Näkökulma, Suomi

AIRI KARJALAINEN

10.3.2020 klo 11:31

Edunvalvonta ykkösasiaksi eläkeläisjärjestöissä

Eläkeläisten 60-vuotisjuhlassa viime joulukuussa Kulttuuritalolla Helsingissä opeteltiin uusi askeleita. (Kuva: Tuomas Talvitie.)

Eläkeläisjärjestöiltä odotetaan vahvaa eläkeläisten edunvalvontaa ja osallistumista päätöksentekoon yhteiskunnan eri tasoilla, mutta politiikkaa vierastetaan. Vähiten koulutetut ja iäkkäämmät ovat keskimääräistä useammin sitä mieltä, että eläkeläisjärjestöt ovat liian poliittisia.

Perinteisesti olemme nähneet eläkeläisjärjestöt vapaa-ajan viettoon ja lomailuun sekä matkailuun keskittyvinä järjestöinä. Tulevaisuudessakin yksi eläkeläisjärjestöjen tehtävä on eläkeläisten yhdessäolon mahdollisuuksien järjestäminen. Mutta eläkeläisten vaatimukset ärhäkämmästä edunvalvonnasta ovat lisääntymässä.

Eläkeläisjärjestöjen teettämässä kyselyssä kysyttiin myös, mitä puoluetta ehdokasta äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt eli maalis-huhtikuussa 2019. Suurimman kannatuksen sai sosialidemokraattinen puolue, 20 prosenttia. Kokoomusta ja keskustapuoluetta äänestäisi 11–12 prosenttia. Kaikkien muiden puolueiden kannatus jäi 5–6 prosenttiin. Yli 30 prosenttia ei vastannut tai halunnut sanoa kantaansa. Vaikka kaikki puolueet ilmoittavat olevansa vanhusten ja eläkeläisten asialla, se ei näy eläkeläisten kannatuksena. 

Eläkeläiset odottavat valtion ja kuntien panostavan lisää vanhusten palveluihin ja kantavan vastuuta iäkkäistä kansalaisista. He myös kertovat kokeneensa ikäsyrjintää ja kohtelua toisen luokan kansalaisina. Mutta vaikka eläkeläisen ongelmat ovat juurikin niitä, joihin poliittisin toimin voisi vaikuttaa, eläkeläiset näyttävät tahtovan vähemmän politiikkaa. Tilanne on ristiriitainen. Millaista sen politiikan oikein pitäisi olla, jotta se ei olisi liian poliittista ja jotta se puhuttelisi nykyistä paremmin asianosaisia itseään?

Suurin osa puolueista tunnistaa eläkeläisten suurimman ongelman, pienet eläkkeet ja taloudelliset huolet. Mutta taloudellinen tilanne näyttää olevan vain vähemmän koulutettujen ja työntekijöiden, työttömien ja eläkeläisten huoli. Hyvän koulutuksen saaneiden ja johtavassa asemassa työskennelleiden enemmistö ei kärsi samalla tavalla pienistä eläkkeistä. Eläkeläisetkään eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan sieltä löytyvät hyvin toimeentulevat ja köyhät, sairaammat ja terveet, aktiiviset ja passiiviset.

Valtaosa ikääntyneistä kokee olevansa enemmän tai vähemmän tyytyväisiä omaan elämäänsä. Vähiten tyytyväisiä ikääntyneet ovat oikeudenmukaisuuden toteutumiseen yhteiskunnassa sekä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Vaikutusvaltaa ei anneta, se pitää ottaa ja olla aktiivinen omissa asioissaan.

Kirjoittaja on juuri eläköitynyt toimihenkilö.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.