Teksti: JOUNI KALLIOLUOMA
Pirkkalassa on kehitelty uutta kuntamallia. Valtuusto päätti kunnan uuden organisaation perusrakenteesta syyskuussa. Valtuuston, pormestarin ja kunnanhallituksen lisäksi kunnassa on kaksi toimialalautakuntaa ja sen lisäksi vaihteleva määrä toimielinrakenteen ulkopuolisia asioita valmistelevia valiokuntia.
Pormestari Helena Rissanen perusti viime vuoden huhtikuussa kunnan poliittisen johtamisjärjestelmän kehittämistyöryhmän valmistelemaan suuntaviivoja poliittisen organisaation kehittämiseksi. Perusteeksi muutoksille esitettiin se, että maakuntahallinnon muodostuminen vaikuttaa kunnan tehtäviin ja siten päätöksentekojärjestelmään kohdistuu joka tapauksessa uudistuspaineita. Sosiaali- ja terveydenhuollo uudistus, sote-uudistus, vie runsaat puolet kunnan päätöksenteosta ja resursseista muualle.
Työryhmän enemmistö näki, että ilman maakuntahallinnon uudistamistakin johtamisjärjestelmää pitäisi kehittää yhä suoraviivaisemmaksi. Pormestari Rissanen toteaa, etteivät kaikki kuntalaiset ole halukkaita sitoutumaan neljäksi vuodeksi valtuusto- ja lautakuntatyöhön, mutta osaa kuntalaisista kiinnostaa olla mukana vaikuttamassa yksittäisten asioiden hoitamiseen. Siksi hän pitää tärkeänä, että edustuksellisen demokratian lisäksi kunnassa on muita kuntalaisten, asiakkaiden ja yhteisöjen osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja ja, että niitä uudistetaan ja laajennetaan.
Pirkkalan kunta jatkaa melko yksimielisesti pormestarimallilla. Kunnan muun organisaation osalta valmistelussa punnittiin erilaisia toimintamalleja, muun muassa valiokuntamallia ja nykyistä lautakuntamallia. Puhdas valiokuntamalli tarkoittaisi sitä, että lakimääräisten tarkastus- ja keskusvaalilautakuntien lisäksi ei olisi asioista päättäviä lautakuntia, vaan valiokuntia, jotka käsittelisivät reunaehtoja ja suuntaviivoja valmisteluun tuleville asioille. Varsinaiset päätökset tekisi kunnanhallitus. Valiokunnat koottaisiin esimerkiksi valtuutetuista ja varavaltuutetuista.
Lautakunnat vähenevät neljästä kahteen
Pirkkalassa ollaan nyt päädytty ratkaisuun, jossa yhdistyvät lautakunta- ja valiokuntamallit. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen lisäksi on vain kaksi toimialalautakuntaa nykyisen neljän sijasta. Hyvinvointi- sekä tekniikka- ja ympäristötoimialalautakuntien lisäksi on valiokuntia. Valiokuntien lukumäärää, tehtäviä ja kokoa ei määritetä ennalta, vaan niitä perustetaan tarpeen mukaan. Osa valiokunnista on pysyviä, osa määräaikaisia.
Uuden kuntalain velvoittamat vaikuttamistoimielimet (nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvosto) sekä Pirkkalassa jo useita vuosia käytössä ollut niin sanottu foorumitoiminta on tarkoitus kehittää yhteiseksi kokonaisuudeksi.
Kun organisaation perusrakenne on päätetty, on alkanut työ muun muassa hallintosäännön uudistamiseksi. Pormestari Rissanen kertoo, että tarvittavat päätökset on tehtävä tämän vuoden puolella, jotta keväällä pidettäviin kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi asettuvat voivat tietää, mihin ovat ryhtymässä.
Vasemmisto ei hyväksy keskittämistä
Pirkkalan vasemmisto ei moneltakaan osin hyväksynyt ryhmän enemmistön muotoilemia linjauksia. Työryhmässä vasemmistoa edustaneen kunnanvaltuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen Rauno Lehtisen näkemyksen mukaan budjettivaltaa käyttävien lautakuntien vähentäminen merkitsee sitä, että todellinen päätösvalta keskittyy yhä harvempiin käsiin. Mammuttilautakunnissa päätösten kirjo on suuri eikä lautakunnan jäsen välttämättä voi hallita riittävästi kaikkia asioita, joista joutuu päättämään.
Vapaamuotoisten valiokuntien puolestaan ennakoidaan muodostuvat pitkälti kahvikerhoiksi. Niissä saatetaan kyllä ideoida ja kiistellä asioista, mutta varsinkin tapauksissa, joissa ei saavuteta yksimielisyyttä, asiallinen päätösvalta jää liiaksi valmistelusta vastaaville virkamiehille.
– Vasemmisto ei sinänsä vastusta valiokuntia. Mutta olemme sitä mieltä, että valiokunnilla pitää olla tarkkarajainen toimeksianto, riittävät resurssit, toimivalta sekä virka- ja tulosvastuu ratkaista toimeksiantoon liittyvät asiat, toteaa Rauno Lehtinen.
Lehtinen ennakoi Pirkkalalle entistä tiukempaa taloutta ja uusia leikkauspäätöksiä.
– Vain ne elimet, jotka käyttävät budjettivaltaa, voivat vaikuttaa siihen, mistä kunta säästää ja mihin panostetaan. Niukkuuden aikana poliittisen harkinnan merkitys korostuu. Nyt Pirkkalassa tätä valtaa ollaan keskittämässä yhä harvemmille, arvioi Lehtinen.
Lehtinen esittikin valtuustossa useamman lautakunnan mallia, mutta esitys hävisi äänin 38–5.
Pirkkalassa vähennettiin lautakuntien määrää jo vuonna 2013 alkaneen valtuustokauden alussa. Tuolloin lopetettiin maaseutulautakunta, kirjasto- ja kulttuurilautakunta sekä nuoriso- ja liikuntalautakunta. Jäljelle jäivät perusturva-, sivistys-, ympäristö- ja tekninen lautakunta.
– Vasemmisto vastusti tuolloinkin lautakuntien vähentämistä perustellen sitä sillä, että näin kuntalaisten mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon jää yhä harvempien herkuksi. Neuvostojen ja foorumeiden kautta ei koeta mahdolliseksi osallistua varsinaiseen kunnan päätöksentekoon, vaan niiden toiminta vertautuu hyvin pitkälti erilaiseen vapaaehtoistyöhön, sanoo Lehtinen.
*