Ratinan stadion on ollut RKY-kohde vuodesta 2009 alkaen. RKY-lyhennettä käytetään valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kultuuriympäristöstä. RKY-inventoinnin on laatinut Museovirasto ja RKY-kohteet ovat valtioneuvoston hyväksymiä.
Tällä on iso merkitys kaavoituksessa, sillä RKY-kohteille ei saa tehdä mitä huvittaa. Eli vaikka siis Ratinan stadion on suojeltu, niin uuden kauppakeskuksen rakentaminen vei koko stadionin linja-autoaseman puoleisen, sementoidun pääsisäänkäynnin lippukoppeineen, sekä myös koko Pyhäjärven puoleisen lipunmyynti- ja sisäänpääsyalueen. Stadionista hävisi noin 10‒15 prosenttia ja nykyään stadionille pääsee ainoastaan Laukontorin sillan kautta. Eli rakentamisessa toimittiin Museoviraston vastaisesti ottamatta huomioon RKY-inventointia.
Olen kysynyt asiaa sähköpostitse usealta valtuutetulta, joista kukaan heistä ei muistamansa mukaan ole ollut läsnä kokouksessa, jossa Ratinan stadionin pääsisäänkäynnin tuhoamisesta on päätetty.
Haluaisinkin nyt tietää päättikö Ratinan stadionista valtuusto, liiketoimintajaosto, tai joku muu, vai tekikö grynderi päätöksen ihan omin päin?
Ja myös ihan lyhyesti, kuka kantaa vastuun tästä ja olivatko piirustukset nähtävillä siten, että stadionilta häviää linja-autoaseman puoleinen pääsisäänkäynti lippukoppeineen? Kyseessä on kunnallinen päätöksenteko, jolloin tietojen pitää olla julkisia ja kaikkien nähtävillä. Kyse ei ole tässä tapauksessa yksityisestä päätöksenteosta ja stadion oli kaiken lisäksi suojeltu.
Kiitollisena vastausta odottava…
Tapani Telenius, Tampere
|||
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt – Ratinan stadion (Museovirasto)
|||
Katso myös Vasen Kaistan uutinen asiasta viikkoa myöhemmin:
Lippukopeista kaksi palautetaan Ratinan stadionille (17.10.2017)
*