Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

27.4.2018 klo 17:05

Pyhät yritystuet

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehillä on yhtä kirkas näkemys yritystukien haitallisuudesta kuin hallituksella. Kuitenkin niiden poistaminen on hallitukselle ylivoimainen tehtävä. Monet muut leikkaukset sen sijaan onnistuvat käden käänteessä. (Kuva: VK)

 

PANU RAATIKAINEN  
Hallituksen asettama yritystukityöryhmä, jossa yritysten lobbareilla oli vahva edustus, ei kyennyt päättämään tehottomien yritystukien karsimisesta.

Yritystuet ovat olleet tänä keväänä poikkeukselliset paljon tapetilla. Yritystukityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk), luovutti raporttinsa huhtikuun alussa elinkeinoministeri Mika Lintilälle.

Yritystuissa ei ole kyse mistään pikkurahoista: valtio maksaa joka vuosi pelkästään suoria yritystukia yli miljardi euroa. Kun mukaan lasketaan erilaiset verotuet, kokonaissummaksi saadaan rajauksesta riippuen jopa 4–7 miljardia euroa vuodessa.

Asiantuntijat pitävät yritystukia suurelta osin turhina, tehottomina ja pahimmillaan jopa haitallisina. Varmasti osalla on oikeasti työllistävä vaikutus ja tukien karsimisessa on tietysti oikeus käyttää järkeä. Mutta sama raha voitaisiin varmasti monen tuen kohdalla käyttää työllisyyden edistämiseen paljon tehokkaamminkin. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreen selvityksen mukaan vain noin 10 prosenttia yritystuista on perusteltuja.

Yritystuista on muodostunut useassa tapauksessa automaattisesti maksettava tulonsiirto veronmaksajilta suuryritykselle: saajalistan kärjessä komeilee vuodesta toiseen esimerkiksi risteilyvarustamoja kuten Viking Line, Tallink Silja, Finnlines sekä sellaisia suuryrityksiä kuin Nokia ja Fortum. Tällaisten yritysten olettaisi pysyvän pystyssä ilman tukiaisiakin. Tuet valuvatkin käytännössä usein osakkeenomistajille – eivät työpaikkoihin tai palkkoihin.

Yritystukien karsiminen oli asialistalla hallituksen viime vuoden huhtikuun puoliväliriihessä. Hallitus ei kuitenkaan kyennyt tekemään asiassa minkäänlaisia päätöksiä. Sen sijaan se sysäsi vastuun päätöksistä asiaa varten perustetulle työryhmälle, jota vetämään asetettiin Mauri Pekkarinen.

Hallituksen nerokas ratkaisu oli ottaa työryhmään vahva edustus tukien saajilta kuten Suomen Yrittäjät, EK, MTK ja Metsäteollisuus. Tästä lähtökohdasta ei ole mikään suuri yllätys, että vuoden vatuloinninkaan jälkeen työryhmä ei kyennyt päättämään käytännössä minkäänlaisista yritystukien leikkauksista. ”Ei löytynyt riittävää yhteistä näkemystä yritystukien karsimiseksi”, totesi työryhmän puheenjohtaja Pekkarinen. Työryhmän toimintaa on luonnehdittu julkisuudessa farssiksi.

Hallitus kyllä kykenee tekemään päätöksiä rajuistakin pienituloisiin ja lapsiin sekä maan tulevaisuuden kannalta tärkeisiin koulutukseen ja tutkimukseen osuvista leikkauksista muka ”välttämättöminä”. On irvokasta, että samaan aikaan yrityksille avokätisesti ja höttöisin perustein jaettavista miljardituista ei kyetä karsimaan mitään.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Valkeakosken vasemmiston Vasuri-lehden numerossa 1/2018

 

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Hallitus ei uskalla aktivoida yrityksiä (Vasen Kaista 13.4.2018)

*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *