MINNA MINKKINEN
Kammottavia tarinoita tulvii sähköpostiini säännöllisesti. Miten voi olla mahdollista, että Tampereella yläasteikäinen nuori odottaa pääsyä psykiatriseen avohoitoon yli seitsemän kuukautta? Meillä on todella hyvät palvelut, mutta niihin näyttää olevan äärimmäisen vaikea päästä.
Valtuusto lisäsi määrärahoja nuorten mielenterveystyöhön talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä. Tämä on hyvä alku, mutta valitettavasti tarve on moninkertainen. Tipotien nuorisopsykiatrian poliklinikalle on liian pitkät jonot. Apua tarvitsevan nuoren ja aikuisen tulee saada nopeasti apua, eikä odottaa yli seitsemää kuukautta. Kouluterveydenhuollosta ei taas pystytä tarjoamaan ns. kannattelevia psykologin aikoja. Miten voidaan jättää nuori perheineen näin vaille mitään tukea lapsen oirehtiessa? Tästä on tarkastuslautakunta kaupunkia huomauttanut.
Palautetta tulee säännöllisesti myös aikuisten psykiatrisesta avohoidosta. Asiakkaiden lääkärisuhteet ovat katkenneet eläköitymisen tai työpaikanvaihdoksen vuoksi ja aikoja uudelle lääkärille on ollut vaikea saada. Asiakkaita on opastettu tekemään lääkepudotuksia omatoimisesti. Lääkkeiden alasajojen ja muutosten tulee aina tapahtua lääkärin valvonnassa.
Hoitamatta jättäminen tai hoitoon pääsyn pitkittyminen on kohtuutonta yksilölle ja erittäin kallista yhteiskunnalle. Tampereen asukasluku on ollut tasaisessa kasvussa, mutta samassa suhteessa ei ole kasvanut raha sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Samalla rahalla järjestetään palveluita isommalle ja isommalle joukolle ihmisiä. Nyt on aika tehdä rohkeaa politiikkaa ja nostaa veroja, jotta palvelut saadaan toimimaan. Muuten me laitamme laskun tulevien sukupolvien maksettavaksi. Se on itsekästä politiikkaa.
Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu
Teksti on julkaistu myös Aamulehden yleisönosastossa 29.5.2018.
Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa
Huoli sosiaali- ja terveyspalveluista ei ole uutta (26.5.2018)
