Euroopan kansanpuolueenkin kannatus laskenut jyrkästi

Eurooppa-artikkelisarjassa on nyt vuorossa Euroopan kansanpuolueen esittely. EPP on tällä hetkellä Euroopan suurin puolue. Siihen kuuluvat Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuvat oikeistopuolueet. Kokoomus on EPP:n täysjäsen, Suomen kristillisdemokraattinen puolue tarkkailijajäsen.

 

Vuodesta 1987 Euroopan parlamentin työtä lähes keskeytyksettä ohjannut Grand Coalition, suuri liittouma, mureni tammikuussa parlamentin puhemiehen vaalin yhteydessä. Suuren liitouman kaksi osapuolta, sosiaalidemokraattinen ryhmä S&D ja Euroopan unionille (EU) myönteisten konservatiivien ryhmä EPP (johon kokoomus kuuluu) ovat 30 vuoden ajan sopineet asioista “sulle-mulle” periaatteella. Näillä kahdella ryhmällä on parhaimmillaan ollut yhdessä jopa kaksi kolmasosaa ja aina enemmistö Euroopan parlamentin paikoista.

Kummankin ryhmän kannatus on ollut jyrkässä laskussa, ja niiden yhteinen enemmistö Euroopan parlamentissa on uhattuna seuraavissa vaaleissa. Jos Euroopan parlamenttivaalit olisi pidetty tammikuussa, olisi ryhmien yhteinen kannatus mielipidemittausten mukaan ollut enää 43,5 prosenttiyksikköä Treffpunkt Europan kokoamien tietojen mukaan.

Kahden suuren liitto on horjunut pitkään, koska molemmat osapuolet ovat olleet hermostuneita kannatuksensa hiipumisesta. Kannatusta ei ole lisännyt se, että ne yhdessä ovat vastanneet talouskuripolitiikan kohtaamaan kritiikkiin kiristämällä talouskuripolitiikkaa. Muukalaiskammoisten puolueiden kannatuksen nousuun ne ovat reagoineet tekemällä näille puolueille myönnytyksiä. Tämäkään ei ole kääntänyt kannatuskäyriä nousuun. Nyt molemmat ryhmät takertuvat lujasti niihin asemiin, jotka vielä ovat pidettävissä.

Suuren koalition päättymisen muodollinen syy oli hyvin raadollinen. Osapuolet olivat sopineet, että S&D hoitaa Euroopan parlamentin puhemiehen paikkaa mandaattikauden puoliväliin saakka, sitten puhemieheksi valitaan EPP:n edustaja. Viiden vuoden kaudesta on tammikuun alussa kulunut puoli vuotta.

Kun sosiaalidemokraattinen puhemies Martin Schulz palasi vuoden vaihteessa Saksaan haastaakseen syksyn vaaleissa Angela Merkelin, piti hänen tilalleen sopimuksen mukaan valita EPP:n edustaja. Sosiaalidemokraattien mielestä tätä asiaa koskeva sopimus ei enää ollut voimassa, kun EPP jo oli saanut kaksi muuta EU:n kolmesta avainvirasta: komissiota johtaa Jean-Claude Juncker Luxemburgista ja Eurooppa-neuvostoa Donald Tusk Puolasta, molemmat EPP:n edustajia.

Sopuvaalia ei tullut, mutta loppujen lopuksi puhemieheksi valittiin Antonio Tajani Italiasta EPP:n ja keskustaliberaalien ALDE-ryhmän sopimuksella ja oikeistopopulistien tuella. Jälkimmäisten tukea varmasti edisti se, että Tajani on aiemmin muun muassa toiminut Silvio Berlusconin tiedottajana.

EPP on suurin, mutta vuotaa oikealle

Euroopan kansanpuolue on nimenomaan EU-puolue. Sen täysivaltaisena jäsenenä voi olla vain puolue, jolla on edustajia Euroopan parlamentissa. EPP:llä on ainakin yksi täysjäsen kaikissa muissa EU:n jäsenmaissa paitsi Britanniassa. Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) ja EU:n jäsenehdokasmaiden puolueet voivat olla liitännäisjäseniä, ja muiden maiden puolueille on varattu tarkkailijan asema.

