Europarlamenttivaalien vaaliennusteet lupasivat Greens/EFA -ryhmälle paria lisäpaikkaa. Vaalien suureksi voittajaksi valtalehdistö kruunasi jo etukäteen äärioikeiston uuden ryhmän, jonka nimeksi lopulta tuli Identiteetti ja demokratia, ID. Ryhmälle luvattiin paikkojen tuplaantumista ja europarlamentin neljänneksi suurimman puolueen asema.
Neljänneksi suurimmaksi ryhmäksi kuitenkin nousi markkinatutkimuslaitosten ja poliittisten toimittajien ennusteista piittaamatta Euroopan vihreän puolueen (EGP) ja sen liittolaisten ryhmä Green/EFA. Ilmastotuhosta ja ihmisoikeuksista huolissaan olevat kansalaiset lähtivät liikkeelle. Ensimmäisten, vuoden 1979 europarlamenttivaalien jälkeen laskenut äänestysaktiivisuus kääntyi ensimmäistä kertaa nousuun.
Europarlamentin vaalien äänioikeutettujen keskuudessa on tehty laaja tutkimus (lähes 28 000 haastattelua) kertoo, että keskeisiä selityksiä korkeimmalle äänestysaktiivisuudelle (50,6 prosenttia) 25 vuoteen olivat nuorten aktivoituminen, EU:n suosion kasvu ja vahvistunut usko kansalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa EU:ssa. Euroopan parlamentin teettämän vaalitutkimuksen alustaviin tuloksiin löytyy linkki kirjoituksen lopusta. Lopullinen raportti julkaistaan syyskuussa.
24-vuotiaiden ja nuorempien äänestysaktiivisuus kasvoi rajusti, vuoden 2014 vaalien 24 prosentista vuoden 2019 vaalien 42 prosenttiin. Myös ikäryhmässä 25‒39-vuotiaat äänioikeutettujen aktiivisuus nousi 35 prosentista 47 prosenttiin. Opiskelijoiden äänestysprosentti nousi 51 prosenttiin.
Vaalitutkimuksessa kysyttiin, mihin asioihin EU-vaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa. Eniten uskottiin siihen (25 prosenttia vastaajista), että äänestämällä voi vaikuttaa taisteluun ilmastonmuutosta vastaan ja toimintaan luonnonsuojelun puolesta.
Euroopan vihreän puolueen (EGP) jäsenpuolueet hyötyivät näistä vaaliasetelmista useimmissa EU:n pohjoisissa ja läntisissä jäsenmaissa. Alkuvuosinaan sangen kriittisesti Euroopan integraatioon suhtautunut EGP on nykyään vahvan EU:n kannattaja, ja EU:n suosion kasvu näkyy puolueen kannatuksen kasvuna.
EGP:n monet jäsenpuolueet osasivat myös muita puolueita paremmin vakuuttaa nuoret ja muut kansalaiset, jotka ovat tietoisia ilmastokatastrofista. Kahdeksassa niistä yhdestätoista maasta, joista vihreät saivat europarlamentaarikkoja, oli ilmastonmuutoksen torjuminen tärkein äänestäjien ilmoittama syy äänestämiselle. Suomi oli yksi näistä kahdeksasta maasta sillä poikkeuksella, että ilmastokatastrofin torjumisen rinnalla tärkein syy äänestää oli ihmisoikeuksien ja demokratian puolustaminen.
Vihreä aalto ylsi vain osaan Eurooppaa
Euroopan parlamentin vaalitulosten uutisoinnissa havaittiin Euroopan-laajuinen vihreä aalto (Yle) ja kerrottiin että ”Vihreä aalto” pyyhkäisi näissä vaaleissa Euroopan yli (Helsingin Sanomat). Vihreät saivat toki komean vaalivoiton saamalla meppejä (europarlamentaarikkoja) lähes puolet lisää, mutta mistään Euroopan laajuisesta vihreästä riemumarssista ei näkynyt merkkejä.
Euroopan vihreä puolue (EGP) sai 54 paikkaa Euroopan parlamentissa. Lisäystä vuoden 2014 eurovaalien tulokseen syntyi huikeat 17 paikkaa. EGP on Euroopan parlamentin Greens/EFA -ryhmän suurin puolue. Vaalien uutisoinnissa myös neljän muun ryhmään kuuluvan europuolueen ja sitoutumattomien saamat 21 paikkaa luettiin (ja useimmiten edelleen luetaan) vihreiden kiintiöön. Nämä puolueet pitävät kuitenkin tärkeimpinä eri asioita kuin vihreät.
