemman elämäntilanne muuttuu. Kun vanhempi esimerkiksi lopettaa opiskelun ja jää työttömäksi, muuttuu myös lapsen elämä. Entä kuinka pitkäaikaistyöttömän lapsi saa nauttia ryhmätilanteista, retkistä, luovasta toiminnasta, harjoitella erilaisia taitoja yhdessä muiden kanssa ja oppia olemaan ryhmän tasavertainen jäsen, ellei hänellä ei ole samaa oikeutta kasvatukseen kuin työssäkäyvien lapsilla on?
Kuinka työpaikan vastaanottoa tukee se, että lapsella ei ole taattua hoitopaikkaa vaan sitä on anottava ja päätöstä odoteltava. Lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita tekevän työntekijän lapselle pysyvän, kokopäiväisen hoitopaikan puute merkitsee alati vaihtuvia paikkoja ja ihmisiä. Mitä tämä vaikuttaa lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Lisääkö tämä mahdollisesti uskoa tulevaan? Pienentääkö stressiä? Lisääkö mahdollisuuksia? Antaako uutta arvonnousua varhaiskasvatukselle, lapsille, perheille? Tuoko yhteiskunnalle lisätuloja?
Tässä ei ole kyse siitä, että jokainen lapsi tarvitsisi välttämättä varhaiskasvatusta ja päivähoitoa joka päivä aamusta iltaan, ei lainkaan. Tässä on kyse siitä, että jokaisella lapsella pitää olla oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhemmilla vapaus valita ja päättää, miten he lapsen oikeuden käyttävät hänen parhaakseen. Kyse on yhteiskunnan arvovalinnasta: kenellä on vastuu lapsen parhaasta vanhemmilla vai poliitikoilla?
Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuo tulevaisuudessa seitsemän euroa takaisin. Perheille? Lapselle? Kasvattajan pussiin? Ei. Yhteiskunnalle olisi rahaa tuonut. Nyt ei tuo vaan kasvattaa tulevaisuuden menoja.
Hallitus ei välitä lapsista. Ei kestävästä pohjasta yhteiskunnan jäsenille. Ei asiantuntijoiden mielipiteistä, ei faktoista. Hallitus päättää. Koska se saa, se haluu ja se tekee oman päänsä mukaan.
Lue lisää aiheesta Vasen Kaistalta
Valkeakoskella säilyy tasa-arvoinen päivähoito äänin 23 – 20 (19.11.2015)
Tampereella jatkuu tasavertainen päivähoito äänin 33 – 34 (16.11.2015)
III
Etusivun kuvassa Hippoksen päiväkoti. Kuvaaja Cai Melakoski