Teksti ja grafiikka: CAI MELAKOSKI
Vain 12 ääntä uupui! Akaassa ja Valkeakoskella vasemmistoliiton kannattajat varmasti muistavat, että jokainen ääni on tärkeä. Molemmissa kaupungeissa viides valtuustopaikka jäi viime vaaleissa 12 äänen päähän.
Kuntavaalien lähtöasetelmia tutkailevan kirjoitussarjamme toinen osa esittelee eteläisen Pirkanmaan kunnat.
Akaassa ja Valkeakoskella vasemmistoliiton kannatus on puolueen valtakunnallista kannatusta suurempaa, Lempäälässä ja Pirkkalassa pienempää.
Urjala ja Vesilahti ovat kaksi niistä kolmesta Pirkanmaan kunnista, joissa vasemmistoliitolla ei viime kunnallisvaaleissa ollut lainkaan ehdokkaita.
Akaa
Akaan kaupunki syntyi vuonna 2007 kun Viiala ja Toijala yhdistyivät. Kylmäkoski liittyi mukaan vuonna 2011. Sosiaalidemokraateilla on suurin ryhmä 16 valtuutetun voimin, kokoomuksella on 12 paikkaa. Akaassa on 17 000 asukasta ja valtuustossa 43 paikkaa. Seuraavissa kuntavaaleissa Akaan valtuustoon valitaan vain 35 valtuutettua.
Viiala on vasemmiston perinteistä kannatusaluetta. Vasemmistoliitto sai vuoden 2012 kuntavaaleissa 15,1 prosenttia Viialan äänestysalueen äänistä. Muilla Akaan äänestysalueilla vasemmistoliiton ääniosuus oli prosentteina 10,1 Toijalan itäisellä, 8,5 Toijalan läntisellä ja 7,4 Kylmäkosken äänestysalueella. Akaassa ääniosuus oli 10,1 prosenttia hyväksytyistä äänistä.
Kuntavaaleissa saadut 816 ääntä riittivät neljään valtuustopaikkaan. Vasemmistoliiton viides paikka oli lähellä, 12 äänen päässä.
Vasemmistoliiton valtuutetut ovat järjestöjohtaja Niina Koivuniemi, levyseppä-hitsaaja, pääluottamusmies Antti Maijala, kuvataiteen opettaja Jukka Saari ja metallimies, pääluottamusmies Mikko Virolainen. Virolainen jää pois valtuutetun tehtävästä vuoden vaihteessa, jolloin varavaltuutettu, eläkkeellä oleva kiinteistonhoitaja Matti Humaloja täyttää hänen paikkansa.
Akaan vasemmisto järjestää ensi sunnuntaina, 23. lokakuuta kello 18 Viialan Sampolassa keskustelutilaisuuden Akaan palvelujen toimivuudesta ja kehittämisestä. Osanottajat ovat tervetulleita esittämään omia ideoitaan ja myös ilmoittautumaan kuntavaaliehdokkaaksi.
Lempäälä
150-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävän Lempäälän kunnanvaltuustossa suurimmat ryhmät ovat kokoomuksen 15 valtuutetun ja sosiaalidemokraattien 13 hengen ryhmät. Lempäälässä on liki 22 700 asukasta ja valtuustossa 43 paikkaa.
Vasemmistoliitto sai edellisissä kuntavaaleissa 7,4 prosenttia annetuista äänistä. Suurimmat ääniosuutensa vasemmistoliitto sai Sääksjärven läntisellä äänestysalueella (9,5 prosenttia äänistä), ja yli yhdeksän prosentin kannatus saavutettiin myös Nurmi-Säijän äänestysalueella (9,2).
Heikointa vasemmistoliiton kannatus oli Lempoisten eteläisellä äänestysalueella 5,8 prosenttiosuuden kannatuksella.
Vasemmistoliiton ehdokkaiden saamat 692 ääntä toivat kolme valtuustopaikkaa, neljänteen paikkaan jäi matkaa 117 ääntä.
‒ Tavoitteenamme on nostaa ehdokasmäärää neljänneksellä ja saada neljä valtuutettua, kertoo Lempäälän Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Satu Kosola. Viimeksi ehdokkaita oli 16, nyt siis tavoittena 20.
Vasemmistoliiton valtuutetuiksi valittiin perhepäivähoitaja Jenni Aho-Kemppainen, suunnitteluavustaja Hannele Lehikoinen ja opettaja Hannu Lehikoinen.
