MARKO HEIKKILÄ
Kävin viikko sitten vaimoni kanssa laivaristeilyllä Ruotsissa. Keväisen saaristomaiseman ihailun lisäksi bongailimme hytin ikkunasta muuttolintuja, joista ainakin vesilintuja näkyi jo tulleen Saaristomerelle.
Yöllä, kun oli pimeää ja bongailu mahdotonta, oli aikaa lukea Ruotsin television teksti-TV:n uutisia. Maailman väkivaltaisuuksien lisäksi teksti-TV kertoi myös positiivisia uutisia muun muassa Ruotsin kuntien tekemästä politiikasta työttömyyden vähentämiseksi.
Ruotsalainen tietotoimisto TT oli julkaissut uutisen, jonka mukaan Ruotsin kunnissa ja aluehallinnoissa on viimeisen kahden vuoden aikana kokopäiväistä työtä tekevien osuus kasvanut 52 000 työntekijällä. Tästä määrästä naisten osuus on 70 prosenttia. Sama uutinen kertoo edelleen, että kuntien ja aluehallintojen tarve työllistää lisää erityisesti kouluihin, sosiaalipuolelle ja terveydenhoitoon kasvaa. Viime vuonna kuntien kuukausipalkkaisten työntekijöiden määrä kasvoi 37 000 työntekijällä. Peruskoulu- ja lukio-opettajien määrä kasvoi peräti 6 400 uudella työpaikalla, joka tarkoittaa seitsemän prosentin lisäystä opetustoimeen.
Teksti-TV:ssä julkaistun Ruotsin tietotoimiston uutisen mukaan Sveriges Kommuner och Landsting (SKL) (vastaa Suomessa lähinnä kuntaliittoa), puheenjohtaja Lena Micko sanoi tiedotteessa: ”On ilahduttavaa, että yhä useampi osa-aikainen työ muuttuu kokoaikaiseksi. Se tarkoittaa, että hyvinvointiin liittyvä suuri rekrytointitarve pienenee ja pidemmällä ajanjaksolla yhteiskunta muuttuu yhä tasa-arvoisemmaksi.”
Voi vain ihailla sitä, miten Ruotsissa työllisyyspolitiikka ymmärretään aivan eri tavoin kuin Suomessa. Täällä kunnat ovat omaksuneet valtion harjoittaman kurjistamispolitiikan. Tuntuu siltä, että Suomessa kuntien työntekijät nähdään kuntataloutta rasittavana asiana.
Ruotsissa toteutettu kuntapolitiikka eroaa suomalaisesta. Siellä julkisen sektorin osuus työllistäjänä on ymmärretty siten, että se on tasa-arvoa ja hyvinvointia tuottavaa ja edistävää. Julkisen sektorin työpaikkojen määrä on Ruotsissa kasvanutkin ripeämmin kuin yksityisen sektorin. Vuodesta 2014 vuoteen 2017 julkiselle sektorille työllistyneiden määrä on kasvanut 11 %, kun samana aikana yksityiselle sektorille syntyneiden työpaikkojen määrän kasvu on ollut puolet pienempää.
Pääministeri Juha Sipilän ja ulkoministeri Timo Soinin puheet kymmenistä tuhansista ylimääräisistä työpaikoista Suomen kunnissa joutuvat outoon valoon, kun samaan aikaan Ruotsissa julkinen sektori työllistäjänä ymmärretään päinvastoin työttömyyden hoidon yhtenä keinona.
Kirjoittaja on kangasalalainen politiikan harrastaja
|||
Lähteet verkossa:
Fler anställda – och fler jobbar heltid (GP 31.3.2017)
Offentlig sektor växer snabbare än privat (Ekonomifakta 24.3.217)
Ruotsissa on parempi ja laajempi veropohja. Julkinen sektori voi työllistää, koska yksityinen sektori pystyy maksamaan enemmän veroja kuin Suomessa. Siinä syy.