Vuoden 2020 vappu oli perinteinen mutta erilainen. Tampereella ei ollut työväenjärjestöjen vappujuhlaa, vain viisi pulua mittaili Jugend-toria puolenpäivän aikaan, ja autiota oli muissakin Pirkanmaan vappujuhlapaikoissa. Vappujuhlia vietettiin ruutujen äärellä virtuaalivappuja seuraten.
Kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä tehtiin, mutta minimaalisin osanottajajoukoin. Vasen Kaista -verkkolehden tämänvuotinen Pirkanmaan vappureportaasi kattaa viisi videotallennetta vappupuheista ja kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä Kangasalla, Lempäälässä, Tampereella ja Ylöjärvellä sekä Valkeakosken vasemmiston edustajien käynnin tehtaantyttöjen muistomerkillä Hauhossa. Hämeenkyrön vapusta julkaistiin kirjoitus jo eilen.
Vappupuheet ovat tänä vuonna tallenteina
Tavallisesti vappupuheet kuullaan vain kerran paikan päällä, toisinaan ne on myös jälkikäteen voinut löytää puhujan verkko- tai somesivuille tallennettuina. Tänä vuonna on toisin, useimmat vappupuheet löytyvät äänen ja liikkuvan kuvan kera videotallenteina. Tässä pirkanmaalaisia vappupuheita mallia 2020.
Aku Kervinen (Tampereen vasemmistonuorten vappupuhe)
Veera Kiretti
Jorma Mäntylä
Aapo Niemi
Sinikka Torkkola
Kangasalla pohdittiin valtaa ja vallan käyttämistä
Kangasalla järjestettiin pienimuotoinen muistotilaisuus punaisten muistomerkillä. Muistomerkissä lukee: Kansanvallan ja oikeuden puolesta v. 1918 henkensä uhranneitten työläistoverien muistoksi.
Tilaisuudessa puhunut Timo Rautanen pohti valtaa ja vallan käyttämistä. Hän muistutti että vääränlaiseen vallankäyttöön liittyy myös kostonhalu ja katkeruus, kuten vuoden 1918 sisällissodan jälkipyykeissä tapahtui. Silloisessa vallan huumassa laitkin tulkittiin voittajan mielen mukaan.
‒ Valtaa voidaan käyttää väärin niin työelämässä, kuin yhteiskuntaelämässäkin omien tai oman ryhmän tavoitteiden väkisin eteenpäin viemiseen. Varsinkin työelämässä valtaa käytetään häikäilemättä vallankäyttäjälle epämieluisien henkilöiden pois raivaamiseen työpaikalta, sanoi Rautanen.
‒ Varsinkaan länsimaisessa oikeusvaltiossa ei voi olla vastuutonta vallankäyttäjää, joka populistisesti vaihtaa kriisin tullen joka toinen päivä mielipidettään miellyttääkseen eri päivinä eri ihmisryhmiä.
Rautanen korosti, että tänä kriisikeväänä luottamus hallitusta ja sen toimia kohtaan on ollut erittäin vahva, edes oppositio tai iltapäivälehdet eivät ole saaneet nakerrettua.
‒ Viime eduskuntavaaleissa äänestäjät äänestivät valtaan sellaiset päättäjät, jotka ovat saaneet pidettyä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tolpillaan kansainvälisessä kriisissäkin ilman suuria uhrauksia. Toivottavasti tulevissa kuntavaaleissakin kansalaiset käyttävät valtaansa viisaasti ja valitsevat sellaiset päättäjät, jotka ajattelevat kaikkien kuntalaisten hyvinvointia, vetosi Rautanen.
Lempäälässä perinteinen työväenjärjestöjen yhteinen seppeleenlasku
Lempäälässä Lempäälän Vasemmisto ja Lempäälän demarit kunnioittivat ja muistivat vakaumuksensa puolesta kaatuneita punaisten muistomerkillä Ristimäellä, mutta tänä vuonna ilman yleisöä ja turvavälit pitäen.
Muistomerkki löytyy punaisten hautausmaalta niin sanotulta Ämmänristinmäeltä Lempäälän Innilässä. Lempääläisten työväenjärjestöjen pystyttämässä muistomerkissä on teksti 1918 kansanvallan puolesta kaatuneiden muistolle.