Puolue on tottunut jakamaan valtionhoitajan tehtävän vuoron perään sosiaalidemokraatin kanssa useimmissa Euroopan maissa, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. EPP:n jäsenpuolueen edustaja on tällä hetkellä pääministeri tai vastaava 13 Euroopan maassa.

Taulukon maissa EPP:n jäsenpuolueet ovat saaneet viimeksi käydyissä vaaleissa huonomman tuloksen kuin edeltävissä vaaleissa. Entisissä sosialistimaissa kannatuksen vaihtelut ovat rajuja. Unkarissa tuli viime vaaleissa suuri tappio, nyt gallupit lupaavat kannatuksen palautumista, jopa kasvua. Tšekissä sen sijaan mielipidetiedustelujen mukaan lasku jatkuu.

 

Useimmat Euroopan maiden vaalit ovat tällä vuosikymmenellä menneet huonosti. Aiemmin vaalivoitot ja vaalitappiot keskimäärin vuorottelivat myötäillen suurin piirtein oppositio- ja hallituskausia. Nyt tuo vaalikannatuksen levollinen kukkulamaisema on vaihtunut EU-positiivisille konservatiivipuolueille jyrkäksi alamäeksi samaan tapaan kuin sosiaalidemokraattisille puolueille (katso artikkelisarjan edellinen kirjoitus). Niissä 27 EU-maassa, joissa EPP:n jäsenpuolueet asettavat ehdokkaita, on viimeksi toimitetuissa vaaleissa tullut voitto kahdeksassa maassa ja tappio 19 maassa. Asiaa pahentaa vielä se, että tappiot ovat suurempia kuin voitot.

Kokoomuksen veljespuolueiden voitoista kertova taulukko mahtuu paljon pienempään tilaan kuin tappioita raportoiva taulukko. Vaalivoitot ovat olleet keskimäärin 3,4 prosenttiyksikköä, mutta tappiot keskimäärin 8,5 prosenttiyksikköä kannatusosuudesta.

Kun vertaillaan kaikkien EPP:n jäsenpuolueiden kahta edellistä vaalitulosta, ovat ne menettäneet kannatusosuudestaan viisi prosenttiyksikköä. Viimeistä edeltävien vaalien keskimääräinen kannatus on 29,6 prosenttiyksikköä, uusimpien vaalien ääniosuus on 24,9 prosenttia.

Tänä vuonna järjestettävissä vaaleissa kylmä kyyti saattaa jatkua. Saksassa konservatiivit ovat tosin pitäneet kärkisijaa aivan viime päiviin saakka, mutta uusimpien mielipidemittausten mukaan Angela Merkelin asema liittokanslerina on uhattuna. Alankomaita takavuosina yli 30 prosentin kannatusosuudella johtanut kristillisdemokraattinen puolue näyttää jumiutuneen kymmenen prosentin puolueeksi. Osa mielipidemittauksista lupaa pientä nousua.

Ranskan presidentinvaaleista piti tulla konservatiivisen tasavaltalaispolitiikan riemuvoitto, mutta kun presidenttiehdokas François Fillon ‒ joka ohitti kaksi korruptioskandaaleissa ryvettynyttä kilpailijaansa paikallisen kokoomuspuolueen ehdokasasettelussa ‒ itse jäi kiinni väärinkäytöksistä, oli peli pelattu. Fillon järjesteli puolen miljoonan euron palkat julkisista varoista vaimolleen töistä, joita tämä ei koskaan tehnyt.

Ranska ei ole ainoa maa, jossa EPP:läiset poliitikot yhdistetään korruptioon ja väärinkäytöksiin. Tämä koskee myös EU:n korkeinta johtoa. Euroopan komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin valintaa kritisoitiin, sillä häntä pidetään yhtenä Luxemburgin veroparatiisin pääarkkitehtina. Antonio Tajanin valintaa Euroopan parlamentin puhemieheksi moni piti arveluttavana, koska hänen on osoitettu EU:n teollisuuskomissaarina ollessaan puhuvan vaihtoehtoista totuutta toiminnastaan Volkswagenin päästömittausskandaaliin liittyvän niin sanotun Dieselgaten yhteydessä.

