Teksti: CAI MELAKOSKI
Hallitus uskoo säästävänsä kymmeniä miljoonia euroja uudistuksella, joka tekee sähköisen postilaatikon pakolliseksi kansalaisille vuonna 2018. Tämän jälkeen kansalaiset asioivat viranomaisten kanssa vain sähköisesti. Sähköiseen postilaatikkoon siirtyminen on osa hallituksen digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanketta.
Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutui heinäkuussa, kun laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista astui voimaan. Laki velvoittaa julkista sektoria käyttämään sähköisiä tukipalveluita. Uudistuksen toinen vaihe ulottaa käyttövelvollisuuden kansalaisiin ja vaatii kaikkia kansalaisia asioimaan sähköisesti. Suunnitelman mukaan viranomaiset lopettavat paperisten viestien lähettämisen ja vastaanottamisen.
Hallitus myöntää, että sähköisellä asioinnilla ei saavuteta kaikkia kansalaisia. Tämän vuoksi hallitus lupaa erilaisia tukitoimia, joilla varmistetaan asiointimahdollisuudet kaikille kansalaisille. Yksi tällainen tukitoimi olisi sähköisen asioinnin yhteispalvelupiste.
Suunnitelma ei sinänsä yllätä. Oikeistohallitus on alusta asti osoittanut, ettei sillä ole minkäänlaista aavistusta sellaisten suomalaisten elinolosuhteista, jotka eivät voi hoitaa asioitaan älypuhelimiaan näppäilemällä.
Sähköpostilaatikon käyttöpakko ei saata vain monia vanhuksia ja erityisryhmiin kuuluvia tukalaan asemaan. Eläkeläisissä, työttömissä ja muissa ryhmissä on suuri joukko kansalaisia, joilla on vain soittamiseen ja tekstiviesteihin kykenevä matkapuhelin eikä heillä ole käytössään tietokonetta eikä nettiyhteyttä. Mahdolliset yhteispalvelupisteet eivät hyödytä niitä, jotka asuvat kilometrien päästä kaikista palveluista.
Tilastokeskuksen internetin käyttöä koskevien, vuosi sitten julkaistujen tilastojen mukaan 69 prosenttia 65–74-vuotiaista ja 31 prosenttia 75–89-vuotiaista suomalaisista on käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Suomessa oli viime vuoden lopussa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä 1 123 103. Joka viides suomalainen on nyt vähintään 65-vuotias. Sadat tuhannet kansalaiset ovat digipalveluiden ulkopuolella.
Ongelmia aiheutuu myös siitä, että kaikilla kansalaisilla ei ole sähköiseen tunnistautumiseen vaadittavia pankkitunnuksia. Pankit eivät esimerkiksi myönnä pankkitunnuksia asiakkaille, joilla on maksuhäiriömerkintä.
Kansanedustaja Anna Kontula onkin kiinnittänyt huomiota tähän ongelmaan ja tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa viime kesäkuussa.
Kalevi Kivistö: Ikäsyrjintä saa jälleen uuden ulottuvuuden
Kokkolan Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa tänään puhunut Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö kehottaa sähköisen postilaatikon valmistelijoita panemaan jäitä hattuun.
– Uuteen järjestelmään ei pitäisi rynnätä suin päin. Ainakin vanhemmille ikäluokille pitäisi varata automaattisesti mahdollisuus asioida viranomaisten kanssa tavalla, johon he ovat tottuneet ja oppineet. Muussa tapauksessa syrjäytyminen yhteiskunnan normaalista toiminnasta saa vielä uudet kasvot, varoittaa Kivistö.
– Sähköinen postilaatikko ei toimi sähköpostilla vaan pankkitunnusten avulla toimivassa asiointipalvelussa. Palvelun käyttäjät voivat valtuuttaa jonkun toimimaan puolestaan. Se edellyttää silloin myös pankkitunnusten luovuttamista toisen käyttöön. Asia voi olla kunnossa silloin, kun esimerkiksi luotettava lähiomainen on lähellä ja hänellä on mahdollisuus auttaa. Läheskään aina tämä ei ole mahdollista. Ulkopuolisen valtuutetun käyttö luo varsinaisen apajan ei vain viranomaispostin vaan myös pankkitilien mahdollisille väärinkäyttäjille. Varsinkin yksinäiset vanhukset jäävät entistä pahempaan loukkuun. Ikäsyrjintä saa jälleen uuden ulottuvuuden, Kivistö sanoi.
Kivistö totesi suunnitelman tekijöiden sanovan ottavansa huomioon sen, että kaikilla ei mahdollisesti ole varaa hankkia laitteita.
– Kyse ei ole vain varoista vaan ennen kaikkea siitä, että kaikilla ei ole tarvittavia taitoja ja uskallusta hoitaa tärkeitä asioita sähköisesti. Vaikka taitoja ja välineitä olisikin, on monilla sellaisia motorisia ongelmia, esimerkiksi käsien vapinaa, ettei tietokoneen hiiren käyttö ole mahdollista. Kuinka moni heistä hoksaa anoa erivapautta paperipostin käyttöön, Kivistö kysyi.
Lisää aiheesta muualla verkossa:
Suomessa siirrytään sähköiseen asiointiin (Valtiovarainministeriö 29.9.2016)
Valtio pakottaa suomalaisia digipostiin – odottaa jättisäästöjä (Aleksi Kolehmainen, Tivi-lehti 30.9.2016)
Kirjallinen kysymys maksuhäiriömerkinnän poistamisesta ja oikeudesta sähköiseen tunnistautumiseen (Anna Kontula 22.6.2016)
Internetin käyttö mobiilia, laitteet henkilökohtaisia (Tilastokeskus 26.11.2015)
Lisäys juttuun 21.11.2016 aamulla (Cai Melakoski)
Ylläolevan jutun tiedot perustuvat valtionvarainministeriön sivulla olevan tiedotteen tietoihin. Myös Helsingin Sanomat oli julkaissut uutisen sähköpostilaatikkopakosta, lähteenään ilmeisesti sama valtiovarainministeriön tiedote, johon on linkki yllä.
Mahdollisuus paperiin perustuvaan asiointiin kuitenkin aiotaan säilyttää, ainakin niiden kirjoitusten mukaan, joihin alta löytyy linkki.
Asiasta tarkemmin:
Kaikki viranomaiskirjeet eivät vastedeskään muutu sähköisiksi (Helsingin Sanomat 21.11.2016)
Viranomaispostin saa paperikirjeinä jatkossakin (eSuomi.fi 19.11.2016)