Vapauden museo -suurnäyttely on avattu

Työväenmuseo Werstaan Vapauden museo -suurnäyttelyn avajaisiin 27.11.2017 oli kokoontunut yli kolmesataapäinen kutsuvierasjoukko. (Kuva: Markku Uusiniemi)

Teksti: MARKKU UUSINIEMI   
Laki kahdeksantuntisesta työpäivästä astui voimaan marraskuun 27. päivänä vuonna 1917. Eilen, tasan sata vuotta myöhemmin, vietettiin Tampereen työväenmuseo Werstaalla Vapauden museo -suurnäyttelyn avajaisia. Rap-artisti Paleface kajauttaa Meill´ vapauden kaiho soi, nyt rinnassamme toverit, oi, siis yhteistyöhön, rintamahan käy, vapautta köyhille ei ennen näy!

Teollisuusliiton Kirsti Anttila luovutti liiton kulttuuritekopalkinnon työväenmuseo Werstaalle. Museonjohtaja Kalle Kallio otti vastaan Pekka Luukkosen työstämän pronssiveistoksen ’Lahjaksi annettu’. Palkinto jaetaan tunnustuksena Teollisuusliitolle ja teollisuuden työntekijöille tehdystä tärkeästä kulttuuritoiminnasta. (Kuva: Markku Uusiniemi)

Kolmesataapäinen avajaisyleisö kuuli työväenmuseo Werstaan johtajan Kalle Kallion avaussanat, joissa hän kertoi idean Vapauden museosta syntyneen jo viitisen vuotta sitten. Kallio piti nyt avautuvaa näyttelyä museon ylivoimaisesti isoimpana ponnistuksena ja kiitti kaikkia työhön osallistuneita, useita kymmeniä nimeltä mainiten.

Työväen arkistojen ja Werstaan suurhanke

Kalle Kallio kertoi näyttely nojaavan Werstaan, Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston yli kolme vuotta kestäneeseen yhteiseen tutkimukseen ja suunnittelutyöhön. Suurimpia yhteistyökumppaneita ovat olleet lukuisat työväenliikkeen organisaatiot. Suomi100-juhlavuoden rahoituspäätöksissä Vapauden museo oli merkittävin tamperelaishanke.

Kalle Kallio kertoi kutsuessaan Tampereen pormestari Lauri Lylyn lavalle puhumaan, että hän oli saanut tämän innostumaan Vapauden museo -hankkeesta jo muutama vuosi sitten kun tämä oli SAK:n puheenjohtaja. Kallio kysyi, oliko hanke niin kiinnostava, että piti hakeutua Tampereelle pormestariksi. Lyly sanoi, ettei osannut olla ihan niin kaukonäköinen.

‒ Satavuotiaan Suomen työväenkulttuurin esittely sopii Tampereelle erinomaisesti, totesi Lauri Lyly Vasen Kaista -verkkolehdelle puheensa jälkeen.

‒ Täällä Tampereella on hyvä näyttää, miten hyvinvointia on rakennettu ja ennen kaikkea kenen voimin: työväestön ja koko työväenliikkeen voimin ja siitä huolimatta, että vauraampi väki on uudistuksia ankarasti vastustanut.

Paleface ja Suomi 100

Nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) teki nelisen vuotta sitten kirjallisen eduskuntakyselyn aiheena ”ääriajattelijan”, Palefacen, nimittäminen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa valmistelevan organisaation hallitukseen. Vasen Kaista kysyi Palefacelta, alias Karri Miettiseltä, millaisia ajatuksia hänellä on Niinistöstä Vapauden museon avautuessa Suomi 100 vuotta -teeman alla.

 

Paleface esitti Vapauden museon avajaisten aluksi sopivasti ja sytyttävästi Hiski Salomaan Vapauden kaihon. (Kuva: Markku Uusiniemi)

 

‒ Jussi Niinistöllä on ollut tiivis suhde muun muassa äärioikeistolaiseen Kansalliseen Kulttuuririntamaan ja hän lienee puuhaillut muidenkin ääriliikkeiden ja julkaisujen parissa. Joten mitä ääriajatteluun tulee niin: taisi puhua itsestään.