Vihreiden voiton kuvaaminen Euroopan laajuiseksi ilmiöksi kuvastaa toimittajien sangen kapeaa käsitystä Euroopasta ja Euroopan unionista. Eurooppa koostuu 50 valtiosta. Euroopan parlamenttiin valittiin edustajia 28 valtiosta. EGP sai europarlamentaarikkoja 11 EU:n jäsenmaasta. Ilman vihreiden edustajia jäi 17 EU:n jäsenmaata.
EGP:n irlantilaisen jäsenpuolueen, Irlannin vihreän puolueen paluu kolmen mandaattikauden poissaolon jälkeen europarlamenttiin sai ansaittua huomiota, mutta noteeraamatta jäi vihreän puolueen putoaminen europarlamentin ulkopuolelle Kroatiassa ja Unkarissa. Vihreiden kerrottiin myös saaneen uuden europarlamentaarikon Portugalista, mutta kyseessä on APEU:n, eläinpolitiikka-puolueen edustaja.
Vihreät puolueet eivät saaneet yhtään paikkaa Euroopan parlamenttiin Etelä-Euroopasta eikä sosialismia kokeilleista Keski-Euroopan maista. Suuri osa Eurooppaa ja EU:ta on vihreiltä yhä valloittamatta.
Vuonna 2017 vihreät vaikutti auringonlaskun puolueelta
Vuoden 2014 europarlamenttivaalit olivat vihreille pettymys. EGP:n jäsenpuolueet menettivät paikkoja useissa maissa, jotka ovat kuuluneet vihreiden tärkeimpiin tukialueisiin, kuten Saksassa ja Suomessa. Ranskassa vihreät kärsivät rökäletappion.
Heikot tulokset seurasivat myös monissa kansallisissa parlamenttivaaleissa. Vuonna 2016 vihreä puolue tosin nousi Irlannin parlamenttiin ja Kyproksen vihreät saivat lisäpaikan.
Vuosi 2017 alkoi upealla vaalivoitolla Alankomaissa, mutta saavutus jäi vuoden suurten katastrofien varjoon. Ensin vihreät romahti Ranskassa, 16 paikan menetyksen jälkeen vihreälle puolueelle jäi vain yksi paikka kansalliskokoukseen. Varmana yli kymmenen prosentin kannatuksen maana pidetyssä Itävallassa vihreät jäivät alle neljän prosentin äänikynnyksen ja joutuivat kansallisneuvoston ulkopuolelle.
Vuosi 2018 toi vielä roimat tappiot Ruotsissa ja Latviassa, mutta myös merkkejä vihreiden uudesta keväästä alkoi olla ilmassa. Unkarissa ja Luxemburgissa tuli komeat vaalivoitot ja Saksasta kuului kummia: Vihreä puolue ohitti lokakuun kannatuskyselyissä sosiaalidemokraattien SPD:n ja äärioikeiston AfD:n ja ylsi kuun lopulla yli 20 prosentin kannatukseen. Vihreiden korkea kannatus sai vahvistuksen toukokuun eurovaaleissa (20,5 prosenttia) ja gallupkannatus on koko kesän ollut vähintään 24 prosenttia.
Tämän vuoden kansallisissa parlamenttivaaleissa vihreät hävisivät Espanjassa, mutta etenivät reilusti Suomen, Belgian ja Tanskan vaaleissa. Tanskan upea vaalivoitto ei tosin riittänyt kompensoimaan edellisten vaalien suurtappiota.
Vihreiden osuus EU:n jäsenmaiden parlamentaarikoista 2,5 prosenttia, europarlamentaarikoista 7,2 prosenttia
Euroopan vihreän puolueen jäsenet saivat EU-maiden viimeisimmissä parlamenttivaaleissa 180 paikkaa yhteensä 15 jäsenmaan parlamenttiin. Kun EU:n jäsenmaissa on jaossa 7 159 parlamenttipaikkaa (laskussa mukana vain lakiasäätävä kamari kaksikamarisissa parlamenteissa), on vihreiden puolueiden osuus parlamenttipaikoista 2,5 prosenttia. Euroopan parlamentin paikoista EGP:n jäsenpuolueiden osuus on 7,2 prosenttia, koko Greens/EFA -ryhmän osuus 9,9 prosenttia.
