RIINA INKINEN
90-vuotias mummoni on ollut Pihlajalinnan tehostetun palveluasumisen yksikössä jo monta vuotta. Taustalla on sydänvaivaa ja Alzheimer, joiden vuoksi hän ei enää pärjännyt kotona.
Viikko sitten mummoni jouduttiin viemään Acutaan. Hän oli pyörtynyt sunnuntaina ja uudelleen maanantaina. Ambulanssissa todettiin sydäninfarkti, jonka syyksi selvisi liian suuren nesteenpoistolääkkeen annostuksen aiheuttama kehon kuivuminen ja kaliumin puute.
Mummo siirrettiin Hatanpään puistosairaalaan, jossa diagnosoitiin lisäksi virtsatientulehdus. Mummolla tulehdus on krooninen, mutta osasyyllinen on varmasti ollut kehon kuivuminen. Suonensisäinen nesteytys ei onnistunut, koska mummo oli levoton ja poisti kanyylin. En voi kuin ihmetellä, miten koulutettu hoitohenkilökunta ei saa hauraalle 90-vuotiaalle hoitoja annettua.
Torstaina mummo siirrettiin takaisin kotiin eli Pihlajalinnaan. Lauantaina menimme joukolla katsomaan häntä. Mummo nukkui rauhallisesti, mutta herättyään oli todella tuskainen. Hakkasi kädellään alapäätään, raapi kehoaan, voihki ja valitti. Arvasimme tämän liittyvän virtsatietulehdukseen, joten kysyimme hoitajilta, miten hoito on sujunut. Meille selvisi, ettei antibioottia ollut saatu edes aloitettua, koska mummo ei suostunut nielemään suurta tablettia.
Hoitaja vetosi potilaan itsemääräämisoikeuteen. Ei voi pakottaa, jos potilas kieltäytyy hoidosta. Mummoni tapauksessaan ei mielestäni voi puhua kieltäytymisestä, sillä hän ei enää ymmärrä omaa parastaan, ei osaa puhua eikä ilmaista itseään. Me omaiset olimme aivan ihmeissämme, mikä johti pitkään, välillä kiihtyneeseenkin keskusteluun hoitohenkilökunnan kanssa. Eihän voi olla niin, ettei edes olla yhteydessä lääkäriin, jos määrättyä hoitoa ei onnistuta antamaan.
Puhelu Acutaan ja potilasneuvontaan tuotti sen tuloksen, että saatoimme käskeä hoitajia soittamaan Acutaan ja konsultoimaan lääkäriä. Miksi piti käskeä? Saimme reseptin helpomminnieltävään lääkkeeseen ja kävimme itse sen noutamassa. Mitä olisi tapahtunut, jos omaiset eivät olisi näin aktiivisia? Makaisiko mummo edelleen tulehduksen aiheuttamissa tuskissaan ja repisi ihonsa verille.
Satuimme myös huomaamaan, että hoitajien tietokoneen näyttöön oli teipattu ohjeeksi lappu, jossa kehotettiin kirjaamaan mummomme vointi tarkkaan hoitajien turvallisuuden takaamiseksi. Siis hoitajien turvallisuuden takaamiseksi. Entä miten voi olla, että vain yhden asukkaan voinnin seuraaminen on erityisen tärkeää.
Mummon hoidossa meni pieleen monta asiaa. Ensin väärä lääkeannostus aiheutti kuivumisen, joka johti sydäninfarktiin. Sitten liian aikainen siirto takaisin palveluasumisen yksikköön, jossa ei ollut valmiuksia hoitaa niin heikossa kunnossa olevaa ihmistä. Lisäksi lääkityksen aloittaminen viivästyi hoitajien ja lääkärin välisen vastuunpallottelun vuoksi. Kenellä loppupeleissä on vastuu, lääkäreillä ja hoitajilla vai sittenkin Pihlajalinna-osakeyhtiöllä, jonka strategisissa tavoitteissa ei puhuta hyvästä hoidosta, vaan kasvusta ja markkinoilla pärjäämisestä.
Aiheesta muualla verkossa
Potilaan itsemääräämisoikeus (Valviran sivut)
Ikäihmisten kaltoinkohtelu (Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry)
*
Kuvaamasi tapaus on kohtuuton ja murheellinen, mutta ei harvinainen eikä satunnainen, taatusti ei yksittäistapaus. Sen taustalla on vääriä poliittisia ratkaisuja. Ensinnäkin se, että hoivapaikkojen määrää suhteessa hyvin vanhojen ihmisten määrään on päätetty vähentää, koska ”aina on parempi olla kotona”. Toiseksi on päätetty, että kokonaishoivaa tarjoavia vanhainkoteja ei enää pidä olla vaan nyt hoiva annetaan tehostetussa palveluasumisessa, joka luokitellaan avopalveluksi. Asukas maksaa vuokran ja palvelumaksun. Retoriikka on, että hän asuu ”kotonaan” ja ”kodinomaisesti” ja voi itse päättää asioistaan. Jossakin määrin kehitys on mennytkin tähän suuntaan. Mutta kun kyseessä on hyvin huonokuntoinen ja todellista hoivaa tarvitseva ihminen, tilalle on toinen. SE, että hoitopaikka ei virallisesti ottaen ole laitos, antaa hoitopaikalle ja hoitajille paremman mahdollisuuden vetäytyä vastuusta ja piiloutua itsemääräämisoikeus-puheen taakse silloinkin, kun olisi vastuuta kannettava.
Ei taida olla ensimmäinen vanhus jolle on käynyt näin Tampereella. Tämä sama on tapahtunut Pyynikin kotihoidossa 2013 syksyllä. Mummu kaatuilli ja omaista ei pidetty omaisena. Ei välitetty viestivihosta ym… Kerrottavaa olisi paljon ! Omaisia poistetaan pegasos tiedostoista. Tärkein omainen. Nämä hoitovirheet tulevat maksamaan vanhukselle ja omaisille turhaa huolta. Tamperella on kehitetty pitkään Kotihoitoa, mutta mihin suuntaan muuttuu koko aika? Mielestäni ei parempaan. Kuka oikeasti valvoo hoitoa Tampereella?
HYVÄ IHMINEN, pysähdy ja käy allekirjoittamassa adressimme, jolla pyritään saamaan vanhustenhoitoon muutosta aikaiseksi. Toivotaan että kaikki allekirjoittaisivat adressimme. 20.000 allekirjoitusta, niin viemme adressin ammattilaisten kanssa Hallituksellemme ja Eduskunnalle, jotta saamme aikaan kunnon keskustelun siitä, mitä pitää tehdä, jotta vanhustenhoito saadaan toimimaan. Lukekaa mitä olemme adressiin kirjoittaneet ja mihin haluamme, että päättäjät ottavat kantaa…
Yli puoluerajojen ja tavallisten ihmisten sekä hoitajien, että omaishoitajien tekemänä osoitteessa;
Suomeksi; http://www.adressit.com/arvokas_vanhuus_kaikille
På Svenska; http://www.skrivunder.com/arvokas_vanhuus_kaikille