‒ Niinistö esitti Yhdysvalloille kutsun osallistua 2020-luvun alussa Suomessa järjestettäviin ”suursotaharjoituksiin”. Suomi on liittoutumaton ja toivottavasti sellaisena pysyy, joten ministerin tehtävästä hänen tuon sooloilun vuoksi pitäisi erota.

Tervetuloa Vapauden museoon

Satavuotista Suomea juhlistava Vapauden museo avautuu yleisölle tänään. Suurnäyttely tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa ja itsenäisyyden ajan historiaa vapauden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Näyttelyn päähenkilöitä eivät ole historian tavanomaiset merkkihenkilöt vaan tavalliset suomalaiset ja erilaiset vähemmistöt.

 

Tuloerot olivat 1900-luvun alun Suomessa räikeitä. Torppari Hamberg vaimonsa kanssa torppansa edustalla Iitin Kyöperilässä 1910‒1920-luvulla. (Kuva: Työväen Arkisto)

 

Suomalainen hyvinvointi on perustunut vapauden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteisiin. Yksilön- ja ilmaisunvapauden lisäksi vapaa liikkuvuus, maksuton peruskoulu ja laadukas terveydenhuolto ovat suomalaisen yhteiskunnan perusoikeuksia. Näin ei ole ollut aina. Vielä reilu sata vuotta sitten Suomi oli yksinvaltaisen keisarin hallitsema luokkayhteiskunta. Vapaudesta pääsi silloin nauttimaan vain vähälukuinen eliitti.

 

Joulukuussa 1917 itsenäistynyt Suomi ajautui nopeasti veriseen sisällissotaan. Sodan jälkeisten leirien vangeille vapaus oli vain kaukainen haave. (Kuva: Työväenmuseo Werstas)

 

Luokkayhteiskunnasta hyvinvointivaltioon

Vapauden museo -näyttely käy läpi yhteiskuntamme vaiheita sortokausista nykypäivään saakka. Historiamatkalla tutustutaan sisällissodan kauhuihin, 1930-luvun poliittisiin vainoihin, sotienjälkeisestä puutteesta vapautumiseen ja tiedon ja ihmisten liikkumisen synnyttämiin uusiin vapauksiin. Vapauden museo kannustaa pohtimaan, miksi vapautta on eri aikoina rajoitettu ja millaisia vapauksia tämän päivän Suomessakin vielä tarvittaisiin.

Esinein, kuvin, videoin ja muistitiedolla avautuu uusia näkökulmia tavallisten ihmisten vapauteen. Sisällissodan naiskaartilaisen housut, pontikkapannu, äitiyspakkaus ja etelänmatkojen kuva-albumi ilmentävät suomalaisen vapauden erilaisia sävyjä. Vapauteen ei päästä vain säännöistä ja rasitteista irtautumalla. Vapaa ihminen tarvitsee mahdollisuuden tukeutua yhteiskunnan turvaan.

 

Suomalainen yhteiskunta ja arvomaailma alkoivat vapautua 1960‒1970-lukujen taiteessa. Rohkeat ja yhteiskuntakriittiset elokuvat kohahduttivat monia aikalaisia. (Kuva: Työväenmuseo Werstas)

 

Näyttelyssä on eläytymiseen kannustavia tiloja ja osallistavaa museotekniikkaa. Kävijät voivat kokea sodanaikaisen pommisuojan ja ikuistaa itsensä mielenosoituskulkueessa. Lapset pääsevät laskemaan liukua entisajan päiväkodissa. Sähköisillä äänestyspisteillä on mahdollista ottaa kantaa vapauteen liittyviin kysymyksiin.

 

Isien osallistumista lastenhoitoon on korostettu 1960-luvulta lähtien mutta silti isät käyttävät vain pienen osan vanhempainrahapäivistä. Kuva 1970-luvulta. (Kuva: Kansan Arkisto)

 

***

Vapauden museoon on vapaa pääsy

Työväen vappukulkue Helsingissä 1937. Mielenosoituskyltissä vaaditaan kuuden tunnin työpäivää. (Kuva: Työväen Arkisto)

 

 

Työväenmuseo Werstas

Vapauden museo

Väinö Linnan aukio 8, Tampere

Museo on avoinna ti‒su 11–18.

Museoon on vapaa pääsy

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*

Leave a Reply