Vihreät puolueet harvoin hallituksissa
Elokuussa 2014 vihreät puolueet kantoivat hallitusvastuuta kolmessa maassa. Latvian vihreä puolue osallistui kokoomusvetoiseen porvarihallitukseen. Luxemburgin vihreät olivat mukana kokoomusvetoisessa hallituksessa, jonka kolmantena osapuolena olivat sosiaalidemokraatit. Suomen vihreät istuivat viimeisiä viikkojaan hallituksessa ennen eroaan kokoomuksen johtamasta viiden puolueen hallituksesta, johon myös sosiaalidemokraatit osallistuivat.
Nyt, viisi vuotta myöhemmin vihreät ovat edelleen edustettuna kolmen maan hallituksessa, mutta vain Luxemburgissa jatkaa sama hallituspohja kuin viisi vuotta sitten. Latviassa vihreä puolue jäi rajun vaalitappion jälkeen oppositioon. Ruotsissa ympäristöpuolue jakaa hallitusvastuun sosiaalidemokraattien kanssa ja Suomessa vihreä liitto osallistuu demarivetoiseen vasemmiston ja keskustan hallitukseen.
Kuuluvatko vihreät puolueet vasemmistoon vai oikeistoon?
Monet vihreät asettavat itsensä mielellään perinteisen puoluepoliittisen jaon yläpuolelle. Käytännössä useimmat vihreät puolueet ovat vasemmistopuolueita, usein sosiaalidemokraateista vasemmalla. Joissakin vihreissä puolueissa, kuten Suomessa, on saman katon alle onnistuttu kokoamaan sekä oikeistolaisia että vasemmistolaisia ympäristöaktiiveja.
Kommunistien ja vasemmistokristittyjen perustama Alankomaiden vihreä puolue esiintyy sangen vasemmistolaisin tunnuksin. Portugalin vihreä puolue on saanut liikanimen melonipuolue, sillä sen katsotaan olevan vihreä päältä, mutta punainen sisältä. Portugalin vihreät ovat kaikissa vaaleissa vaaliliitossa maan kommunistisen puolueen kanssa.
Monien muiden maiden vihreät ovat toistuvasti vaaliliitossa vasemmistopuolueiden tai sosiaalidemokraattien kanssa. Tanskan vihreä puolue on säilyttänyt nimensä sosialistisena kansanpuolueena.
Oikeistolaiset vihreät puolueet, kuten Greens/EFA europarlamenttiryhmässä edustettuna olevat Liettuan talonpoikien ja vihreiden liitto ja Saksan Ekologis-demokraattinen puolue eivät ole Euroopan vihreän puolueen jäseniä. Latvian vihreä puolue muodostaa poikkeuksen, se on Euroopan vihreän puolueen jäsen siitä huolimatta, että kuuluu konservatiiviseen oikeistoon.
EU:n ulkopuolella vihreät eivät ole menestyneet
EU:n ulkopuolisessa Euroopassa EGP:n jäsenillä on omin voimin saatuja kansanedustajia vain Norjassa ja Sveitsissä. Sveitsissä järjestetään lokakuussa kansallisneuvoston vaalit, ja kannatuskyselyt lupailevat noin 10 prosentin kannatusta.
Georgian vihreä puolue sai kansanedustajansa vaaliliitossa maata johtavan sosiaalidemokraattisen Georgialainen unelma -puolueen kanssa. Pohjois-Makedonian parlamenttipaikan maan vihreä puolue sai vaaliliitossa maan sosiaalidemokraattisen puolueen kanssa.
EFA kokoaa vasemmalle kallellaan olevia separatisteja, regionalisteja ja autonomisteja
European Free Alliance, Euroopan vapaa allianssi EFA kokoaa yhteen puolueita, jotka toimivat edustamansa alueen itsenäisyyden tai suuremman itsehallinnon puolesta. Itsemääräämisoikeus on EFAn ohjelman kulmakivi.
EFA puolustaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja kulttuurista monimuotoisuutta. Vaikka sen monet jäsenjärjestöt ovat kansallismielisiä, on EFA rajannut ulkopuolelleen äärioikeistolaista nationalismia edustavat puolueet.
EFA:n vaikutusvaltaisimpia jäsenpuolueita ovat Skotlannin kansallispuolue SNP ja belgialainen Flaamien uusi allianssi N-VA. SNP on poliittisessa kentässä lähinnä sosiaalidemokraatteja. N-VA on poikkeuksellinen EFA:n jäsen, konservatiivinen puolue, joka Euroopan parlamentissa istuu oikeistopopulistisessa ECR-ryhmässä eikä Greens/EFA -ryhmässä, kuten EFA:n muiden jäsenpuolueiden edustajat.