Tampereella demarien ja vasemmiston vappuyhteistyö jatkuu
Tamperella ei yhteistä kulkuetta ja juhlaa tänä vuonna nähty, mutta sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto järjestivät perinteiseen tapaan yhteisen muistotilaisuuden Kalevankankaalla aatteensa puolesta vuonna 1918 kaatuneiden muistomerkillä. Kukkien laskun ja puheen lisäksi Ahti Jokinen lausui Arvo Turtiaisen runon ’Saliini’ ja lopuksi laulettiin yhdessä ’Valoon’.
Tampereen vasemmiston puheenjohtaja Jouni Sirén pohti puheessaan vuoden 1918 tapahtumien ajankohtaisuutta. Tässä puhe lyhennettynä.
‒ Joku voi kysyä, miksi meidän pitää muistella 102 vuoden takaisia tapahtumia. Onko se ”freesiä”? Vastaus kuuluu: on. Vuoden 1918 taistelut ovat osa tapahtumaketjua ja liikettä, joka vaikuttaa edelleen lähes kaikkeen Suomessa.
‒ Kun sisällissota syttyi, Suomi oli äärimmäisen epätasa-arvoinen yhteiskunta. Tuloerot olivat valtavat, eikä täällä ollut demokratiaa. Kunnallisvaaleissa äänioikeus perustui varallisuuteen. Sitä, mitä aseisiin noussut työväestö tavoitteli, pidetään nykyisin ihmisoikeuksina. Niitä ei saatu pyytämällä.
Sirén muistutti 1920-luvusta, jolloin Suomi oli muodollisesti demokratia, mutta työväellä ei ollut oikeuksia, ja 1930-luvusta, jolloin äärioikeistolainen painostus sai valtiovallan kieltämään vasemmistolaisia järjestöjä ja ammattiyhdistysliikkeitä.
‒ Saman väkivaltaisen äärioikeiston kannattajat vaikuttavat Suomessa vielä nykyäänkin, herätteli Sirén.
Jouni Sirén palautti mieleen, että Suomesta tuli niin sanottu länsimainen demokratia vasta kun kaikkien poliittisten puolueiden toiminta sallittiin sotien jälkeen. Sen jälkeen:
‒ Vasemmisto on ajanut Suomeen julkisen terveydenhuollon, sosiaaliturvan, maksuttoman koulutuksen, työttömyysturvan ja muut työntekijöiden oikeudet eli kaiken sen, mitä nykyään kutsutaan hyvinvointivaltioksi.
‒ Nyt kun Suomella on koronapandemian vuoksi edessään ehkä rauhanajan suuri lama, hyvinvointivaltion turvaa peräänkuuluttavat kaikki. Melkeinpä kovimpaan ääneen valtiota huutavat apuun suuryritykset ja koko elinkeinoelämä.
‒ Jos elinkeinoelämän pampuilla olisi historian tajua ja yhteiskunnallista ymmärrystä, he olisivat mukana kunnioittamassa punaisten muistoa, totesi Sirén.
Valkeakoskella muistetaan naiskomppanian jäseniä
Valkeakosken vasemmiston edustajat käyvät perinteisesti vappuna myös Hauhon Mustilassa, jossa on Valkeakosken paperitehtaan työläisistä muodostetun punakaartin komppanian hauta ja muistomerkki.
Vasemmiston Harri Asikainen ja Kai Muukkonen kävivät tänä vuonna vapunaattona kahdestaan viemässä kukkia tehtaantyttöjen haudalle, kuten sanotaan.
Muistomerkissä on teksti: ”Kunnioittaakseen niiden 36:n 15–23-vuotiaan työläisneitosen muistoa, jotka kansalaissodan uhreina tällä paikalla surmattiin 1.5.1918 ja tähän haudattiin. Pystyttivät Valkeakosken työväenjärjestöt tämän muistomerkin 1.5.1968”.
Myös Ylöjärven vasemmisto vei kukkia punaisten muistomerkille
Ylöjärven vasemmisto ei voinut järjestää perinteistä kokoontumista ja tilaisuutta punaisten muistomerkillä, mutta vapun tarkoitusta ja perinteitä haluttiin kuitenkin kunnioittaa. Vasemmistoliiton Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Aki Leppänen, varapuheenjohtaja Mika Koivula ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Rauno Kesseli laskivat kukat punaisten hautamuistomerkille.
Punaisten muistomerkissä on teksti: Kaatuneiden muistolle. Heidän vakaumuksensa oli vapaus, ihmisarvo ja kansojen veljeys.
Löytyisikö tuolle Ylöjärven muistomerkille koordinaatteja?