Teksti: JUKKA PELTOKOSKI
Perustulo on menossa läpi, mutta meneekö se muodossa jossa sitä haluamme? Tämä on ajankohtainen kysymys nyt, kun hallituksen perustulokokeilu on edistymässä.
Eikö ole jotenkin epäilyttävää, että perustulo etenee oikeiston toimesta? Vai onko kyse vasemmiston passiivisuudesta perustuloaloitteen suhteen?
Hallituksen perustulokokeilua valmisteleva Kansaneläkelaitos ehdotti hiljattain kokeilumalliksi niin sanottua osittaista perustuloa, jonka päälle maksettaisiin syyperustaisia tukia kuten asumistukea ja ansiosidonnaista päivärahaa.
Osittaisen perustulon tasoksi on Suomessa esitetty tarkemmat mallit vihreiden ja vasemmistoliiton toimesta. Summat ovat liikkuneet 550–750 eurossa.
Kansaneläkelaitoksen esittämä kokeilumalli leimattiin julkisuudessa melko yksioikoisesti 550 euron malliksi. Todellisuudessa Kansaneläkelaitos on esittänyt, että 550 euroa on vähimmäissumma, ja “optimaalinen kokeilu” sisältäisi myös korkeamman tason ryhmiä.
Ennen kaikkea Kansaneläkelaitos jättää siis paljon poliittisen harkinnan varaan. Tässä vasemmiston tulisi toimia. Luontevaa olisi kokeilla ainakin matalaa, keskitason ja korkeimman tason perustulomallia. Otannan tulisi olla melko suuri. Näin saataisiin dynaamisin kuva perustulon vaikutuksista.
Korkean tasoisen perustulokokeilun puolesta ovat heti Kansaneläkelaitoksen julkistuksen jälkeen ottaneet kantaa ainakin Vasemmistonuoret ja kansanedustaja Anna Kontula. Jos minulta kysyttäisiin, ehdottaisin perustulokokeilua sellaisiin paikkoihin kuin Kallio ja Tampere, jotta urbaanit yhteisölliset vaikutukset saadaan esiin.
Kontulan linjoilla on ollut jopa Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen. Hänen mukaansa 550 euron malli jättää niin monet syyperustaiset tuet koskematta, että kokeilussa “kadotetaan monet perustulon hyvät puolet”.
Kansaneläkelaitoksen mallissa kritiikkiä on herättänyt myös nuorten mainitseminen ryhmänä, joka on mahdollista jättää kokeilun ulkopuolelle. Kansaneläkelaitos on vastannut, että se ei suinkaan perustele asiaa sillä, että nuoret olisivat taipuvaisia laiskuuteen. Nuorten voi päinvastoin olevan työmarkkina-asemaltaan erittäin kiinnostuneita työn hakemisesta. Syynä on sen sijaan se, että nuoret eivät ylipäätään ole laajalti työelämässä, vaan kouluissa.
Tämä ei ole kuitenkaan sikäli vedenpitävä peruste, että korkea perustulo korvaisi heikentyneen opintotuen. Vaikutukset opiskelijoihin ovat erittäin tärkeä tutkimuskohde. Perustulosta uhataan ylipäätään tehdä vain sosiaaliavun kysymys, vaikka sitä pitäisi käsitellä uutena talouspolitiikkana ja kamppailuna työehdoista.
Vasemmistossa ristiriitainen kysymys koskee sitä, mitä tapahtuu kun kotihoidontuki korvautuu pari sataa euroa suuremmalla toimeentulolla. Muodostaako asia “kannustinloukon” pienten lasten äideille. Omasta mielestäni kysymys on melko mahdoton. Kenenkään ei pitäisi kituuttaa kotihoidontuen tasoisella “tuella”, joten tason nostaminen on joka tapauksessa välttämätöntä.
Perustulon taso on keskeinen määrittelykysymys perustulomallille. Matala perustulo saattaa johtaa matalapalkkayhteiskuntaan ja köyhyyden lisääntymiseen. Korkea perustulo luo niin rahallista kuin rahatonta toimeentuloa ja parantaa ihmisten ja työntekijöiden oikeuksia viranomaisvaltaa ja työnantajia vastaan.
Siksi kokeilun korkea taso on nyt tärkeä kamppailu. Vasemmistolla on tähän hyvät edellytykset sillä sen oma malli on rakennettu realistisesti sekä automaattiseen että harkinnanvaraiseen osaan. Mallin rahoitus on johdonmukaisessa suhteessa vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan.
Vasemmistoliiton perusturvamalli
Vasemmiston perustulomallissa jokainen täysi-ikäinen saa käteen 620 euroa, minkä lisäksi on mahdollisuus 130 euron harkinnanvaraiseen lisään.
Malli poistaisi tehokkaasti köyhyyttä murentamatta ansiosidonnaista turvaa tai motivaatiota työn vastaanottamiseen. Korkean perustulon pitäisi logiikan mukaan johtaa matalan palkkatason ja työehtojen parantumiseen sekä kotimaan palveluihin suuntautuvan kysynnän kohentumiseen.
Korkea perustulo vaatii ennen kaikkea vasemmistolaista yhteiskunnallista hegemoniaa. Malli on epärealistinen olemassa olevissa raameissa, mutta realistinen, jos realiteetit muutetaan. Näin voidaan tehdä esimerkiksi tukkimalla verovuodot, palauttamalla progressiivinen pääomaverotus ja tasaamalla reilummin tuloja.
Ensimmäinen askel on vaatia kokeiluun 750 euron mallia.
Kirjoittaja on KSL-opintokeskuksen koulutustuottaja
Artikkelissa viitataan näihin kirjoituksiin:
Ideasta kokeiluun – perustulokokeilun esiselvitys valmistui (Kansaneläkelaitoksen tiedote 30.3.2016)
Perustulokokeilu: näin tutkimusryhmä päätyi suosituksiinsa (Kansaneläkelaitoksen tutkimusblogi 1.4.2016)
Perustulosta uusi esitys: Lähtökohtana osittainen perustulo – puhdas perustulo olisi ”varsin kallis” (Talouselämä 30.3.2016)
Kontula: Kun perustulokokeilu nyt vihdoin tehdään, tehdään se kunnolla (Vasemmistoliiton tiedote 30.3.2016)
Vasemmistonuoret vaatii mahdollistavaa perustulokokeilua (Vasemmistonuorten tiedote 30.3.)
Kylmä arvio perustulosta: Kaikille 550 €/kk -malli on täysi floppi? (Ilta-Sanomat 31.3.)
Vasemmiston perustulo (Verkkosivusto)
*