EFA suhtautuu myönteisesti Euroopan unioniin, koska EU:n jäsenvaltioiden köyhimpien alueiden ‒ joita EFA:n jäsenet valtaosin edustavat ‒ tukeminen on keskeisellä sijalla EU:n toiminnassa. Kolmannes EU:n budjetista menee alueellisten projektien tukemiseen.
Kolmen eurooppalaisen alueen johdossa on nykyisin EFA:a edustava politiikko, Belgian Flanderissa, Britannian Skotlannissa ja Ranskan Korsikassa.
EFAn ja EGP:n yhteinen ryhmä Greens/EFA perustettiin vuonna 1999.
EFAn jäsenpuolueiden edustajat Greens/EFA -ryhmässä edustavat Skotlantia (SNP) ja Walesia (Plaid), Kataloniaa (ERC), Latvian venäläistä vähemmistöä (LKS) ja Korsikaa (PNC).
EFAlla on yksi jäsenpuolue Suomessa, Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajava Ålands Framtid, Ahvenanmaan tulevaisuus. Puolueella on kaksi edustajaa 30-paikkaisilla Ahvenanmaan maakuntapäivillä.
Piraattipuolueet sinnittelevät
Ruotsista valittiin ensimmäinen piraattipuolueen edustaja Euroopan parlamenttiin vuonna 2009. Puolue sai 7,1 prosentin ääniosuuden. Piraattipuolueita perustettiin esimerkin innoittamina yli 60 maahan, kaikkiin EU:n jäsenmaihin Maltaa lukuunottamatta ja yhdeksään EU:n ulkopuoliseen Euroopan maahan.
Piraattipuolueet ajavat sananvapautta sekä sellaista tekijänoikeusjärjestelmän uudistusta, joka parantaisi kulttuurituotteiden luojien ja käyttäjien asemaa verrattuna nykyiseen monikansallisten mediayritysten etuja valvovaan tekijänoikeusjärjestelmään. Piraattipuolueille tärkeitä asioita ovat myös informaation julkisuus ja yksityisyyden suoja. Piraattipuolueiden ongelmana on ollut, että ne eivät ole onnistuneet viestimään äänestäjille suhtautumisestaan muihin suuriin poliittisiin kysymyksiin.
Ruotsissa piraattipuolueen kannatus hiipui nopeasti, eivätkä piraattipuolueet menestyneet mainittavasti Saksaa lukuun ottamatta. Saksan piraattipuolue sai piraattien ainoan paikan vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa.
EU:n ulkopuolisessa Euroopassa piraatit saivat vuonna 2013 kolme edustajaa Islannin 60-paikkaiseen parlamenttiin, ja nostivat kohun piraattien uudesta tulemisesta valtaamalla vuonna 2016 kymmenen paikkaa parlamentissa yli 15 prosentin kannatuksella. Piraattiaaltoa ei kuitenkaan syntynyt muualla kuin Tšekissä, jossa piraattipuolue sai vuonna 2017 lähes 11 prosentin kannatuksen ja 22 paikkaa 200-jäsenisessä parlamentissa.
Viime vuonna piraatit pääsivät toisen EU-maan parlamenttiin saadessaan kaksi edustajaa Luxemburgin 60-paikkaiseen parlamenttiin. Muissa EU-maiden parlamenteissa piraatteja ei ole ollut. Piraattipuolueilla on tai on ollut kaupunginvaltuutettuja yhteensä kahdeksassa EU-maassa. Suomessa he saivat vuonna 2017 yhden kaupunginvaltuutetun sekä Helsingissä että Jyväskylässä.
Tämän vuoden vaaleissa piraatit nelinkertaistivat edustuksensa Euroopan parlamentissa. Saksan paikka säilyi, ja Tšekistä valittiin kolme edustajaa. Tšekin piraattien ryhmävalinta oli ennen vaaleja epäselvä, lopulta mepit liittyivät Greens/EFA ryhmään, vaikka liberaalien RE-ryhmään liittymiselläkin oli kannatusta.
Portugalin eläinoikeuspuolueen edustaja valitsi Greens/EFA -ryhmän
Eläinten oikeuksia ajavan Animal politics EU -puolueen, APEU:n (Entinen Euro-Animal 7) ensimmäiset mepit Alankomaista ja Saksasta vuonna 2014 valitsivat ryhmäkseen vasemmiston GUE/NGL -ryhmän ja tekivät saman valinnan vuoden 2019 vaalien jälkeen. Portugalilaisen Kansalaiset-eläimet-luonto -puolueen edustaja teki poikkeuksen ja liittyi Greens/EFA -ryhmään.
