JAAKKO STENHÄLL, MIKKO AALTONEN
Maakuntavalmistelun keskeiseksi huolenaiheeksi ovat nousseet muutoskustannukset, jotka tarvitaan uusien maakuntien pystyttämiseen. Kun maakunnat lähtevät tammikuussa 2020 pyörimään, alkavat niin palkanmaksu kuin muutkin velvoitteet, samaan aikaan kun monet rakenteet on pitänyt luoda tyhjästä. Minkäänlaista puskuria omaisuuden muodossa ei maakunnilla ole, vaan jos rahat eivät riitä, tulee joko valtion antaa lisää rahaa tai maakuntien leikata palveluita.
Uudenmaan alueella arviot vuosittaisesta vajeesta vuoden 2020 jälkeen pyörivät 200-400 miljoonan luokassa. Hieman pienemmän väkimäärän Pirkanmaalla voidaan arvioida vastaaviksi kustannuksiksi noin 100 miljoonaa euroa. Jos valtion lisärahaa vajeiden paikkaamiseen tulisikin, täytyy tietenkin maakuntien toinen toistaan vastaan tästä rahasta kilpailla.
Toinen olennainen kustannusriskejä luova rakenne tulee olemaan maakunnista eriytetty kiinteistöyhtiö. Jos maakuntien kiinteistöyhtiölle asetetaan kovat tuottotavoitteet, on yhtiölle kannattavaa hankkiutua eroon kiinteistöistä erityisesti kaupungeissa. Uhkana voi hyvinkin olla, että maakuntahallinnolle tulee kovat paineet asuttaa vaikkapa tamperelaisia vanhuksia ympäri maakuntaa, jossa kiinteistökustannukset ovat pienemmät.
Oma lukunsa kustannuspaineiden luomiseen on lisääntyvä kysyntä, jossa yksityiset terveyspalveluyhtiöt kilpailevat mielellään mahdollisimman helpoista asiakkaista. Samalla terveysyhtiöt lisäävät tietenkin tarjontaa, johon liittyvät kustannukset pitää jostain maksaa. Asiaa ei helpota lainkaan ajatukset siitä, että samalla mallilla vielä pitäisi säästää.
Kun sote- ja maakuntauudistuksia käsitellään eduskunnassa, ei näitä huolia tule hetkeäkään vähätellä. Valtionvarainministeriön tavoitteena on koko ajan ollut kustannussäästöt. Jos maakunnan rahoituspohjaa ei saada turvattua, johtaa sote- ja maakuntauudistus käytännössä joko vähäisempiin palveluihin, suurempiin asiakasmaksuihin tai molempiin.
Olisikin koko maakunnan etu, että niin oppositio- kuin hallituspuolueiden kansanedustajat havahtuisivat merkittäviin epäkohtiin ennen kuin asiaan liittyvää lainsäädäntöä hyväksytään.
Jaakko Stenhäll on Tampereen vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Mikko Aaltonen on Tampereen vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja
Teksti on julkaistu myös Aamulehden yleisönosastossa 24.3.2018.
*