Vasemmiston ja kirkon kivinen tie

LIISA AHOLA
Vasemmiston ja kirkon suhteissa on ollut tulehtuneita kipupisteitä koko itsenäisen Suomen ajan. Papit asettuivat pääsääntöisesti valkoisen Suomen puolelle. He edustivat edelleen säätyään, vaikka säätyjaosta oli luovuttu vuosia sitten ja yritettiin elää demokratiassa. Demokratia oli voittajien demokratiaa ja sisällissotaan osallistuneet vaiennettiin. Joka ei kuollut, menetti kansalaisluottamuksensa, eikä voinut siten äänestää.

Sisällissodan yksi tavoite oli ollut erottaa kirkko ja valtio. Se ei toteutunut, mutta sen tilalle saatiin uskonnonvapauslaki vuonna 1923. Aikuinen ihminen sai päättää, halusiko kuulua kirkkoon vai ei. Tampereella koettiin eräänlainen joukkopako kirkosta. Huomattava määrä punaleskiä liittyi helluntaiseurakuntaan vastalauseena hävinneiden tylyyn kohteluun. Oltiin uskovaisia ja haluttiin kuulua seurakuntaan, mutta ei luterilaiseen seurakuntaan.

Kirkko oli pitänyt työkansan alistamista jumalallisena järjestyksenä ja kun sisällissodassa hävinneet eivät enää suostuneet olemaan haukuttavina, molemminpuolinen epäluulo ja karsastus tuli esille. Vuosikymmenien saatossa on ollut monia vaiheita, mutta onpa Suomen kirkossa saarnannut muutama radikaalikin pappi. He ovat olleet myös sitoutuneita vasemmistolaisia.

Vasemmistossa on koettu pitkä taistelevan ateismin aika. Se mureni samalla kuin rautaesirippukin. Silloin päättyi yksi aikakausi ja uusi alkoi. Sosialidemokraatit ovat olleet jo pitkään luonnollinen osa kirkkoa. Kirkko on vaikuttava instituutio. Myös vasemmistolaisten on järkevää pyrkiä vaikuttamaan siihen ja siinä.

Sisällissodan haavoja on luotu umpeen kuin hautoja. Väkeä on marssitettu anteeksiannon kulkueissa, mutta vieläkään kaikkia punaisten joukkohautoja ei ole merkitty, saati nimetty niissä lepääviä vainajia.

Näiden taustojen valossa on hienoa voida esiintyä seurakuntavaaleissa vasemmistolaisena vaihtoehtona, tovereidensa rinnalla.

Lisää aiheesta Vasemmassa Kaistassa

Hämeenkyrön vasemmisto seurakuntavaaleihin (12.10.2018)
Kuka omistaa oikeuden kirkon sanomaan? (2.4.2018)

|||

Tamperelaisia seurakuntavaaliehdokkaita Aleksanterin kirkon edessä, vasemmalta Liisa Ahola, Petteri Kiponoja, Ilkka Hirvi. Aaron Kallinen ja Ilkka Järvelä.

 

Seurakuntavaalit 2018 ‒ vasemmiston ehdokkaita Pirkanmaalla:

Akaan seurakunta, Ilon kirkko:
Juhani Jara ehdokasnumero 6, Jari Laihia (11) ja Wanda Lindgren (13)

Hämeenkyrön seurakunta,Hämeenkyrön vasemmistoliiton ehdokaslista:
Pekka Kiukainen (10), Pasi Komsi (11) ja Riitta Palomäki (12)

Kangasalan seurakunta, Koko Kansan Kirkko:
Kati Jouhki (30)

Lempäälän seurakunta, Lempäälän Demarien ja Vasemmistoliiton ehdokaslista:
Hannele Lehikoinen (69) ja Esa Salminen (74)

Tampereen Harjun seurakunta, Vasemmiston ehdokaslista, kirkkovaltuuston vaali:
Aaron Kallinen (33) ja Petteri Kiponoja (34).
Vasemmiston ehdokaslista, seurakuntaneuvoston vaali:
Aaron Kallinen (35) ja Petteri Kiponoja (36)

Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta, Vasemmiston ehdokaslista, kirkkovaltuuston vaali:
Liisa Ahola (42), Elina Halttunen-Riikonen (43), Ilkka Hirvi (44), Ilkka Järvelä (45) ja Seppo Säämäki (46)
Vasemmiston ehdokaslista, seurakuntaneuvoston vaali:
Liisa Ahola (97), Elina Halttunen-Riikonen (98), Ilkka Hirvi (99), Ilkka Järvelä (100) ja Seppo Säämäki (101).

Ylöjärven seurakunta, Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat:
Niko Ärling (42)

Seurakuntavaalit 18.11. Ennakkoäänestys 6-10.11.2018

*

Leave a Reply