APEU:lla on jäsenpuolueita 11 maassa, kaikki EU:n jäsenmaita. Sen jäsenpuolueilla on kansanedustajia kahdessa maassa, yksi Portugalissa ja viisi Alankomaissa. APEU:n suomalainen jäsen on Eläinoikeuspuolue.
Volt Europa pyrkii yhtenäiseen Eurooppaan
Volt Europa tavoittelee yhtenäistä liittovaltiota, jossa Euroopan parlamentilla on paljon enemmän valtaa kuin nykyisin. Puolue asetti europarlamenttivaaleihin ehdokkaita kahdeksassa maassa, ja sai yhden mepin Saksasta 0,7 prosentin ääniosuudella. Yli yhden prosentin ääniosuuteen Volt ylsi vain Alankomaissa (1,9) ja Luxemburgissa (2,1).
Puolueen tavoitteena on muodostaa Euroopan parlamenttiin oma ryhmä. Sellaisen perustaminen ei vielä onnistunut, koska ryhmän perustamiseen tarvitaan 25 meppiä, jotka edustavat vähintään seitsemää maata. Jäsenet päättivät internetissä järjestetyssä jäsenäänestyksessä, että puolueen meppi liittyy Greens/EFA -ryhmään. Toiseksi eniten kannatusta sai liittyminen liberaalien RE-ryhmään.
Sitoutumattomat ovat kirjavaa joukkoa
Taulukkoon 7 on kirjattu europarlamenttipaikan saaneet tai sen menettäneet puolueet, jotka ovat valinneet Greens/EFA -ryhmän mutta eivät kuulu mihinkään europuolueeseen.
Voiko Greens/EFA -ryhmä pysyä yhtenäisenä?
Greens/EFA -ryhmässä on edustettuna suuri joukko puolueita, jotka ajavat keskenään varsin erilaisia asioita. Eikö ryhmä ole keinotekoinen, eikö sitä uhkaa hajoaminen sisäisiin ristiriitoihin?
Näin tuskin tulee käymään. Outoa kyllä, ryhmä äänestää Euroopan parlamentissa kaikkia muita yhtenäisempänä.
Ryhmän jäseniä yhdistää myönteinen suhtautuminen ilmastomuutoksen torjumiseen, Euroopan unionin vahvistamiseen ja demokraattisen päätösvallan kehittämiseen sekä vähemmistöjen etujen turvaamiseen. Useimmat jäsenpuolueet haluavat myös siirtää valtaa valtioilta toisaalta alueelliselle ja paikalliselle tasolle, toisaalta Euroopan parlamentille.
Ryhmä tiivistää Euroopan parlamentin verkkosivuilla oman politiikkansa seuraavasti: “Ryhmän painopisteitä ovat ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ryhmä haluaa torjua ilmastonmuutosta vihreän energiavallankumouksen avulla ja taata ihmisoikeudet ja kaikkien kansalaisten tasa-arvon.”
Greens/EFA ja Brexit
Jos Britannia lopulta eroaa Euroopan unionista ja Brexit toteutuu, kuuluu Greens/EFA -ryhmä suurimpiin menettäjiin. Vihreän puolueen edustajat saisivat lisäpaikat Itävallasta, Ranskasta, Ruotsista ja Suomesta. Samanaikaisesti vihreä puolue menettäisi seitsemän meppiään ja EFA neljä. Ryhmä putoaisi neljänneksi suurimman ryhmän paikalta viidenneksi.
Vihreiden hehkutus neljänneksi suurimman puolueen aseman saavuttamisesta (yhden paikan erolla) ja vihreästä aallosta yli koko Euroopan ei ehkä ole kovin kaukonäköistä.
Vihreiden omaksuman mielikuvamainonnan tuottamista paradokseista on hyvä esimerkki Euroopan vihreän puolueen nettisivuilla. Sivuston pääjuttu eurovaaleista on otsikoitu “Vihreitä voittoja poikki Euroopan”. Artikkeli alkaa valokuvalla, joka esittää iloisesti heiluttavia henkilöitä, ja kuvateksti kertoo Ruotsin vihreiden juhlivan vaalimenestystään. Uutinen kertoo myös, että vihreät tekivät läpimurron Itävallassa.
Surkuhupaisaksi jutun tekee se, että vihreät lisäpaikoistaan huolimatta menettivät asemiaan suuressa osassa Eurooppaa, ja juuri Ruotsissa vihreät menettivät puolet paikoistaan. Itävallassa vihreät menettivät vain kolmasosan paikoistaan, yhden kolmesta. Tarvitaan vain kaksi läpimurtoa lisää, ja vihreät ovat poissa kartalta.
