Yhteisöllinen, osallistava ja saavutettava ovat Oriveden 150-juhlavuoden teemoja, joihin myös vasemmistoliiton kolme valtuutettua Reijo Kahelin, Irma Koskela ja Mari Lind ovat tyytyväisiä. Valtuustoryhmä näkee kaupungin viime aikojen toiminnoissa useita positiivisia asioita, esimerkiksi kuntalaisosallisuuden lisääntymisen sekä yhteistyön tiivistymisen yritysten kanssa. Sen sijaan heidän mielestään kuntalaisvaikuttavuuden kanssa pitää Orivedellä tehdä vielä paljon töitä.
Vetovoima ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Kaupunki teetti vetovoimatutkimuksen keväällä 2019, jonka mukaan Oriveden tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat luonnonläheisyys, rauhallisuus, kauneus, turvallisuus, viihtyvyys ja perheystävällisyys.
‒ Vetovoima löytyy vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista, kulttuuritarjonnasta ja kaupungin vireydestä, toki myös upeasta luonnosta. Hakeutuminen osaksi Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta on lähtökohtaisesti todella hyvä asia Orivedelle, toteavat valtuutetut.
‒ Asukasluvun kehitykseen vaikuttaa imago, ei sen julistus, se miten palvelut todellisuudessa pelaavat.
‒ Tulevaisuuden kannalta olennaista on löytää merkittäviä tulevaisuusinvestointeja, joilla voidaan tarkoittaa myös palveluihin ja toimintasisältöihin liittyviä investointeja. Paikallisen Tredun yksikön epävarmasta tilanteesta johtuen ei ammatillisessa koulutuksessa pitäisi lukkiutua vain yhteen mahdolliseen koulutuksen järjestäjään. Lisäksi voisimme olla edelläkävijöitä vaikkapa siirtymällä maksuttomaan toisen asteen koulutukseen alle 18-vuotiaille ennen kuin siihen velvoitetaan valtakunnallisesti. Yli kuuden miljoonan taseylijäämä sekä asukaskohtaisen lainamäärän väheneminen selvästi alle maan keskiarvon puoltavat tulevaisuuden investointeja. Se voi olla jopa yhden euron maksavan kiinteän omaisuuden ostaminen, jolla valtuutetut viittaavat Oriveden Opiston tyhjiksi jääneisiin kiinteistöihin ja Ahlmanin tekemään euron tarjoukseen niistä.
‒ Voisimme hyödyntää Längelmävettä enemmän, esimerkiksi kalasatamalle olisi tarvetta.
‒ Nuorten osallisuutta lisäisi esimerkiksi kaupungin tukema nuorten kesäkahvila Kirkkolahden rantaan, myös uudet nuorisotilat tarvitaan.
‒ Onko Orivesi tosiaan turvallinen, perheystävällinen tai ikäystävällinen paikka, pohtivat valtuutetut ja ihmettelevät kaupunkiin asennettujen 112 turvakameran tarvetta.
Sairauspoissaolojen kasvua sekä lääkärivajetta valtuutetut pitävät huolestuttavana.
‒ Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueella olisi järkevää palkata enemmän henkilökuntaa, mikä vaikuttaisi niin henkilöstön jaksamiseen, palveluiden turvaamiseen kuin myös kaupungin talouteen positiivisesti.
‒ Lääkäripalvelut eivät ole viime vuosina toimineet kuntalaisten tarpeiden eikä palveluita tuottavan Tampereen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Neuvottelut Pihlajalinnan ja isäntäkunnan Tampereen kanssa eivät ole tuottaneet tulosta.
Orivesi suunnittelee sote-kiinteistöjensä myyntiä, yksityistä päiväkotia sekä henkilöstö- ja talouspalveluidensa ulkoistamista
Oriveden kaupunki käynnisti keväällä neuvottelut sote-kiinteistöjensä myynnistä, mitä vasemmistoliiton valtuutetut eivät pidä lainkaan järkevänä suunnitelmana. Määräaaikaan mennessä tarjouksen olivat tehneet Attendo Oy, Mehiläinen Hoivapalvelut Oy ja Suomen Hoivatilat, joiden pohjalta kaupunginhallitus päätti jatkaa asian valmistelua.
‒ Sillä tehdään vain tietä palveluiden yksityistämiselle, joka on osoittautunut kermankuorinnaksi ja palveluiden suureksi tuottamisongelmaksi.
Vielä ennen kesätaukoaan valtuusto päätti äänestyksen tuloksena, että Orivesi käynnistää markkinakartoituksen yksityisestä 75‒100 lapsen päiväkodin toteuttamisesta, johon kaupunki tarjoaisi palvelusetelipaikkoja. Yksityisellä päiväkodilla korvattaisiin Holman ja Aseman päiväkodit sekä kunnallinen perhepäivähoito eläköitymisten myötä. Valtuustokäsittelyssä SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Kallio piti uuden päiväkodin rakentamiseen arvioitua 4 miljoonan euron kustannusta liian suurena investointina kaupungille.
‒ Emme halua, että päivähoidossa lähdetään touhuilemaan, jolla vasemmistoliiton valtuutetut viittaavat Touhula-päiväkotiketjun kuten muidenkin yksityisten päiväkotiketjujen keväällä saamaan kielteiseen julkisuuteen.
