Joustava perusopetus saa kannatusta Orivedellä

Kuvassa vasemmalta oikealle Irma Koskela, Jenni Saxholm, yhteiskoulun rehtori Timo Hakulinen, adressin vastaanottaa kasvatus- ja opetusjohtaja Silja Silvennoinen, varhaiskasvatuksen päällikkö Jussi Lintunen, Reijo Kahelin, ja Anne Kahelin. (Kuva: Markus Hannila)

 

Teksti: MARKUS HANNILA ja JENNI SAXHOLM   
Ajatuksen äitinä toimineen Jenni Saxholmin aloitteesta Oriveden vasemmisto keräsi kevään aikana reilut sata nimeä kuntalaisilta adressiin joustavan perusopetuksen puolesta. Adressi luovutettiin kasvatus- ja opetusjohtaja Silja Silvennoiselle, Yhteiskoulun rehtori Timo Hakuliselle ja varhaiskasvatuksen päällikölle Jussi Lintuselle.

Adressin luovutuksen yhteydessä käytiin keskustelua lasten ja nuorten voinnista ja opiskeluhaasteista Orivedellä. Timo Hakulisen mukaan Yhteiskoulussa on tehostetun tuen tai erityisen tuen piirissä 22,8 prosenttia oppilaista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Suomessa peruskoulun oppilaista yhteensä 16,4 prosenttia oli tehostetun tai erityisen tuen piirissä.

Silja Silvennoinen korosti avun suuntaamisen tärkeyttä mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen, jo varhaiskasvatuksen puitteissa. Jussi Lintunen oli asiasta samaa mieltä, sillä ajoissa saatu tuki usein vähentää tuen tarvetta myöhempinä kouluvuosina. Keskustelussa todettiin, että JOPO-luokka ei saa olla pois tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevilta oppilailta.

Joustava perusopetus (JOPO) on opetushallituksen keino auttaa nuoria, joiden peruskoulun päästötodistus tai jatko-opiskelupaikka ovat vaarassa jäädä saamatta. Opetushallitus perusti JOPO-työryhmän vuonna 2006 ja ajatuksena oli tuolloin, että mahdollisimman moni kunta ottaisi Jopon toimintamallikseen peruskoulun luokille 6–9.

Käytännössä useimmissa kunnissa JOPO-luokalla on mahdollisuus opiskella peruskoulun viimeisenä vuotena, joka on erittäin tärkeä vuosi jatko-opintojen kannalta. JOPO-luokalla opiskelu tapahtuu pienryhmässä, jossa opettajan työskentelyä on tukemassa koulunkäyntiavustaja, sosiaalityöntekijä tai nuorisotyöntekijä. Tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä siten nuorten syrjäytymistä.  

Opetusta pyritään järjestämään monipuolisesti eri oppimisympäristöissä, koulussa, työpaikoilla, luonnossa tai vaikkapa leirikoulussa. Oppilas valitaan JOPO-luokalle oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Pienryhmässä opiskeleminen tukee oppimista ja opiskelusta tulee mielekkäämpää, kun oppilas pääsee näyttämään osaamistaan myös työn kautta. Koulumotivaatio paranee nuoren ymmärtäessä opiskelevansa oman tulevaisuutensa takia.

JOPO-luokalla nuori ei pääse pakoon tekemättömiä tehtäviään ja opettajalla on parempi käsitys nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Onnistumisen kokemukset tukevat positiivista minäkuvaa ja nuori, joka ei aiemmin ole uskaltanut toivoa parempaa tulevaisuutta, alkaa uskoa mahdollisuuksiinsa.

Työpaikkoihin ja toisen asteen oppilaitoksiin tutustuminen avaa ajatuksia tulevaisuudesta ja helpottaa sijoittumista jatko-opintoihin. JOPO-luokalla nuoren työelämäkypsyys myös kohentuu, sillä opiskelussa painottuu tehtävien tekeminen ja asennoituminen koemenestyksen sijaan. Mielekäs jatko-opintopaikka ei tietenkään vielä takaa nuoren tulevaisuutta, mutta helpottaa sitä monin tavoin.

Joustavan perusopetuksen järjestämisestä aiheutuu kunnalle lisäkuluja, mutta valtio tukee luokan järjestämistä noin 3000 euron vuosikorvauksella oppilasta kohden. Tämä ei kata kaikkia kuluja, mutta vähentää huomattavasti luokan järjestämisestä kunnalle aiheutuvia kuluja.

Opetukseen sijoittamisessa on ensisijaisesti kyse arvovalinnoista sen suhteen mitä ollaan valmiita tekemään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Säästäminen opetuksessa ja tukitoimissa tulee pidemmällä aikavälillä myös kalliiksi lisääntyneinä sosiaali- ja terveysmenoina. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan yksi työelämän ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa vuodessa noin 30 000 euroa. Elämänikäisen syrjäytymisen hinta yhteiskunnalle kohoaa yli miljoonaan euroon. Syrjäytyneelle nuorelle kyse voi olla loppuelämän mahdollisuuksien menettämisestä, jolle ei voi laskea hintaa.

*

Leave a Reply