Lehdistön vihreille omistama katteeton hymistely ei ole vain reportterien vika, vaan vihreiden oma kehuskeleva tiedotustyyli antaa siihen aiheen, kun media on kadottanut kykynsä mediakritiikkiin.
Euroopan vihreän puolueen lisäpaikkojen suurin syy oli 10 paikan lisäys Saksassa. Britanniassakin tuli neljä lisäpaikkaa, mutta voitosta suuri osa ei selity vihreiden suosion nousulla vaan Brexitin vastustamisella. Kun Labour-puolueen Brexit-kannasta oli vaikea saada tolkkua, äänesti puolet Labourin kannattajista näissä vaaleissa Brexitiä selvästi vastustavia vihreitä tai liberaalidemokraatteja. Ranskassa tullut kolmen paikan lisäys puolestaan ei kattanut puoliakaan edellisten eurovaalien kahdeksan paikan menetyksestä.
Tärkein syy Euroopan vihreän puolueen menestykseen on Saksassa voitetut 10 lisäpaikkaa. Britannian neljä lisäpaikkaa ovat osaksi Brexitin vastustajien ansiota. Kun Labour-puolueen Brexit-kannasta ei saanut tolkkua, puolet Labourin kannattajista äänesti EU-eroa selvästi vastustavia vihreitä tai liberaalidemokraatteja. Ranskan kolmen paikan lisäys ei korvannut edellisten eurovaalien kahdeksan paikan tappiota.
Vihreiden tiedotustyyli on sitäkin harmillisempaa, kun vihreillä ja koko Greens/EFA-ryhmällä riittää oikeita ansioita, joita kelpaisi tuoda esiin.
|||
Näin EU-kansa valitsi 2019
-kirjoitussarja esittelee yleisen yhteenvedon jälkeen omissa artikkeleissaan analyysin kunkin Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän vaalituloksesta sekä yksityiskohtaiset vaalitulokset niin europarlamenttivaalista kuin uusimmista kansallisista vaalituloksista.
Sarjassa ilmestynyt:
Osa 3: Vihreiden yllätysvoitto torppasi äärioikeiston rynnäkön (28.8.2019)
Osa 2: Eurodemarit talouskurin kurimuksessa (30.7.2019)
Osa 1: Esittelyssä europarlamentin poliittiset ryhmät (2.7.2019)
Artikkelisarjan karttakuvien informaatio on lisätty karttaan. jonka on laatinut Orion 8. Hän on julkaissut sen Wikimedia Commons -yhteisösivustolla lisenssillä CC BY-SA 3.0.
Asiasta aiemmin Vasen Kaista -verkkolehdessä:
Euroopan parlamentin vaalin tulokset jo lähes valmiit (3.6.2019)
Lue lisää muualta verkossa:
Vuoden 2019 eurovaalien tulokset (Euroopan parlamentin verkkosivut, suomeksi)
Europarlamentivaalitutkimuksen alustavat tulokset (Euroopan parlamentin verkkosivut, englanninkielinen raportti)
Taulukoissa mainitut Euroopan vihreän puolueen (EGP) jäsenpuolueet
Euroopan parlamentissa edustettuna olevat puolueet: maa, puolue, nimilyhenne, nimi suomeksi, meppien lukumäärä
- Alankomaat, GroenLinks, GL, Vihreä vasemmisto, 3
- Belgia, Ecologistes , Ecolo, Ympäristöaktivistit, 2
- Belgia, Groen, Groen, Vihreä , 1
- Irlanti, The Green Party – An Comhaontas Glas, Vihreä liitto, 2
- Itävalta, Die Grünen – Die Grüne Alternative, Die Grünen, Vihreät ‒ vihreä vaihtoehto, 2
- Luxemburg, Déi Gréng – Les Verts, DG, Vihreät, 1
- Ranska, Europe Écologie Les Verts, EELV, Eurooppa ekologia ‒ vihreät, 9
- Ruotsi, Miljöpartiet de gröna, MP, Ympäristöpuolue vihreät, 2
- Saksa, Bündnis 90/Die Grünen, Grüne, Liittouma 90/Vihreät, 21
- Suomi, Vihreä liitto, Vihreät, Gröna förbundet, 2
- Tanska, Socialistisk Folkeparti, SF, Sosialistinen kansanpuolue, 3
- Yhdistynyt kuningaskunta, Green Party of England and Wales, GPEW, Englannin ja Walesin vihreä puolue, 7
EGP:n jäsenpuolueet, joilla ei ole edustajia uudessa Euroopan parlamentissa (2019‒2024): maa, nimi, lyhenne, nimi suomeksi
