Teksti ja kuvat: JANIKA KUNNARI
Suomen Psykologiliitto on huolissaan päihde- ja mielenterveysosaamisen puuttumisesta tulevista sosiaali- ja terveyskeskuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen sekä maakuntauudistuksen asiakirjaluonnoksissa psykologit puuttuvat kokonaan keskusten vakituisesta henkilökunnasta. Psykologiliiton mukaan keskusten tavoitteet ja palvelut ovat mielenterveyden osalta niin laajat ja vaativat, etteivät ne voi toteutua ilman psykologien asiantuntijuutta.
Uudistusten vaikutuksia käsiteltiin sote-aiheisessa seminaarissa Tampereen yliopistolla viime viikolla. Joukko nykyisiä ja tulevia psykologeja arvioi sote-uudistusta ja sen mukanaan tuomia muutoksia mielenterveystyöhön. Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov arvioi avauspuheenvuorossaan, että tämänhetkiset uudistussuunnitelmat eivät ole psykologien, saati heidän asiakaskuntansa, näkökulmasta lupaavia. Gerkov avasi puheessaan sote-uudistuksen merkityksestä psykologien ammattikunnalle sekä esitteli liiton sote-uudistuksen kärkitavoitteita.
Ilman moniammatillisuutta keskus ei ole keskus
Sote-keskusten vakituiseen henkilökuntaan tulisi nykysuunnitelmien mukaan kuulumaan vain yleislääkäreitä ja sairaanhoitajia. Maakunta voisi kuitenkin valita lisäksi kaksi erityisalaa, joiden palveluita järjestettäisi esimerkiksi yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Gergov uskoo, että valinta kohdistuisi useissa tapauksissa ainakin psykiatriaan. Mielenterveystyö ei kuitenkaan ole yhtä kuin psykiatria. Painopistettä tulisi Gergovin mukaan siirtää nimenomaan varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn.
– Ilman todellista moniammatillisuutta keskus ei ole keskus. Psykologipalveluihin tulee olla matala kynnys, Gergov painottaa.
Nyt on käytännössä käymässä juuri päinvastoin. Psykologiliiton tärkeimpiä tavoitteita onkin saada psykologipalvelut sote-keskuksiin.
Pirkanmaalla sote-keskusten erityisalojen konsultaatiota tultaisiin Pirkanmaan liiton muutosjohtaja Jaakko Herralan mukaan järjestämään juurikin psykiatrian alueella, mutta toistaiseksi alan ammattihenkilöiksi on suunnitelmassa nimetty ainoastaan psykiatriset sairaanhoitajat. Heidän ohellaan psykologien ammattitaidon hyödyntäminen olisi kuitenkin oleellista.
Pirkanmaan palveluvalikoimaan suunnitellaan muun muassa lyhytkestoista terapiaa ja kriisihoitoa, mutta aika näyttää, millaisia toimintoja todella valitaan – ja keitä niitä hoitamaan. Sote-uudistuksen säästötavoitteetkaan eivät voi toteutua, mikäli painopiste ei siirry ennaltaehkäisyn suuntaan ja mikäli varhaiset mielenterveyspalvelut ovat yhä vaikeammin saavutettavissa.
Suuri osa psykologeista maakuntiin ja yksityisille
Suurin osa Suomen Psykologiliiton jäsenistä on tällä hetkellä kuntien palveluksessa, ja suuri osa psykologian sovellusaloista on niitä, joiden on kaavailtu siirtyvän maakunnille. Lisäksi mahdollisen valinnanvapauden toteutuminen siirtäisi oletettavasti tuhansia ihmisiä yksityisten yritysten ja yhteisöjen työntekijöiksi. Koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoa tämä ei kuitenkaan koske, eikä myöskään lastensuojelua. Näiden piirissä työskentelee runsaasti psykologeja. Gergovin mukaan Psykologiliiton tavoitteena on, ettei myöskään äitiys- ja lastenneuvolaa sisällytettäisi valinnanvapauden piiriin. Lisäksi liitto haluaa turvata alan itsenäisten ammatinharjoittajien mahdollisuudet toimia palveluntuottajina isojen yritysten rinnalla.
Psykoterapian suhteen suunnitelmat ovat jo pitkällä: järjestämisvastuun suunnitellaan siirtyvän kokonaan maakunnille. Nyt valtaosa toteutuu Kelan kuntoutuspsykoterapiana, joten siirtymä vaatii lukuisia lakimuutoksia. Rahoituksen turvaaminen ja subjektiivisen psykoterapiaoikeuden toteutuminen on liiton huolenaiheena. Rahoituksen turvaamiseen kuuluu osaltaan lyhytinterventioiden ja hoidollisen psykoterapian saatavuuden parantaminen. Tällä hetkellä asiakkaalle myönnetään kolmen vuoden mittainen kuntoutuspsykoterapia, jonka jälkeen alkaa viiden vuoden karenssi.
Muutkin psykologian osa-alueet suurennuslasin alla
Psykologeja työskentelee laajasti eri palvelualoilla, joista monet ovat sote-uudistuksen myötä uudelleentarkastelun kohteena. Nykysuunnitelmissa esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen sääntelystä uupuu psykologityön keskeinen rooli uravalinnan onnistumisessa sekä työkyvyn ja työllisyyden edistämisessä. Psykologit puuttuvat myös työn alla olevasta varhaiskasvatuslaista, minkä sivistysvaliokunta on jo huomioinut mietinnössään. Liiton tavoitteena on, että psykologit määritellään osaksi varhaiskasvatuksen henkilökuntaa.
Gergovin ja Herralan lisäksi seminaarissa puhui Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Juha Teperi. Teperi käsitteli yleisesti sote-uudistusta ja eduskunnan syksyllä 2018 käsittelemää lakipakettia. Hänen mukaansa sote-uudistus ei tule nykymuodossaan toteutumaan.
Seminaarin järjestivät Pirkanmaan psykologiyhdistys Pipsy ry sekä Tampereen yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Cortex ry.
Lisää aiheesta muualla verkossa
Tulevista sote-keskuksista puuttuu mielenterveysosaaminen (Suomen Psykologiliitto 3.5.2018)
Suomen Psykologiliiton lausunto mallista sote-keskusten palvelukuvaukseen: Tulevista sote-keskuksista puuttuu mielenterveysosaaminen (Suomen Psykologiliitto 3.5.2018)
Pirkanmaalla porskutetaan eteenpäin, vaikka sote-uudistus viipyy – maakuntavertailussa edellä muita (Hoiva & Terveys Sote-uudistuspalvelu 30.10.2018)
*