Fidesz ‒ demokratiasta ja ihmisoikeuksista joustetaan

Kun kannatus on laskussa, on tarkoituksenmukaista pitää EPP:n joukoissa puolue, joka saa vaaleissa yli 50 prosentin kannatusosuuksia. Unkarilainen kokoomuspuolue Fidesz on puheenjohtajansa ja maansa pääministerin, Viktor Orbánin johdolla säätänyt kansainvälisen ihmisoikeuksien liiton (FIDH) raportin mukaan uuden perustuslain ja yli 600 muuta lakia ja toimenpidettä jotka ovat heikentäneet ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Fideszin johtama hallinto on myös toiminut poikkeuksellisen väkivaltaisesti pakolaisia kohtaan.

EPP:tä on vaadittu erottamaan Fidesz jäsenyydestään, mutta se ei ole tullut kuuloonkaan. Toinen seikka, joka on saanut monet ihmettelemään EPP:n joustavuutta on Serbian edistyspuolueen (SNS) hyväksyminen vuonna 2013 EPP:n ryhmään Euroopan neuvostossa. Serbian edistyspuolueella on yhteistyötä Itävallan äärioikeistolaisen vapauspuolueen kanssa ja yhteistyösopimus Yhtenäinen Venäjä -puolueen kanssa. Myös SNS on saanut viime vaaleissa vaalissa liki 50 prosentin ääniosuuden.

EPP:n värikirjoon kuuluu myös musta. Yksi EPP:n italialaisen jäsenen, Forza Italian (FI) kolmesta perustajapuolueesta oli taustaltaan uusfasistinen Azione Sociale (AS), jonka perustaja, Benito Mussolinin lapsenlapsi  Alessandra Mussolini istuu nykyisessä Euroopan parlamentin EPP-ryhmässä.   

Onko Euroopan unionilla enää kannatusta?

Euroopan unionin vaikeudet ovat suuret. Britannia päätti lähteä. Puola, Unkari ja Slovakia uhmaavat avoimesti EU:n perusarvoja. EU:n arkkitehteina toimineiden puolueiden kannatus on jyrkässä laskussa. Kahden suuren liitto on kaatunut. Jäsenmaiden enemmistö ei halua toteuttaa päätöksiä pakolaisten sijoittamisessa. EU-kriittiset sekä EU:n vastaiset puolueet lisäävät kannatustaan monissa jäsenmaissa.

EPP:stä oikealla olevia, euroskeptisiä tai eurovihamielisiä Euroopan parlamentin jäseniä on nyt yhteensä 168. Yhdessä ne olisivat selkeästi kolmanneksi suurin ryhmä parlamentissa, jos pääsisivät yhteisymmärrykseen joissakin asioissa.

Tulevaisuus on avoin, mutta jotain perustavaa laatua olevia muutoksia on suurimpien puolueiden tehtävä. Finanssioligarkkien suosiminen ja rasistien hännystely on jo kokeiltu. Pitää keksiä jotain aivan muuta.

Viime maanantaina julkaistu mielipidemittaus kansalaisten halusta seurata Britanniaa ulos EU:sta tuo hieman valoa eri syistä Euroopan unionille jatkoa toivoville. YouGov-markkinatutkimuslaitoksen mielipidetiedustelun tuloksia esiteltiin Europe Elects Facebook-sivulla.

Kuudessa maassa tehdyn mittauksen mukaan EU:ssa pysymisen kannatus on jälleen nousussa Suomessa (65 prosenttia EU:ssa pysymisen kannalla, lisäystä viisi prosenttia) ja Ruotsissa (64, +3). EU:ssa pysymisen kannatus oli ennallaan edelliseen mittauksen verrattuna Tanskassa (58 prosenttia jäämisen kannalla), Ranskassa (58), Saksassa (69) ja Britanniassa, jossa Euroopan unionissa pysymistä kannatti 51 prosenttia kyselyyn vastanneista.

<< Artikkelisarjan alkuun | < Edelliseen artikkeliin | Seuraavaan artikkeliin >

|||

Artikkelisarjassa Eurooppa rakentaa ja raivoaa täytetään valtamedian pinnallisen ja valikoivan uutisoinnin jättämiä aukkoja Euroopan poliittisessa kehityksessä. Kirjoittaja on Cai Melakoski.