- Italia, Federazione dei Verdi, FdI, Vihreiden liitto
- Espanja, Iniciativa per Catalunya-Verds, ICV, Aloite Katalonian vihreiden puolesta,
- Kroatia, OraH – Održivi razvoj Hrvatske, OraH, Kroatian kestävä kehitys
- Kypros, Κίνημα Οικολόγων — Συνεργασία Πολιτών, KOSP, Ekologistien liike ‒ kansalaisten yhteistyö
- Latvia, Latvijas Zaļā partija, LZP, Latvian vihreä puolue
- Portugali, Partido Ecologista ”Os Verdes”, PEV, Ekologinen puolue “vihreät”
- Tšekki, Strana Zelenych, Zelení, Vihreä puolue
- Unkari, Lehet Más a Politika, LMP, Politiikka voi olla erilaista
- Viro, Eesti Rohelised, Viron vihreät
Kirjoituksessa esiintyvät Euroopan vihreän puolueen jäsenet EU:n ulkopuolisissa valtioissa
- Georgia, საქართველოს მწვანეთა პარტია, Georgian vihreä puolue
- Norja, Miljøpartiet De Grønne, Ympäristöpuolue vihreät
- Pohjois-Makedonia, Demokratska Obnova na Makedonija, Makedonian demokraattinen uudistuspuolue
- Sveitsi, Grüne, Vihreät
Kirjoituksessa mainitut muut puolueet
Europarlamentissa edustettuna olevat puolueet: maa, puolue, nimilyhenne, nimi suomeksi, europuolue, meppien lukumäärä
- Espanja, Esquerra Republicana de Catalunya, ERC, Katalonian tasavaltalainen vasemmisto, EFA, 1 (2, yksi mep vankilassa)
- Espanja, Catalunya en Comú, CatComú, Yhteinen Katalonia, ei mikään, 1
- Latvia, Latvijas Krievu savienība, LKS, Latvian venäläinen liitto, EFA, 1
- Liettua, Lietuvos valstiečių ir žaliųjų sąjunga, LVŽS, Liettuan talonpoikien ja vihreiden liitto, ei mikään, 2
- Portugali, Pessoas-Animais-Natureza, PAN, Ihmiset, eläimet, luonto, APEU, 1
- Ranska, U Partitu di a Nazione Corsa, PNC, Korsikan kansakunnan puolue, EFA, 1
- Ranska, Alliance Écologiste Indépendante, AEI, Riippumaton ekologinen allianssi, ei mikään, 2
- Saksa, Die Partei für Arbeit, Rechtsstaat, Tierschutz, Elitenförderung und basisdemokratische Initiative, Die PARTEI, Puolue työtä, oikeusvaltiota, eläintensuojelua, eliittien tukemista ja ruohonjuuritason demokratiaa koskevien aloitteiden puolesta, ei mikään, 1
- Saksa, Ökologisch-Demokratische Partei, ÖDP, Ekologisdemokraattinen puolue, ei mikään, 1
- Saksa, Piratenpartei Deutschland, Piraten, Saksan piraattipuolue, PPEU, 1
- Saksa, Volt, Volt, Volt, VOLT, 1
- Tšekki, Česká pirátská strana, PIRÁTI, Tšekin piraattipuolue, PPEU, 3
- Yhdistyneet kuningaskunnat, Plaid Cymru – Party of Wales, Plaid, Walesin puolue, EFA, 1
- Yhdistyneet kuningaskunnat, Scottish National Party, SNP, Skotlannin kansallispuolue, EFA, 3
Kirjoituksen taulukoissa esiintyvät muut puolueet, joilla ei ole edustajia enään uudessa Euroopan parlamentissa (2019‒2024): maa, nimi, lyhenne, nimi suomeksi, europuolue
- Espanja, Primavera Europea, PE, Euroopan kevät, vaaliliitto, jonka edustaja Greens/EFA ryhmässä 2014‒2019
- Slovenia, Verjamem, Uskon, ei mikään
- Unkari, Párbeszéd Magyarországért, Párbeszéd, Vuoropuhelu Unkarin puolesta, ei mikään
- Viro, Indrek Tarand, sitoutumaton meppi Greens/EFA -ryhmässä 2009‒2019
Liitetaulukko
Liitetaulukko 1 osoittaa, että vihreät puolueet menestyvät Euroopan parlamentin vaaleissa keskimäärin 4,9 prosenttiyksikköä paremmin kuin oman maan parlamenttivaaleissa. Taulukon vasemmassa osassa on kunkin nykyisessä europarlamentissa olevan puolueen kolmen uusimman parlamenttivaalin ääniosuuden keskiarvo sekä kolmen viime europarlamenttivaalin keskiarvo.
