SINIKKA TORKKOLA
Naiset sairastavat eri tavoin kuin miehet. Tai ainakin naisten ja miesten sairauksia käsitellään eri tavoin. Naisten masennuksen syyt liitetään yksilöön ja tunteisiin, miesten ympäristöön ja työhön. Sydänsairauksia pidetään tyypillisinä miesten sairauksina, niinpä naisten sydänoireet ja -taudit voivat jäävät helpommin huomaamatta.
Terveyden ja sukupuolen välistä suhdetta on tavattu katsoa sukupuolten välisinä tautieroina, jolloin sairastavuuden erojen on selitetty sukupuolella. Terveys tai sairaus on harvemmin nähty tapana asettaa naiset ja miehet eriarvoisiin yhteiskunnallisiin asemiin.
Yhteiskunnallisen vallan välineenä sairaaksi leimaamista on käytetty osoittamaan, millainen käytös on naiselle sopivaa ja millainen ei. Sukupuolen ohella naisen luokka-asema on vaikuttanut sekä sairauden nimeen että sen hoitoon. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa yläluokkaisten naisten yhteiskunnallista aktiivisuutta pyrittiin hallitsemaan diagnostisoimalla “luonnonvastaisesti” ja “sopimattomasti” käyttäytyvät naiset hysteerikoiksi. Työväenluokkaisilla naisilta puolestaan odotettiin aktiivisuutta. Työhön kykenemättömät naiset määriteltiin mielenvikaisiksi, jotka voitiin erottaa perheestään ja lapsistaan ja lähettää loppuiäkseen säilöön Seilin Saarelle.
Nykynaista terveydellä hallitaan aiempaa hienovaraisemmin, mutta edelleen naiset kutsutaan terveyden nimissä heille sopiviksi katsottuihin terveydestä huolehtijan tehtäviin. Erityisesti naisen ruumis on ollut yhteiskunnallisen kasvatuksen kohteen. Naista velvoitetaan sekä pitämään huolta synnyttäjäruumiistaan että ottamaan vastuuta miesten ja lasten terveydestä. Vaikka kansakunnan terveyden vaalimisesta ei enää vastuuteta ainoastaan naisia, niin edelleen terveyspuheesta valtaosa suunnataan naisille. Näilllä terveyspuheilla ylläpidetään kahden sukupuolen järjestystä, jossa ei ole tilaa muille sukupuolille eikä vallitsevia naisena ja miwhenä olemisen tapoja rikkoville naisille eikä miehille.
Olemme pikkuhiljaa oppineet näkemään sukupuolittuneita käytäntöjä ja paljastamaan tasa-arvopuutteita. Terveyden ja sairauden suhteen olemme edelleen aika sukupuolisokeita. Terveydenhuollossa sukupuoli on lukittu naiseksi ja mieheksi. Terveyskyselyissäkin sukupuolia on vain kaksi.
Tänään naistenpäivänä voisimme hiukan tarkentaa katsetta ja kysyä, millaisiksi sukupuoliksi terveyksissä ja sairauksissa meitä kutsutaan.
Lisää aiheesta muualla verkossa
Anna-Maria Mäki-Kuutti ja Sinikka Torkkola: Tarkkuuskello ja höyrykone. Terveysoppaat sukupuoleen kasvattajina. (Artikkeli Kasvatus ja aika -lehdessä 1/2014)
Jutta Ahlbeck-Rehn Diagnostisering och disciplineri (Ang : medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944 (Väitöskirja verkossa)
*