HENRIK JAAKKOLA
Kansalaisten tietämys politiikasta on usein median käsiteltävänä, joskus melko ylenkatsovaan sävyyn. Se, mistä keskustellaan liian harvoin, on tiedotusvälineiden oma rooli kansalaisten usein virheellisissä käsityksissä politiikan menettelytavoista. Hyvä esimerkki on Suomessa käytössä oleva vaalitapa. Viimeksi nyt alkaneena vuonna sekä Ylen uutiset (muun muassa 2.1. sekä 11.1.) että Helsingin Sanomien pääkirjoitus (5.1.) ovat kertoneet virheellisesti, että Suomen vaalitapa on ”henkilövaali” erotuksena listavaaleista. Toteama ei pidä paikkansa – myös Suomessa on käytössä listavaali, missä äänestäjä antaa äänensä vaalilistalle, puolueelle.
Vaalitapa Suomessa eroaa kylläkin huomattavasti muista listavaaleista. Ruotsi edustaa listavaalien valtavirtaa, missä ääni annetaan suoraan listalle, minkä sisäisen ehdokaskohtainen läpimenojärjestys on päätetty etukäteen puolueessa. Ruotsin listavaalit ovat kuitenkin myös avoimia, eli äänestäjä voi valita äänestävänsä myös suoraan ehdokasta listan sijaan, milloin ennalta päätetyn läpimenojärjestyksen ohella läpi pääsemiseen vaikuttavat henkilökohtaiset äänet.
Suomen vaalit ovat kansainvälisesti kummajainen, sillä meillä äänestäjä voi valita ainoastaan suoraan yhden ehdokkaan vaalilistalta. Listavaalien mekaniikka on silti sama – ääni menee nimenomaan listalle ja vaalituloksen perusteella lasketaan listojen edustusasema eduskunnassa tai valtuustoissa. Valtaosa äänestäjistä äänestääkin ehdokasta joka ei pääse vaaleissa läpi, jolloin ääni on hyödyttänyt vain puoluetta.
Niin kauan kuin keskustelussa ei sisäistetä nykyjärjestelmän todellisuutta, on keskustelu sen uudistamisesta ongelmallista. Voi olla, että siirtyminen Ruotsin kaltaiseen vaalitapaan saattaisi auttaa suomalaisia ymmärtämään sen, mikä pitää jo nyt paikkansa: meillä on käytössä listavaalit ja juuri puolueet ovat edustuksellisen demokratiamme tärkeimpiä vallankäyttäjiä.
|||