Pirkkala
Vanhaan suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta. Nykyisin huomattavasti pienempi Pirkkala on Pirkanmaan nopeimmin kasvava kunta. Suurimmat puolueet ovat Kokoomus 16 valtuutetun ja sosiaalidemokraatit 11 valtuutetun voimin. Pirkkalan asukasluku on runsaat 800 vaille 20 000 asukkaan rajapyykkiä, asukkaista 43 on kunnanvaltuutettuja.
Vasemmistoliiton kannatus Pirkkalassa jäi 6,9 prosenttiin. Kyöstin äänestysalueella puolue ylsi 9,9 ja Naistenmatkassa 8,2 prosentin ääniosuuksiin, mutta Kurikan äänestysalueella vain 3,9 prosenttia äänestäjistä luotti vasemmistoliittoon.
Pirkkalalaisilta saadut 604 ääntä toivat kolme valtuustopaikkaa, neljänteen paikkaan olisi tarvittu 157 lisä-ääntä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän muodostivat varastonhoitaja Harri Aalto, entinen kansanedustaja Mikko Kuoppa ja pääluottamusmies Rauno Lehtinen. Harri Aalto päätyi viime syksynä muodostamaan oman valtuustoryhmänsä.
Urjala ja Vesilahti
Urjalan neljä valtuustoryhmää ovat melko tasalukuisia. Vesilahdessa keskustan yhdeksänjäseninen ja kokoomuksen kahdeksanpäinen valtuustoryhmä ovat selkeästi suurimmat.
Kummankin kunnan valtuustossa on vain 27 paikkaa. Kuntien asukasmäärä on alle 5 000, Urjalan reilut 4 900 ja Vesilahden liki 4 500.
Vasemmistoliitolla ei ollut ehdokkaita näissä kunnissa viime vaaleissa. Valtakunnallisissa vaaleissa äänestäjiä kummassakin kunnassa on niin paljon, että kannatus riittäisi hyvinkin ainakin yhteen valtuutettuun.
Viime vuoden eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaat saivat Urjalassa 98 ääntä. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Urjalan valtuustoon olisi päässyt 91 äänellä.
Vesilahdella vasemmistoliitto sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 89 ääntä, kuntavaaleissa Vesilahden valtuustopaikkaan tarvittiin 69 ääntä. Voi olettaa, että vasemmistoliiton äänimäärä kummassakin kunnassa nousisi vielä tuostakin, jos paikallisia kuntalaisia olisi ehdolla.
Valkeakoski
Vanhassa suomalaisen paperiteollisuuden keskuskaupungissa, Valkeakoskella, vasemmistoenemmistö on ainakin toistaiseksi historiaa. Sosiaalidemokraatit ovat edelleen suurin puolue 14:llä valtuustopaikallaan, mutta toiseksi suurin puolue on tänään kokoomus 10 paikan voimin. Valkeakosken asukasluku oli pudota alle 20 000 asukkaan, mutta on viime vuosina kääntynyt nousuun ja on nyt yli 21 350. Valtuustosalissa istuu 43 valtuutettua.
Kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai 10,4 prosenttia äänistä. Vankinta kannatus oli Sointulan äänestysalueella, jossa ääniosuus oli komeat 13,8 prosenttia hyväksytyistä äänistä. Yli kymmenen prosentin ääniosuudet tulivat muiltakin äänestysalueilta paitsi Vanhakylästä (7,6 prosenttia) ja vuonna 1973 kaupunkiin liitetystä Sääksmäestä, jossa kannatus oli 7,9 prosenttia.
Ääniä Valkeakosken vasemmisto sai vuoden 2012 kuntavaaleissa 1 048, ja sillä sai neljä valtuutettua. Aivan kuten Akaassa, jäi viidennestä paikasta uupumaan 12 ääntä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän jäsenet ovat toiminnanohjaaja Harri Asikainen, koulukirjastonhoitaja, pääluottamusmies Maija Kuivasto, talonmies, pääluottamusmies Kai Muukkonen ja tradenomi Kaisa Sälke.
Valkeakosken vaalityö hyvällä mallilla
Valkeakoskella kuntavaalityö on jo hyvällä mallilla, kertoo vaalivastaavaksi valittu Harri Asikainen.
