Teksti: VESA SUOMINEN
Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen ja Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kirjoittivat Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 3.2.2018, että Suomen pakolaispolitiikkaa on arvioitava uudelleen ja pakolaispolitiikan kiristymisen vaikutukset on selvitettävä. Suomen maahanmuuttopolitiikka ei ollut ensimmäistä eikä viimeistä kertaa kertaa arvostelun kohteena.
Punainen Risti valitti marraskuussa 2014 sisäministeriön maahanmuutto-osastolle osoittamassaan lausunnossa, että pakolaisten perheenyhdistäminen oli vaikeutunut, kun hakijoilta vaadittiin hakemuksen jättämistä henkilökohtaisesti Suomen lähimpään edustustoon. Kirje oli lähetetty muun muassa sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuoriolle ja sisäasiainministeriön silloiselle kansliapäällikölle, ministeri Päivi Räsäsen vuonna 2012 virkaan nimittämälle uskonsisarelleen Päivi Nergille, joka oli johtovirkojen lisäksi hankkinut kokemusta myös Kansan Raamattuseuran hallituksen johdossa.
Muutama vuosi sitten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR katsoi vielä aiheelliseksi kiitellä Suomea saamastaan avusta. Helmikuussa 2018 se arvosteli Suomen turvapaikkapäätöksiä. Ylijohtaja Jorma Vuorio kommentoi, että UNHCR:n päätökset eivät sido Suomea. Ja Maahanmuuttovirasto (Migri) onkin voinut todeta sen iloisen uutisen, että tyly linja on purrut. Turvapaikanhakijoita oli vuonna 2017 selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina.
Sulkeutuva Suomi
Image-lehti julkaisi viime vuoden helmikuussa yli sadan suomalaistutkijan allekirjoittaman vetoomuksen Suomen pakolaispolitiikan muuttamisesta oikeudenmukaisemmaksi. Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat ovat puolestaan julkaiseet vuonna 2018 pilottitutkimuksen Maahanmuuttoviraston tekemistä kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä. Tarkastelu oli kohdistettu 18-34-vuotiaiden irakilaispakolaisten saamien myönteisten ja kielteisten päätösten perusteluihin. Tutkijoiden mukaan Maahanmuuttovirasto on kiristänyt linjaansa, eikä usko turvapaikanhakijoiden kertomia perusteluja.
Viranomaisten tyly linja saa vastakaikua kantaväestössä. Iltalehden 24. elokuuta 2017 julkaisemien kyselytulosten mukaan suomalaisten enemmistön asenteet maahanmuuttoa kohtaan olivat koventuneet Turun puukotusiskun jälkeen. Vähemmälle huomiolle taisi jäädä hento järjen ääni: juristi Saku Timonen kyseli blogikirjoituksessaan 23.8.2017, mikä onkaan suomalaisen oikeusvaltion tila, kun ihmiset puhuvat vihapäissään mitä sattuu ja poliitikot peesaavat:
”Turun puukotusiskun tekijä taisi murhata kahden ihmisen lisäksi koko oikeusvaltion. On hirveää seurata, kun neljäsosa kansaa kihisee murhanhimoa, puolet kansasta haluaa keskitysleirejä ja suurin osa lopuista nyökyttelee hyväksyvästi. Kukaan ei enää uskalla puolustaa oikeusvaltiota, kaikkein vähiten poliitikot. He pelkäävät suosionsa puolesta ja ovat valmiita kantamaan oikeusvaltion hautaan.”
Turun puukottaja ei ollut suomalaisten mielestä yksittäinen, häiriintynyt murhaaja vaan edusti väkivaltaa, johon kaikki maahanmuuttajat ovat valmiita koska tahansa. On nähtävästi mahdotonta käsitettäväksi, että nuo maahanmuuttajat ovat kotoisin maapallolta eivätkä toiselta taivaankappaleelta ja että he ovat siis ihmisiä, joilla on täsmälleen samoja inhimillisiä ominaisuuksia kuin kantaväestöllä.
Pakolaisten joukossa on ahkeria, opinhaluisia, avuttomia, sopeutumiskykyisiä, toiveikkaita, masentuneita, pelokkaita ja hämmentyneitä. Joukkoon mahtuu sotaa, terroripommituksia ja vainoa paenneiden hädänalaisten ihmisten lisäksi myös muutama seikkailija ja jopa joku satunnainen terroritekoihin valmis hyödyllinen idiootti, jollaisia ISIS-järjestön kaltaiset väkivallan ammattirikolliset aktiivisesti seulovat esiin värvätäkseen heitä riveihinsä tai ottaakseen ”kunnian” heidän rikoksistaan.
