ULLA-LEENA ALPPI
Tampereen kaupunginvaltuustosalin jokaiseen pulpettiin on kiinnitetty tarra, jossa luvataan muistaa lapsinäkökulma. Kehotus on tärkeä, sillä lapset ovat ainoa äänioikeuden ulkopuolella oleva väestönosa ja lasten on senkin vuoksi oltava päätöksentekijöiden erityisessä suojeluksessa.
Valtuusto on useita vuosia sitten myös hyväksynyt toivomusponnen, jossa on edellytetty kaupungin ottavan käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin lapsia koskevassa päätöstenteossa. Ponsi ei lopultakaan johtanut tarkoitettuun tulokseen. Niinpä tein yli kaksi vuotta sitten asiasta kirjallisen valtuustokyselyn. Sen seurauksena Tampereelle palasi lapsiasiamies. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa lasten osallistaminen, joka onkin yksi osa lapsivaikutusten arviointia.
Arviointi on kuitenkin paljon laajempi yhteiskunnallinen valinta, johon kuntia on kannustettu monelta taholta, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kuntaliitosta, Lapsiasiavaltuutetun toimistosta sekä monista lastensuojelujärjestöistä.
Viimeksi keväällä Lastensuojelun Keskusliitto sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttivat siitä, että Suomen hallituksen hallitusohjelmassa, kuten kahden aikaisemmankin hallituksen ohjelmissa, on luvattu ottaa käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi.
Järjestöt pitivät välttämättömänä ennakkoarviointia, joka perustuisi Suomessakin jo kaksikymmentä vuotta voimassa olleeseen YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Myös järjestöt painottivat sitä, että arvioinnin tulokset on otettava huomioon päätöstenteossa.
Vuosi sitten teinkin valtuustoaloitteen lapsivaikutusten arvioinnin ottamisesta mukaan asteittain lapsia koskevaan päätöksentekoon. Arvioinnin käyttöönottaminen asteittain on perusteltua sen vuoksi, että uusi käytäntö vaatii kouluttautumista. Käytännössä samansisältöisen aloitteen jätti samassa kokouksessa SDP:n Anne Liimola.
Aloitteen perusteluissa kertasin arvioinnille asetetut tavoitteet. Tehtävillä päätöksillä tulee tietoisesti ja suunnitelmallisesti lisätä lasten arjen turvallisuutta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja osallisuutta. Aikuisille kuuluvaa vastuuta ei voida siirtää lapsille, mutta lasten tulee voida vaikuttaa ympäristöönsä ikätasoisesti. Lasten osallistamista on Tampereella jossain määrin tehtykin. Kun tavoitteena on se, että kiinnostus vaikuttamiseen voisi jatkua nuoruus- ja aikuisiässäkin, on siinä aivan keskeistä se, että lapset ja nuoret voivat luottaa aikuisten kykyyn tehdä vastuullisia lasten arkeen vaikuttavia päätöksiä.
Lapsivaikutusten arviointi on paljon muutakin kuin lasten osallistamista. Kun arviointia tehdään eri vaihtoehtoja avoimesti pohtien jo asioiden valmistelussa, on mahdollista löytää lasten kannalta parhaat ja toimivimmat ratkaisut. Ihan jokainen ”nippelipäätös” ei vaadi ennakkoarviointia, mutta suuret lapsen ja perheiden arkeen vaikuttavat päätökset, kuten vuosittaiset talousarviot, tärkeät palveluverkkoratkaisut, koulujen ja päiväkotien ryhmäkoot, asiakasmaksut, lastensuojelun resurssit, terveyspalvelut, tärkeimmät kaavat, liikenneratkaisut ja niin edelleen, ovat asioita, joissa lasten etua on pysähdyttävä arvioimaan huolellisesti.Arviointi on siis tärkeää ulottaa kaikkiin niihin lautakuntiin, joissa lasten arkeen vaikuttavia päätöksiä valmistellaan ja tehdään.
Kannattaa muistaa, että hyvinvoivat pienet tamperelaiset mitä suurimmalla todennäköisyydellä voivat hyvin aikuisinakin, kasvavat vastuullisiksi ihmisiksi ja veronmaksajiksi. Tämä talouden näkökulmakin on hyvä mainita; on paljon päätöksentekijöitä, jotka tuntuvat ymmärtävän vain talouden kieltä.
Kääritään hihat lasten puolesta!
Onnistuessaan arviointi tuo päätöksentekoon lisää realismia kun asioita on punnittava ensisijaisesti sisällön kautta, ei ainoastaan lyhytaikaisten taloudellisten vaikutusten kautta. Hyvinvoinnin lisääntyminen tuo hiukan pidemmällä aikavälillä väistämättä myös taloudellista säästöä. Pahoinvointihan on se joka maksaa, niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Uskonkin, että lapsivaikutusten arviointi on hyvä työväline tuoda ymmärrettävämmäksi kaupunkistrategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan kirjatut ennaltaehkäisyn edut.
Etenkin ennakkoarviointi vaatii jonkin verran kouluttautumista niin viranhaltijoilta kuin luottamushenkilöiltäkin, mutta tullessaan normaaliksi käytännöksi se auttaa niin päätösten valmistelua kuin niiden tekemistä. Olen ehdottanut Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa, että liikkeelle lähdettäisiin valtuuston iltakoululla, jolloin kaikki valtuutetut saisivat perustiedot arvioinnin tarkoituksesta ja merkityksestä. Se sujuvoittaisi jatkossa luottamushenkilöiden sekä omat koulutuksensa saavien virkahenkilöiden yhteistyötä.
Asia- ja aihekohtaista lapsivaikutusten arviointia on hahmoteltu ja kokeiltu jo useammassa Suomen kunnassa, myös Tampereella, mutta poliittisia päätöksiä kokonaisvaltaisesta arvioinnista ei monista arvovaltaisista suosituksista riippumatta tietääkseni vielä ole.
Tampereen kaupunginvaltuusto tekikin eilen positiivista historiaa hyväksyessään yksimielisesti kyseiset aloitteet. Kiitos valtuusto. Kääritään hihat lasten puolesta!
Kirjoittaja on tamperelainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu
Lisää aiheesta Vasen Kaistassa:
Tampere ryhtyy arvioimaan päätösten vaikutuksia lapsiin (13.9.2016)
Päätösten vaikutus lapsiin arvioitava (15.9.2015)
|||
Etusivun kuva: Cai Melakoski
*