JOUNI SIRÉN, JOHANNES TOLONEN
Asbestin löytyminen Onkiniemen vanhasta sukkatehtaasta aiheutti keväällä mediamyrskyn. Kun kaupunki irtisanoi kiinteistön pienyrittäjien ja kulttuurinväen vuokrasopimukset, moni koki, että asbestia käytettiin tekosyynä rakennuksen tyhjentämiseen. Kulttuuritoimijoiden tukala tilanne synnytti mielenosoitusmarssinkin.
Nyt apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok) on esittänyt suojellun vanhan tavara-aseman purkamista. Ajatus kannattaisi unohtaa saman tien. Sen sijaan nyt olisi hyvä miettiä Onkiniemen, tavara-aseman ja vastaavien tilojen tulevaisuutta pidemmälle.
Tampereella on iso joukko kulttuuriväkeä, käsityöläisiä ja pienyrittäjiä, jotka kaipaavat kohtuuhintaisia toimitiloja. He eivät tarvitse luksusta: rosoiset mutta tukevat seinät ja vuotamaton katto riittävät.
Vastapäätä tavara-asemaa on jo purettu Keltainen talo, johon syntyi vilkasta omaehtoista kulttuuritoimintaa, vaikka olosuhteet olivat vaatimattomat. Purkupäätös oli onneton, mutta vahinko voisi olla korjattavissa antamalla tavara-asema vastaavaan käyttöön.
Onkiniemen peruskorjaustarpeesta valmistuu selvitys elokuussa. Alustavan arvion mukaan asbestiremontti on tehtävissä niin, että toiminta voi jatkua ainakin osassa tiloja nykyisellään siihen asti, kun rakennuksen lopullinen kohtalo päätetään 2019.
Vanhassa kaupunginvaltuustossa oli laaja kannatus sille, että Onkiniemi pysyy nykyisen kaltaisessa käytössä. Valtuustoaloitteen allekirjoittivat kymmenet valtuutetut eri puolueista. Silti edellinen kaupunginhallitus luokitteli Onkiniemen ”myytäväksi kehitettäväksi kohteeksi”. Jos tehdas päätyy voittoa tavoittelevan yrityksen sijoituskohteeksi, vuokratason kohtuullisuudesta ei ole takeita.
Tilakeskuksen ja Särkänniemi Oy:n teettämässä Särkänniemen yleissuunnitelmassa vuodelta 2016 Onkiniemen tehtaaseen kaavaillaan kulttuuritoimintoja mutta myös asuntoja ja ”korkeatasoista toimistotilaa”. Matalan vuokratason tiloja ”pyritään tarjoamaan”. Pyrkiminen pitää korvata varmistamisella.
Uudessa pormestariohjelmassa luvataan kulttuurikeskittymiä ja tiloja omaehtoisen kulttuurin tekemiselle. Onkiniemi ja tavara-asema voisivat olla sellaisia. Mallia voisi ottaa vaikka Helsingin kaupungin omistamista Kaapelitehtaasta ja Teurastamosta, joissa on vireää yritys- ja kulttuuritoimintaa ja jotka samalla ovat yleisölle avointa kaupunkitilaa.
Pormestariohjelmassa myös visioidaan Tampereesta Euroopan kulttuuripääkaupunkia. Hyvä, että tavoite on korkealla. Kannattaa muistaa, että omaehtoinen ja epäkaupallinenkin kulttuuri on vetovoimatekijä, joka luo innostavaa ilmapiiriä ja tuo matkailijoita ja uusia asukkaita. Se myös poikii taloudellista toimeliaisuutta. Berliinin nousua start-up-yritysten keskukseksi siivittivät edulliset toimitilat ja monimuotoinen kulttuurielämä. Matkalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi Tampere voi pyrkiä Suomen Berliiniksi.
Jouni Sirén ona yhdyskuntalautakunnan jäsen (vas.) ja Johannes Tolonen, Tilakeskuksen johtokunnan jäsen (vas.).
Kirjoitus on julkaistu myös Aamulehdessä 28.7.2017.
Lisää aiheesta Vasen Kaistassa:
Ratapihankadun mutka säästäisi miljoonat (15.8.2016)
Onkiniemen kulttuuritehtaan tulevaisuus yhä avoin (27.10.2015)
Valtuustokysymys: onko omaehtoiselle kulttuurille tilaa (26.5.2015)
Hirvitalo, Kurpitsatalo, Rajaportin sauna… (1.10.2014)
Suunnitelma: tavara-asema Morkun paikalle (3.12.2013)
8588 vaatii tavara-aseman säilyttämistä (11.11.2013)
*