Islaminuskolla enempää kuin millään muullakaan uskonnolla ei ole asiassa mitään tekemistä. Valikoiva vetoaminen väärin tulkittuihin ja tarkkaan valittuihin aivottomiin dogmaattisiin höpinöihin on vain kätevä ideologinen savuverho vihan ja tuhon sanomalle. Aivan samalla tavalla kuin murhaavan saaliinhimon uskonnolliset ”perustelut” ovat tarjonneet syyn kristillisten kirkkojen nimissä (ja usein siunauksella) historian saatossa tehdyille lukemattomille hyökkäyksille ”pakanoiden” kimppuun niin Aasiassa, Afrikassa, Amerikoissa kuin Australiassa.
Poissa silmistä
Suomi enempää kuin muutkaan EU-maat ei viitsi kovinkaan tarkkaan perehtyä pakolaisten hätään. Se on ulkoistanut pakolaisasiat Turkin hoidettaviksi ja maksaa jäsenmaidensa kansalaisten verorahoilla paitsi suojelurahaa pakolaisten pysäyttämisestä, niin epäsuorasti myös avustusta Turkin kaltaisen roistovaltion (ja tärkeän NATO-maan) Syyrian rajan yli Afrinin kurdiväestön kimppuun tekemän terrorihyökkäyksen kustannuksista ja turkkilaisten sisäisen demokraattisen opposition tuhoamisesta.
Loppujen Eurooppaan pyrkivien pakolaisten toivotaan ymmärtävän hukkua Välimereen, jotta heitä ei pääse livahtamaan edes yksin kappalein ainakaan Pohjolan siniseen ja valkoiseen demokratiaan, suvivirsisuomalaisen halla- ja terhopersukulttuurin riesaksi.
Ei olekaan ihmeteltävää, että kaiken humaanisuuden ja sivistysvaltion keskeiset tunnusmerkit riisuneessa maassa on itsestään selvää, että joku Irakiin vastoin tahtoaan palautettu Ali on vain satunnaisen väkivallan uhri. Irrallinen, joskin sinänsä valitettava yksittäistapaus, jonka murhaamisen syitä edes Migrin kaltaisen huippuosaajista kootun viraston on ihan mahdotonta ounastella. Selvää on ainoastaan, että tuon jonkun Alin palauttamisella Irakiin ei ollut mitään yhteyttä hänen surmaamiseensa.
Yhtä ilmeistä on, että väärällä nimellä Suomeen päässyt Turun puukottaja edusti kaikkia maahan tulevia turvapaikanhakijoita. Hänen tapauksessaan ei ole mitään satunnaista eikä mitään sattumanvaraista. Hän on yleispätevä esimerkki liian löysästä mamu-politiikasta ja maahantunkijoiden paapomisesta, maahan livahtanut terroristi terroristien sankassa joukossa.
Suomen turvapaikkapolitiikka on samanlaista kuin KELA-kepulainen sosiaalipolitiikka, valtiovarainministeriön virkatyönä hoitelema talouspolitiikka ja lähes kaikki muukin ”politiikka” tässä maassa. Poliitikot lymyävät virkamiesten ja viranomaispäätösten suojassa vältelläkseen äänestäjien kielteisiä reaktioita. Ja viranomaiset käyttävät poliitikkojen luovuttamaa valtaa samalla vanhurskaaseen ja hurskastelevaan tietämättömyyteen pidättäytyvällä uskonvarmuudella, jolla katolinen kirkko suhtautuu ehkäisyyn ja aborttiin: usko, toivo – ja raskaus.
Tässä maassa kansa on koska tahansa valmis vaikka ahkeroimaan talkoilla miljoona linnunpönttöä huolehtiakseen kodittomista taivaan linnuista. Samaa huolenpitoa ei ole tarjota maailman kriisialueilta saapuvia turvapaikanhakijoita kohtaan. Yli viiden miljoonan ihmisen Suomelle muutaman tuhannen pakolaisen tulo merkitsee ”pakolaistulvaa”.
