Teksti: LIISA AHOLA
Onko oikein maksaa osatyökykyiselle huonompaa palkkaa kuin muille samaa työtä tekeville? Tähän kysymykseen tiivistyy kiista osatyökykyisiä työllistävästä TITRY-yhdistyksestä. Vastalauseena ilmeiselle alipalkkaukselle Ilkka Hirvi erosi marraskuussa yhdistyksen hallituksen jäsenyydestä. Hirvi on ollut vuodesta 2014 yhdistyksen hallituksessa Tampereen diabetesyhdistyksen edustajana.
TITRY-yhdistys on Tampereen kaupungin ja vammaisjärjestöjen perustama yhdistys, jolla on Tampereen Lielahdessa konepaja, työvaateompelimo ja pakkaamo. Toiminta on markkinaehtoista teollista toimintaa. Yhdistyksen työpaikoissa valmistetaan esimerkiksi metalliteollisuuden tarvitsemia, tarkasti mitoitettuja komponentteja ja työvaatteita erilaisiin laitoksiin. Työntekijät ovat pääasiassa vakituisessa työsuhteessa.
TITRY korostaa toistuvasti työntekijöidensä hyvää ammattitaitoa ja pitkää työuraa. Nämä julkilausutut periaatteet ovat Ilkka Hirven havaintojen mukaan karkeassa ristiriidassa yhdistyksen toiminnan kanssa.
‒ Syynä erooni oli yli vuoden kestänyt kiista sovellettavasta työehtosopimuksesta. Minulle selvisi vasta vuosi sitten, että TITRYn työsuhteessa olevat työntekijät tekevät ammattityötä työkeskuksissa käytetyn työehtosopimuksen määrittämin ehdoin. Sopimuksen mukaiset tuntipalkat ovat vain 0,58-10,50 euroa. Suurin osa työntekijöiden tuntipalkoista oli vuosi sitten 2,08-8,36 euroa. Työntekijöiden vuosiansiot olivat 6 000 eurosta 20 000 euroon, kuvaa Ilkka Hirvi eronsa syitä.
Työehtoshoppailua
Ilkka Hirvi pitääkin yhdistyksen tapaa soveltaa työsuhteissa työkeskusten sopimusta työehtoshoppailuna, jossa työnantaja soveltaa työsuhteissa huonoimmat työehdot määräävää työehtosopimusta.
‒ Konepajassa tulisi käyttää työsuhteessa olevien työntekijöiden työehtojen määrittelyssä Teknologiateollisuuden työehtosopimusta. Siinä on otettu myös työrajoitteiset huomioon. Työvaateompelimossa ja pakkaamossa tulisi myös käyttää näiden alojen omia työehtosopimuksia, toteaa Hirvi.
Työkeskuksia ja sosiaaliseksi yritykseksi muuttuneita työkeskuksia koskeva työehtosopimus on JHL:n ja Palvelualan työnantajien Paltan allekirjoittama työehtosopimus. Ilkka Hirvi arvioi sopimuksen erikoiseksi, sillä ei kerro mitään niistä töistä, joita se koskee, pelkästään työntekijöiden ominaisuuksista ja työpaikasta.
Sopimuksen palkkaryhmittely koostuu yhdeksästä palkkaryhmästä. Esimerkin luokittelusta antaa ryhmän kuusi kuvaus: ”vaativaa ammattityötä, työ on hyvin itsenäistä, vaaditaan erittäin suurta huolellisuutta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarkkuudessa ja laadussa”.
‒ On mahdotonta sijoittaa 100 000 euron sorvilla tarkasti työstävän TITRYn koneistamon työntekijän työtä tähän ryhmittelyyn, esimerkittää Ilkka Hirvi yhdistyksen soveltaman työehtosopimuksen ongelmia.
‒ Tällaisesta erittäin vaativasta työstä työkeskuksessa maksetaan 8,92 euroa tunnilta. Miten tämä on mahdollista? Se on mahdollista, sillä työehtosopimus ei mitenkään määritä, mitä se tarkoittaa työkeskuksella eikä se mitenkään kuvaa ja lajittele työkeskuksen työntekijöiden vammasta johtuvaa tuottavuuden alentumaa. Sopimus vain olettaa työkeskuksen tuntipalkkaisten työntekijöiden työn olemattomaksi ja arvottomaksi, kritisoi Ilkka Hirvi.
Tampereen kaupunki tukee
Työntekijöiden palkkakustannukset sivukuluineen ovat TITRY-yhdistyksessä noin miljoona euroa vuodessa. Yhdistys saa Tampereen kaupungilta tukea 531 000 euroa vuodessa eli yli puolet työntekijöiden henkilöstökuluista. Työntekijöitä yhdistyksellä on noin 40 eli tuki on yli 10 000 euroa työntekijää kohden.
‒ Osatyökykyisyyden aiheuttama tuottavuuden alentuma on oikeutettuakin kompensoida. Tampereen kaupungin tuki korvaakin vajaakuntoisuudesta johtuva tuottavuuden alenemisen. Mutta muutoin TITRYn markkinoilla myytävien tuotteiden pitää olla tuotettu samanlaisin työehtosopimusehdoin kuin kilpailijoiden, tiivistää Ilkka Hirvi
Tulevaisuus?