Sarjan artikkelit:

1. Euroopan vaalit 2016

2. Europarlamentti: Kahden puolueen valta murenee (16.1.2017)
3. Euroopan vasemmistopuolue (20.1.2017)
4. Vasemmistopuolueet Euroopan parlamenteissa (27.1.2017)
5. Sosiaalidemokraattiset puolueet Euroopassa (3.2.2017)
6. Euromyönteiset oikeistopuolueet (10.2.2017)
7. Radikaalioikeistolla jo viidenneksen kannatus (17.2.2017)
8, ALDE, keskusta ja Liberaalidemokraatit (24.2.2017)
9. Vihreät, regionalistit ja piraatit (15.3.2017)
10. Onko Euroopasta unioniksi? (24.3.2017, sarjan viimeinen osa)

Vaalitulosten päälähde:

Parties and elections (Wolfram Nordsieckin tietokanta Euroopan puolueista ja vaalituloksista)

Kannatusmittausten päälähteet:

Treffpunkt Europa
Europe Elects (Facebook)
Europe Elects (Twitter)
Wikipedian linkkilista kannatusmittaussivuilleen

Paljon lisätietoa sarjan aiheista:
Transform! (Euroopan vasemmistopuoluetta lähellä oleva tutkimuskeskusten verkosto. Kielet: Englanti, Saksa, + 4 muuta)
Rosa Luxemburg Stiftung (Saksan Linke-puoluetta lähellä oleva tutkimuskeskus. Kielet: Saksa ja Englanti)

Artikkelisarjan tunnuskuvat:

Euroopan kartta noin vuodelta 650 on Ramsey Muirin teoksesta Muir’s Historical Atlas–Mediaeval and Modern ( Lontoo, 1911)
Kuvan lähde (Wikimedia commons)

Pieni tunnuskuva, Öisen Euroopan valot on Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoviraston NASA:n kuvagallerian kuvasta City Lights of Africa, Europe, and the Middle East leikattu yksityiskohta.
Kuvan lähde (NASA)

Artikkelisarjan taulukot on laatinut kirjoittaja.

Muuta asiaan liittyvää Vasen Kaistassa 2017:

Euroopan politiittisten voimasuhteiden kehityksestä:
Tuolit vaihtuvat tiheään Euroopan parlamentissa (24.9.)
Mitä kevään vaaleissa todella tapahtui? (Yhteenveto kevätkauden parlamenttivaaleista Euroopassa, 22.9.)
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Onko Euroopan unioni tulevaisuuden arvoinen? (24.3.)

Vuoden 2017 vaalitulokset Euroopassa:

Islanti:
Vasemmisto voittoisa ‒ Islannin tarkat vaalitulokset (29.10.)
Tšekki:
Tšekit haluavat kokeilla jotain aivan muuta (24.10.)
Itävalta:
Mitä Itävallassa tapahtuu? (19.10.)
Saksa:
Demarit voittivat Ala-Saksin vaalit, die Linke lisäsi kannatustaan (16.10.)
Schleiße – oikeistovyöry Saksan vaaleissa (26.9.)
Vasemmistokin voitti ‒ äänestäjillä puolueenvaihtopäivä Saksassa (25.9.)
Saksan vaalit: die Linken kannatus kasvaa (15.5.)
Saarlandin vaalit: Radikaalioikeiston vauhti hiipumassa? (27.3.)
Mitä Saksassa nyt tapahtuu? (13.1.)
Norja:
Punavihreä liittouma eteni Norjan vaaleissa (12.9.)
Albania, Armenia, Kosovo ja Malta:
Demarit jälleen Euroopan suosituimpia (17.9.)
Ranska:
Ranskan vaalitulokset, osa 3: Macron-kupla puhkesi alle kolmessa kuukaudessa (7.8.)
Ranskan vaalitulokset, osa 2: keskustaliberaalit, oikeisto ja radikaalioikeisto (25.7.)
Ranskan vaalitulokset, osa 1: vasemmisto, sosialistit ja vihreät (20.7)
Britannia:
Nuoret kyllästyivät talouskuripolitiikkaan myös Britanniassa (10.6.)
Bulgaria:
Bulgaria: kolmannet pikavaalit eivät päästäneet ahdingosta (28.3.)
Alankomaat
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.)
Pohjois-Irlanti:
Vasemmistolle komea vaalivoitto Pohjois-Irlannissa (4.3.)
Liechtenstein:
Pienpuolueet etenivät Liechtensteinissa (6.2.)

*

Leave a Reply