Migristä Pigriin
Arkojen poliitikkojen sijasta viimesijaisen vastuun omahyväisen laiskuutensa pöhöttämästä suomalaisesta turvapaikkapolitiikasta kantavan Maahanmuuttoviraston pitäisi varmaan korjata nimilyhenteensä viraston edustamaa politiikkaa ja käytäntöä sekä supipersukansan asennetta paremmin vastaavaksi. Suomessa olisi ilmeinen tarve ja tilaus myös suomen kieltä älylliseltä laiskuudelta suojaavalle virastolle. ”Migri” kun ei tarkoita mitään, vaikka sen on ilmeisesti tarkoitus muistuttaa muuttoliikkeestä (immigraatio, emigraatio, latinan migrare). Se on samanlainen tyhjällä täytetty nimikuvatus kuin ”Itella”, ”Destia” ja moni muu virasto ja yritys, joka nähtävästi häpeää toimintaansa ja siksi piilottaa sen mitään tarkoittamattoman nimikyltin suojaan.
Kävisikö ”Pigri”? Toisin kuin Migri, ”pigri” ainakin tarkoittaa jotakin: ”laiskat”. Se on monikko latinan ”laiskaa” tarkoittavasta laatusanasta piger, pigra, pigrum.
Asiasta aiemmin Vasemmassa Kaistassa:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Maahanmuuttovirasto eri linjoilla (24.8.2016)
Maahanmuuttovirasto kohtelee mielivaltaisesti myös tietoja (17.8.2016)
Asiasta lisää muualla verkossa:
Suomen turvapaikkapolitiikka Euroopan ihmisoikeustuomio-istuimeen? (Irma Hirsjärvi, Peruste 27.3.2018)
Kommentti: Supo pistää uhkakuvat peliin tiedustelulakien kiireellisen säätämisen puolesta (Sirpa Puhakka, Kansan Uutiset 26.3.2018)
Tutkijat: Maahanmuuttovirasto kiristänyt turvapaikkalinjaansa – ”Kyse on siitä, että hakijoita ei uskota” (Merja Niilola, Yle-uutiset 22.3.2018)
Irakilaisen kuolema: Migri selvittää toimintansa – ”Onko joku mennyt vikaan” (Teppo Ovaskainen, Uusi Suomi 21.2.2018)
Pääkirjoitus: Bagdadissa surmatun Alin tapaus – Sattuma vai virhearvio Irakin turvallisuudesta? (Markku Kumpunen, Etelä-Saimaa, 21.2.2018)
YK:n pakolaisjärjestö kritisoi Suomen turvapaikkapäätöksiä (Annette Blencowe, Yle-uutiset 13.2.2018)
Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa – tytär odottaa omaa käännytystään (Jessica Stolzmann, Eero Mäntymaa, Yle-uutiset 12.2.2018)
Arkkipiispa ja Suomen Pakolaisapu yhteisessä Vieraskynä-kirjoituksessaan: Suomen turvapaikkapolitiikkaa pitää arvioida uudelleen (Helsingin Sanomat, 3.2.2018)
Vuoden 2017 tilastot: Turvapaikanhakijoita selvästi edellisvuosia vähemmän – ensimmäisen hakemuksen jätti reilut 2 100 hakijaa (Maahanmuuttoviraston tiedote 30.1.2018)
Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015–2017 (Turun Yliopisto. Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusraportteja ja katsauksia 1/2018)
IL-Kysely: Enemmistö suomalaisista kaipaa nyt kovaa maahanmuuttopolitiikkaa – selvä muutos aiempaan (Olli Ainola, Iltalehti 24.8.2017)
Oikeusvaltion tila (Uuninpankkopoika Saku Timonen, Apu, 23.8.2017)
Turun puukotussarjassa tuskin on motiivia (Jaana Haapasalo, Kansan Uutiset 19.8.2017)
Vakava epäily: Turun puukotukset terroriteko. Teosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää. (Tuomas Pulsa, Suomen Kuvalehti 18.8.2017)
Kansainvaelluksia odotellessa (Anna Kontula, Aamulehdelle kirjoitettu kolumni, 7.5.2017)
Yli sata tiedemaailman vaikuttajaa: Suomen pakolaispolitiikkaa pitää muuttaa (Image, 27.2.2017)
Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin (Paula Tiessalo, Yle-uutiset 19.9.2015)
Maahanmuuttokirjoittelua Amerikassa 1900-luvun taitteessa: ”Suomalaismiehellä varpaiden sijasta peukalot” (Tuulia Thynell, Yle Kioski, 24.8.2015)
Suomi tukee 10 miljoonalla eurolla pakolaistilanteisiin kohdistuvaa apua maailmanlaajuisesti (Lisa van Hogerlinden, UNHCR, 6.5.2015)
Pakolaisten perheenyhdistämisen vaikeutuminen (Suomen Punaisen Ristin kirje sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle 21.11.2014)
Suomi vahvistaa tukeaan UNHCR:lle (Lisa van Hogerlinden, UNHCR, 1.6.2014)
*