Taulukon oikeanpuoleinen osa näyttää kunkin puolueen parhaan tuloksen sekä kolmesta viimeisestä parlamenttivaalista että europarlamenttivaalista. Vain neljälle vihreälle puolueelle uusin parlamenttivaalitulos on paras, sen sijaan vain neljä vihreätä puoluetta jäi toukokuun vaaleissa jälkeen parhaasta europarlamenttivaalituloksestaan.
Euroopan parlamentin puolueryhmät ja niissä edustettuna olevat europuolueet:
GUE/NGL (41 jäsentä)
Confederal Group of the European United Left – Nordic Green Left, Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto
Europuolueet:
PEL, Party of the European Left, Euroopan vasemmistopuolue, 20 jäsentä
NGLA, Nordic Green Left Alliance, Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liitto, 2 jäsentä
APEU, Animal Politics EU, Eläinpolitiikkaa EU:ssa,, 2 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 18 GUE/NGL -ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.
(Vasemmistoliitto on sekä PELin että NGLA:n jäsen)
Greens/EFA (74 jäsentä + yksi mepiksi valittu ei ole päässyt rekisteröitymään)
Group of the Greens/European Free Alliance, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi
Europuolueet:
EGP, European Green Party, Euroopan vihreä puolue, 54 jäsentä
EFA, European Free Alliance, Euroopan vapaa allianssi, 7 jäsentä (Kahdeksas jäsen ei ole päässyt rekisteröitymään. Katalonian ERC:n puheenjohtaja Oriol Junqueras on vankilassa itsenäisyyshankkeeseen osallistumisen vuoksi)
PPEU, European Pirate Party, Euroopan piraattipuolue, 4 jäsentä
VOLT, Volt Europa, 1 jäsen
APEU, Animal Politics EU, Eläinpolitiikkaa EU:ssa, 1 jäsen
Ei europuolueen jäsen: 7 Greens/EFA -ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.
S&D (154 jäsentä)
Group of the Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä
Europuolueet:
PES, Party of European Socialists, Euroopan sosialidemokraattinen puolue, 135 jäsentä
EDP, European Democratic Party, Euroopan demokraattinen puolue, 2 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 17 S&D -ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.
RE (109 jäsentä)
Renew Europe (RE), Uudistetaan Eurooppa
Europuolueet:
ALDE, Alliance of Liberals and Democrats for Europe Party, Euroopan liberaalidemokraattinen puolue, 82 jäsentä
EDP, European Democratic Party, Euroopan demokraattinen puolue, 8 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 19 RE-ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.
EPP (182 jäsentä)
Group of the European People’s Party, Euroopan kansanpuolueen ryhmä
Europuolueet:
EPP, European People’s Party, Euroopan kansanpuolue, 172 jäsentä
ECPM, European Christian Political Movement, Euroopan kristillinen poliittinen liike, 2 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 8 EPP-ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.
ECR (62 jäsentä)
European Conservatives and Reformists (ECR), Euroopan konservatiivit ja reformistit Europuolueet:
ACRE, Alliance of Conservatives and Reformists in Europe, Euroopan konservatiivien ja reformistien allianssi (54 jäsentä)
ECPM, European Christian Political Movement, Euroopan kristillinen poliittinen liike, 3 jäsentä
EFA, European Free Alliance, Euroopan vapaa allianssi, 3 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 2 jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.
ID (73 jäsentä)
Identity and Democracy, Identiteetti ja demokratia
Europuolueet:
ID Party, Identity and Democracy Party, Identiteetti ja demokratia -puolue, 57 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 16 jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.
NI (56 jäsentä)
Non-Inscrits, Sitoutumattomat
Tähän ryhmään kuuluvat myös ne 44 meppiä kolmesta maasta, jotka eivät saaneet muodostettua jatkajaa EFDD-ryhmälle.
Europuolueet:
AFP, Alliance for Peace and Freedom, Rauhan ja vapauden liitto, 2 jäsentä
INITIATIVE, Initiative of Communist and Workers’ Parties, Kommunististen ja työväenpuolueiden aloite, 2 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 52 jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.