Teksti: NIKO VALLENIUS
Ikäihmisten palveluiden tila puhututtaa vuodesta toiseen. Tahto siirtyä viimein puheista tekoihin yhdisti työväenmuseo Werstaalle viime lauantaina kokoontunutta väkeä, joka osallistui vasemmistoliiton ja KSL:n järjestämään Turvallinen vanhuus -keskustelutilaisuuteen. Mukana oli paljon ikäihmisiä, ikäihmisten omaisia, terveydenhuoltoalan ammattilaisia sekä ympäri Suomea paikalle tulleita päättäjiä.
Pitkäikäisyyden vallankumous ja palveluiden puute
Tilaisuuden aluksi luotiin katsaus ikäihmisten tilanteeseen Suomessa. Suurin osa ikäihmisistä voi tutkimuksien valossa yhä hyvin ja pystyy elämään elämäänsä kohtuullisen terveenä pitkään. Kuitenkin mitä vanhemmaksi ihmiset elävät, sitä tärkeämmäksi palveluiden saatavuus muodostuu.
Omien tarpeiden mukaisia palveluja etsiessä ikäihmiset törmäävät kuitenkin yleiseen ongelmaan. Palveluita joko ei ole saatavilla tai niiden laatu on heikko.
– Ensin yhteiskunta pyrkii lisäämään ihmisten elinikää. Sitten kun siinä onnistutaan, kohdellaan vanhempia ihmisiä yhteiskunnan rasitteena, Tampereen eläkeläisten puheenjohtaja Maire Kauhanen tiivisti vanhuuteen liittyvää asenneristiriitaa.
Tilanne on nykyiselläänkin kestämätön ja se tulee pahenemaan lähitulevaisuudessa. Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä nosti esiin muutoksen, jota kutsutaan pitkäikäisyyden vallankumoukseksi: yli 85-vuotiaiden määrän kaksinkertaistuminen 20 vuodessa. Tämän muutoksen seurauksena palveluiden tarve tulee lisääntymään.
– Tämä muutos on ollut jo kauan tiedossa, mutta silti palveluasumisen paikkoja on jatkuvasti vähennetty. Mikäli nykyisellä tiellä jatketaan, heitteillejätöt ja epäinhimilliset tilanteet yleistyvät. Lisäksi hoitokodit tulevat jakautumaan hyvälaatuisiin ja kalliisiin sekä ala-arvoisiin pohjalle kilpailutettuihin julkisrahoitteisiin palveluihin, Marja Jylhä kritisoi.
Esimerkkinä tästä pohjalle kilpailuttamisesta Jylhä tarjosi Tampereella suunnitteilla olevan ikäihmisten tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen, jossa tarjousten vertailussa painotetaan hintaa laadun sijaan. Hinnan vaikutus vertailupisteisiin on 90 prosentti ja laadun 10 prosenttia. Kilpailutuksen uusi, hintaa painottava pisteytys on saanut paikalliset hoivakodit valmistautumaan kilpailutukseen henkilökuntaa vähentämällä. Muita paremmasta laadusta kiinni pitävät hoitokodit puolestaan harkitsevat julkisrahoitteisesta järjestelmästä irtautumista, jotta voisivat jatkossakin tarjota hyvää hoitoa niille, joilla on varaa maksaa siitä.
– Hallituksen ja kuntien budjettikuri on pääasiallinen syy palvelutason kurjuuteen. Jos palveluita halutaan ylläpitää, se vaatii puheiden sijasta rahaa, Jylhä tiivisti.
Hyvinvointiyhteiskunnan uskottavuuskriisi
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomautti, että ikäihmisten palveluiden heikko taso vaarantaa pohjimmiltaan koko hyvinvointiyhteiskunnan uskottavuuden.
– Ihmiset eivät toivo politiikalta mahdottomia asioita vaan ihan yksinkertaisia. Yksi olennaisin asia on oikeus vanheta ilman huolta, Li Andersson linjasi.
Hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin maksaa. Kyselytutkimuksien mukaan suurin osa kansalaisista olisi valmis maksamaan lisää veroja turvatakseen hyvinvointipalvelut, mutta oikeistohallitukset ovat pikemminkin laskeneet veroja ja leikanneet palvelutasosta.
– Valtion tasolla on pötypuhetta, ettei varallisuutta ole. Suomi on vauraampi kuin koskaan aiemmin historiassa, joten kyse on siitä miten varallisuutta käytetään, kommentoi Tampereen kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi.
Korjausliikkeen aika on nyt
Ikäihmisten asia nousee kerta toisensa jälkeen vaalien yhdeksi teemaksi, ja eläkeläisten kosiskelu saa ajoittain jopa härskejä piirteitä, kun annetut lupaukset unohdetaan heti vaalien jälkeen. Seuraavalla kaudella on kuitenkin aika tehdä korjausliike.
Li Andersson esitteli tilaisuudessa ne lähtökohdat, joiden pohjalle vasemmistoliitto haluaa rakentaa tulevaisuuden palvelut:
Vahvistetaan itsemääräämisoikeutta: otetaan asiakkaat sekä omaiset mukaan palveluiden suunnitteluun, kehitetään erilaisia kodinhoidon ja palveluasumisen muotoja vastaamaan kaikenlaisten ikäihmisten tarpeita.
Asetetaan palveluiden laatukriteerit: selkeät ja velvoittavat kriteerit henkilöstön määrästä sekä palvelun laadusta. Kunnat ja maakunnat valvovat toteutumista.
Tarjotaan palveluita aidosti tarpeiden mukaan: ihmisellä täytyy olla aito mahdollisuus ympärivuorokautiseen hoitoon, mikäli kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Kotihoidon aikamitoituksia on tarkennettava, jotta hoitajat voivat viipyä kauemmin enemmän apua tarvitsevien luona.
Tuodaan palvelut kaikkien saataville: palveluita on oltava kattavasti ympäri maata ja niiden on oltava myös taloudellisesti kaikkien saatavilla. Määritetään yhtenäiset maksukatot asiakasmaksuihin sekä matkoihin. Poistetaan terveyskeskusmaksut kokonaan, jottei tarpeellisia lääkärikäyntejä jätettäisi enää väliin.
Seminaarin lopuksi keskusteltiin kolmessa ryhmässä vasemmistoliiton vanhuspoliittisista tavoitteista. Keskusteluissa koottiin yhteen vanhusten ja heidän omaistensa, kuntapäättäjien sekä työntekijöiden näkökulmia, ideoita ja kokemuksia edelleen työstettäväksi osaksi vanhuspoliittista ohjelmaa.
Seminaariaineistoja
Marja Jylhän esitys Mitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen (PDF-tiedosto, Vasen Kaista)*
Tiedostosta on korjattu yksityiskohta ja ladattu uudelleen 2.2.2020.
Seminaarin puheenvuorot videotallenteena KSL:n YouTube-kanavalla:
*