Pursikatu 4 ‒ Tampere repii juuriaan

Tampereen yhdyskuntalautakunta, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys, Tampereen vasemmisto, kaikki haluavat säilyttää tämän historiallisesti arvokkaan talon, vaan ei kaupunginhallituksen enemmistö.

 

Teksti: CAI MELAKOSKI, kuva: ANTTI YRJÖNEN
‒ Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt sallia Pursikatu 4:n historiallisen talon purkamisen vastoin yhdyskuntalautakunnan yksimielistä päätöstä. Tampereen vasemmisto pitää päätöstä huonona ja toivoo, että tulevaisuudessa päättäjät huomioivat kulttuurihistorialliset arvot paremmin, kirjasi Tampereen vasemmiston kevätkokous viime viikolla kannanottoonsa.

‒ Talo on ainutlaatuinen osa Tampereen kaupunkiympäristön ja tamperelaisten historiaa, sanoo Pursikatu neljän säilyttämisen puolesta aktiivisesti toiminut Tiina Heikkilä.

‒ 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu hirsirakenteinen puutalo siirrettiin Kyttälästä Armonkalliolle, kun Armonkallio perustettiin. Se on yksi taloista, joka selvisi Armonkallion palosta 1898, avaa Heikkilä talon historiaa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymää Tampereen keskustan strategista osayleiskaavaa varten laaditun Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 – selvityksen mukaan Armonkallio muodostaa arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Pursikatu 4 mainitaan selvityksessä yhtenä alueen merkittävistä kohteista.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnostaan Pursikatu neljän rakennusluvasta, että asuinrakennus oli ensimmäisiä  Armonkalliolle siirrettyjä asuinrakennuksia, mikä lisää sen historiallista arvoa. Pihapiiri on säilyttänyt ominaispiirteensä erinomaisesti.

“Armonkalliolla, kuten muuallakin Tampereen keskustassa, vanhaa puutalokantaa on säilynyt niukalti, joten vielä olemassa olevien rakennusten säilyttämisellä on erityistä merkitystä alueen ja Tampereen työväenasumisen historian säilyttäjinä”, korostaa maakuntamuseo.

Museoviraston mielestä Pursikatu neljän asuinrakennuksella ja sen pihapiirillä on kulttuurihistoriallista arvoa yhtenä harvoista Armonkallion säilyneistä vanhoista puutaloista. “Sen säilyttäminen voimakkaasti muuttuneessa ympäristössäänkin antaisi kaupunkirakenteelle historiallista kerroksellisuutta ja kertoisi  Armonkallion asuinrakentamisen alkuperäisestä luonteesta”, arvioi Museovirasto talon merkitystä.

Kaikki tahot, paitsi talon ostanut turkulainen yritys ja kaupunginhallituksen enemmistö näyttävät olevan talon säilyttämisen kannalla.

‒ Haluamme muistuttaa päätöksentekijöitä kulttuurihistoriallisten arvojen ainutkertaisuudesta. Mitä kerran puretaan, ei saada takaisin, perustelee puheenjohtaja Jouni Sirén Tampereen vasemmiston kannanottoa.

*

 

 

Leave a Reply