Jo kaupunginhallituksessa markkinakartoitusta käsiteltäessä Reijo Kahelin teki vastaesityksiä asian valmisteluun, päiväkotirakenteeseen ja henkilöstön huomioimiseen liittyen, mutta esitykset eivät saaneet kaupunginhallituksessa kannatusta. Valtuustossa Irma Koskela teki asiassa äänestykseen johtaneen vastaesityksen.
Tehyn paikallisena pääluottamusmiehenäkin toimiva Mari Lind, JHLn Tapio Ryyppö sekä JUKOn Tarja Salminen jättivät ennen valtuustokäsittelyä kannanoton varhaiskasvatuksen kehittämisestä ja palveluverkkoselvityksestä vedoten päättäjien harkintaan hankkeen aikataulutuksesta, sijainnista sekä siitä, onko palvelun tuottaja yksityinen vai kunnallinen. Kannanotossaan pääluottamusmiehet toteavat yksityisen päivähoidon valvonnan vaikeutuvan palveluiden oston ylittäessä 30 %:n, mikä tässä tilanteessa on odotettavissa. Lapsivaikutuksen arvioinnissa ei kannanoton mukaan vanhemmilta ole edes kysytty, ovatko he valmiita siirtymään käyttämään yksityistä päivähoitoa.
‒ Henkilöstöä ei myöskään ole tarpeeksi informoitu asiassa, luin asiasta ensimmäistä kertaa verkossa julkaistusta kaupunginhallituksen esityslistasta, kertoo Holman päiväkodissa lastenhoitajana toimiva Mari Lind.
Valtuusto päätti myös samaisessa kokouksessaan äänestyksen jälkeen aloittaa kuntakohtaiset sopimusneuvottelut henkilöstöpalvelujen siirtämiseksi Sarastia Oy:lle sekä aloittaa kuntakohtaiset sopimusneuvottelut kuntakonsernin tytäryhtiöiden taloushallintopalvelujen ulkoistamiseksi. Reijo Kahelin teki Mia Saarisen (vihr.) kannattamana päätösehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen, jonka mukaan päätettäisiin ainoastaan Oriveden olevan alustavasti mukana talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden seudullisessa kuntapohjaisessa kehitystyössä, eikä muita kohtia huomioitaisi kaupunginhallituksen esityksestä. Alueelliset sekä paikalliset JYTY, JHL, paikallinen Tehy sekä talous- ja henkilöstöpalvelujen henkilöstö olivat myös jättäneet kielteisen kannanoton palveluiden ulkoistamisesta.
Valtuuston puheenjohtajasta äänestettiin 150-vuotisjuhlakokouksessa
Perussuomalaisten valtuustoryhmän ja kuuden muun valtuutetun allekirjoittama aloite terveiden sukupuoliroolien tukemisesta Oriveden kaupungin toiminnassa todettiin valtuuston huhtikuisessa kokouksessa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain vastaiseksi. Aloitteen allekirjoittajien joukossa oli myös valtuuston puheenjohtaja Jussi Viljanen (kok), jonka jatkokaudesta valtuusto äänesti 150-vuotisjuhlakokouksessaan. Vastaehdotuksen ensimmäinen vaihtoehto oli Ulla Eronen (kok.), mutta hänen kieltäydyttyään Elisa Suhonen (sd.) suostui Jussi Viljasen vastaehdokkaaksi. Historiaan jää myös äänestyksessä käytetty suhteellinen vaalitapa, jollaista valtuutetut eivät muistaneet käytetyn aiemmin. Viljanen valittiin jatkokaudelle listan saadessa suljetussa lippuäänestyksessä 24 ääntä ja vastaehdokkaan Eliisa Suhosen (sd.) saadessa 6 ääntä, yksi valtuutetuista äänesti tyhjää.
Valtuustoryhmä aloitteellisena
Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt aloitteita lapsivaikutusten arvioinnista päätöksenteossa, markkinointiviestinnän ja tiedotuksen koulutuksesta sekä aloitteen Oriveden liittymisestä mukaan HINKU (hiilineutraali kunta) -hankkeeseen.
Valtuustoryhmän valtuutetut ovat olleet mukana aloitteissa polkupyörien liityntäpysäköinnistä, kierrätysmuovin keräysvaihtojen selvittämisestä, Oriveden perhepäivähoidon nykytilanteesta, maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille, valokuituyhteydestä Oriveden kaikkiin kyliin sekä aloitteessa selvityksen tekemisestä aseman puuterminaalitoiminnan siirtämisestä muuhun soveltuvaan paikkaan. Osassa aloitteista allekirjoittajina ovat myös vasemmistoryhmän varavaltuutetut Anne Kahelin ja Markus Hannila. Irma Koskelan viime vuoden budjettiin tekemä ehdotus 35 000 euron lisämäärärahasta nuorisopalveluihin hyväksyttiin valtuustossa yllättäen yksimielisesti.
‒ Orivedellä on todella paljon mahdollisuuksia vetovoimansa lisäämiseksi innovatiivisten investointien, kuntalaisvaikuttavuuden, uuden elinvoimaohjelman, aktiivisen kulttuuritoiminnan, yhteisöllisyyden ja uudistumisen kautta sekä pitämällä huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista, toteavat valtuutetut keskustelun päätteeksi.