‒ Ehdokashankinta on ollut käynnissä jo keväästä alkaen. Noin 15 henkilöltä on jo saatu suostumus. Ehdokkaaksi on kutsuttu myös lehti-ilmoituksella ja Facebookissa. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua myös verkkosivuillamme olevalla lomakkeella, Asikainen kertoo.
Viime kuntavaaleissa Valkeakosken vasemmiston ehdokasmäärä oli 30, joten puolet siitä tässä vaiheessa, kun ehdokasasettelun päättymiseen on yli 4 kuukautta aikaa, vaikuttaa oikein hyvältä.
Asikainen kertoo, että kaupungin vasemmisto on pystyttänyt telttansa torille jo kaksi kertaa syksyn aikana, ja vaalityöryhmä kokoontuu toiseen kokoukseensa ensi sunnuntaina.
‒ Seuraavat tapahtumat järjestämme 3. joulukuuta. Tarjoilemme jouluglögiä Koiton aukiolla kello 11–13, ja pikkujoulun vietto alkaa kuudelta Savariinin saunatiloissa, esittää Asikainen kutsun kumpaankin tilaisuuteen.
‒ Varsinaista paikallista vaaliteemaa ei ainakaan vielä ole muotoutunut, mutta kouluasiat ovat täällä vahvasti esillä. Olemme valmistelemassa omaa, napakkaa tavoiteohjelmaa ensi valtuustokaudelle, päättää Asikainen yhteenvetonsa Valkeakosken vaalityön tilanteesta.
Vasen Kaista raportoi myöhemmin vaalityöstä myös muissa jutussa esillä olevissa kunnissa.
– Juttua muutettu 20.10 klo 14.48 seuraavasti: Lisätty tieto Akaan valtuuston koon pienenemisestä seuraavissa vaaleissa sekä tieto vasemmistoliiton valtuustoryhmän muutoksesta vuodenvaihteessa.
|||
Lue lisää vasemmistoliiton sivuilta:
Akaan Vasemmistoliitto (Verkkosivut)
Lempäälän vasemmistoliitto (Verkkosivut)
Pirkkalan vasemmistoliitto (Verkkosivut)
Valkeakosken Vasemmisto (Verkkosivut)
Valkeakosken Vasemmisto (Facebook sivu)
Pirkanmaan vasemmisto (Verkkosivut)
Pirkanmaan vasemmisto (Facebook sivu)
|||
Kuntavaalit Pirkanmaa on seitsenosainen kirjoitussarja, joka tarkastelee lähtöasetelmia kuntavaaleihin Pirkanmaalla yleensä ja erityisesti vasemmistoliiton kannalta. Ensimmäinen osa erittelee vuoden 2012 kuntavaalin tuloksen koko Pirkanmaalla monesta näkökulmasta. Seuraavat artikkelit esittelevät tilanteen jokaisessa Pirkanmaan kunnassa erikseen. Toinen osa käsittelee eteläistä, kolmas läntistä ja neljäs pohjoista ja viides osa itäistä Pirkanmaata. Kuudennen osan aihe on Tampere ja Nokia, ja viimeinen osa käsitteleekunnanhallitusten ja maakunnallisten luottamuselinten valintaa.
Kuntavaalit Pirkanmaa -kirjoitussarjan artikkelit:
Matematiikan lait vaihtelevat Pirkanmaalla (8.12.2016)
Tampereen valtuusto maan kirjavin, Nokian Pirkanmaan punaisin (23.11.2016)
Vasemmistoliitolle vaalivoitto ja täpärät tappiot itäisellä Pirkanmaalla vuonna 2012 (12.11.2016)
Virrat ja Ylöjärvi: lisäpaikka jäi parinkymmenen äänen päähän (3.11.2016)
Persulandia löytyy läntiseltä Pirkanmaalta (28.10.2016)
Kuntavaalit: Akaassa ja Valkeakoskella viides paikka jäi 12 äänen päähän (20.10.2016.)
Kuntavaalien asetelmat Pirkanmaalla, lyhyt oppimäärä (12.10.2016)
Sarjan oheisjuttuina syntyi kaksi artikkelia:
Pirkanmaan kunnat supistavat valtuustoja 52 paikalla (29.11.2016)
PS häviöllä valtuustojen tuolileikissä (5.10.2016)
|||
Kaikki Vasen Kaistan kuntavaalit 2017 -jutut
|||
Linkin takaa voi ilmoittautua vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaaksi
*