‒ Työkykyisten vammaisten työllistämisessä tulisi noudattaa kasvatuksessa jo vallalla olevaa inkluusioperiaatetta, jolloin vammaiset työskentelisivät tukityöllistettyinä tavallisilla työpaikoilla eikä omissa erillisissä yksiköissään. Erilliset yksiköt rakennuksina, laitteina ja hallintona ovat ylimääräinen kustannus. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä TITRYn asema joutuu joka tapauksessa uuteen tarkasteluun.
Työntekijöiden näkökulmasta TITRY voisi olla sosiaalinen yritys, joka on lainsäädännöllisesti varsin tarkoin määritelty, ja jollainen TITRY myös nykyään pohjimmiltaan on, katsoo Hirvi.
‒ Lainsäädännön määrittelyn mukainen sosiaalinen yritys maksaa kaikille palveluksessaan oleville työntekijöille ‒ heidän tuottavuudestaan riippumatta ‒ kyseisellä työalalla noudatettavassa työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovitun palkan. Ja jollei tällaista työehtosopimusta ole, maksetaan kyseisestä työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka, Hirvi tiivistää.
Ilkka Hirvi pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa TITRYssä on sellaista osaamista ja kuntouttavaa toimintaa, joka kykenee pienentämään tuota tuottavuusvajetta. Kuntouttava toiminta mahdollistaisi työntekijöiden sijoittumisen myös muualle työmarkkinoilla.
‒ Tällaista osaamista ei tällä hetkellä ole. TITRYn taannoisessa toimitusjohtajan valinnassa yhdistyksen hallituksen porvarihenkinen ydin ei arvostanut näkemystäni, että toimitusjohtajalla pitäisi olla kuntoutukseen liittyvää osaamista. Esitin, että toimitusjohtajan pitäisi olla asenteiltaan ja taidoiltaan vammaisten käyttöön soveltuvan tuotantoteknologian kehittäjä. Koulutukseltaan toimitusjohtaja voisi olla diplomi-insinööri tai vastaava, jotta hän osaisi hyödyntää kehittämistyössä Tampereen yliopistojen monipuolista poikkitieteellistä osaamista.
Lisää aiheesta muualla verkossa
Laki sosiaalisista yrityksistä
*
Toivoisin myös, että joku tekee asialle jotain.
Titryn toiminnanjohtaja pitää piilossa kaikelta pientä omaa diktatuuriaan Lielahdessa. Ketään ei kiinnosta mitä siellä seinien sisällä tapahtuu.
Ei edes Titryn hallitusta.
Työntekijöitä käytetään ihan törkeästi hyväksi, eikä kunnon palkkaa makseta ansaitusta työstä. Hommia tehdään urakalla.
Ylitöistä ei makseta. Jos esimerkiksi haluat käydä hammaslääkärissä pitää silloin tehdä tunnit sisään. Ja jos haluat tehdä ylitöitä niistä ei korvausta saa, vaan ne ovat aina tunti tunnista.
Mutta ei ihme, ettei työntekijöille jää palkanmaksuun rahaa, kun verotietoja tarkastelee. Toiminnanjohtaja on saanut palkkaansa nostettua vuodessa yli 10 000 eurolla.
Ettei tarvitse kauheasti miettiä mihin kaupungin avustuksesta suurin osa menee.
Hei,
työskentelen Kolmituote Oy:ssä/Salon työkeskuksessa, ompelimossa, jossa on samanlainen palkkaus js työehdot kuin Titryssä.
Nyt on selvinnyt että; työnantaja rikkoo työaikalakia määräämällä yksipuolisesti palkattomia vapaita työntekijöille( AVIn kerrottua toiminnanjohtajalle, että näin ei voi toimia, työnjohtaja ja toiminnanjohtaja sanoivat minulle, että tämä ei ole oikea ompelimo eikä normaali työpaikka. Näin on aina toimittu, edellinenkin toiminnanjohtaja teki näin jne. Ja siitä huolimatta jättivät 2 päivää palkkaa maksamatta koska työpaikka oli kiinni eikä töihin päässyt) , että palkkani ei tule nousemaan vaikka olen koulutettu vaatetus-artesaani työkokemuksella (9,15€ tunti palkka vaikka esim. säkylään etsitään korjausompelijaa 14,35€ tuntipalkalla ja kymmenen vuotta sitten freudenberg maksoi vuokrafirman kautta 10€ tuntipalkan), ompelimo ei kuulu tekstiili ja vaatetusalan tessiin jne.
Jos tämän olisin tiennyt en olisi hakeutunut töihin tähän paikkaan. Itse en ole vammainen enkä työkyvytön enkä muutoin estynyt työtä tekemään.
Itse luulin hakevani oikeaan ompelimoon töihin kokopäiväiseksi ompelijaksi oikealla palkalla.
Toivoisi, että Vasemmiston valtuustoryhmä puuttuisi Titrylle annettavaan kaupungin rahoitukseen, koska Titrykin ilmeisesti markkinoilla toimien edelleen teettää ammattityötä väärällä työehtosopimuksella, joka soveltuu ensisijaisesti esimerkiksi kehitysvammaisten työpajoille.