Maapallon kattava muutos synnytti 1500-luvulta lähtien maailmaan rinnakkaisia paikallisia maailmoja, ja tämä kehitys kiihtyi 1800-luvulla teollisuuden kehityksen myötä. Suomi oli metsävaltainen alue Ruotsin ja Venäjän välimaastossa, mutta Tammerkosken rannoilla kehittyi yksi maailman sadoista manchestereistä, teollistumisen kansainvälisistä keskuksista.
Tampereesta on jo kirjoitettu kymmeniä kirjoja, joista monet kuvaavat ansiokkaasti kaupungin historiaa ja kehitystä lähinnä paikallisesta tai alueellisesta näkökulmasta. Mutta ainakin yksi hyvin tarpeellinen kirja puuttui ‒ sellainen kirja, joka tarkastelisi rinnakkain Tampereen ja maailman taloushistoriaa. Tampereen historiasta useita teoksia aiemmin kirjoittaneet Pertti Haapala ja Jarmo Peltola poistivat tämän puutteen viime vuonna yhdessä Tampereen museoiden kanssa kirjalla Globaali Tampere ‒ Kaupungin taloushistoria 1700-luvulta 2000-luvulle.
Tekijät perustelevat tarvetta Tamperetta globalisaatiokehityksen osana: “Elämä Tampereella on muuttunut koska maailma on muuttunut: ajatukset, ihmiset ja tavarat ovat vaihtaneet paikkaa ja saaneet aikaan uusia asioita. Juuri se on Tampereen kaltaisen paikan historian selitys: miten paikka ja maailma kohtaavat.”
Kun Tampereen kehitystä Suomen tärkeimmäksi tehdaskaupungiksi on kuvattu, on kyllä kyllä mainittu Kustaa III, Aleksanteri-keisarit, James Finlayson ja monet muut yksilöt. Globaali Tampere esittelee Tampereen luojina Pohjois-Amerikan Yhdysvallat synnyttäneen vallankumouksen (1776), Ranskan vallankumouksen vuonna 1789 ja Englannin teollisen vallankumouksen (noin 1760‒).
Adam Smithin vuonna 1776 ilmestyneen teoksen Kansojen varallisuus esittämät ajatukset vapaasta kilpailusta ja kapitalismista innostivat porvaristoa kaikkialla, missä porvaristoa jo oli syntynyt. Venäläisten, baltiansaksalaisten ja englantilaisten kapitalistien pääomasijoitukset Tampereen teollisuuteen eivät olleet vain onnekas sattuma, vaan yksi lenkki kapitalismin maailmanvalloituksen ketjussa.
Englantilaisten kveekarien verkostot nostivat Tampereen kansainvälisten suhteiden solmukohdaksi
Läntiset teollisuusmaat valtasivat maailman ja syrjäyttivät entiset talouden suurvallat Kiinan ja Intian. Tampere pääsi mukaan nauttimaan tämän kehityksen hedelmistä. Koski ei yksin selitä Tampereen ainutlaatuista kehitystä Suomen teollisen kehityksen veturiksi. Vesivoimaa oli muuallakin, mutta Tampereella oli tehtaiden omistajat ja johtajat, jotka olivat erinomaisesti verkostoituneet maailman muutosta johtavien keskusten kanssa.
Erityisen tärkeää roolia Tampereen teollisen kehityksen tienraivaajan, Finlaysonin puuvillatehtaan kasvussa näyttelivät englantilaiset kveekarit, jotka olivat verkostoituneet kansainvälisesti ja saaneet erinomaiset asemat Pietarissa. Kveekarien suhteet Pietarin hoviin olivat Tampereen saamien erityisetujen tae.
Kveekarien suhteiden ansiosta Tampereesta muodostui kansainvälisen kaupan yksi keskeinen solmukohta idän ja lännen välissä. Tampereen teollisuus pääsi hyötymään sekä läntisen euroopan edistyksellisistä koneista, laitteista ja asiantuntijoista että Venäjän markkinoista ja raaka-aineista.
Siirtomaat ja orjatyö Tampereen vaurauden lähteenä
Tämän tästä törmää väitteeseen, että suomalaisilla ei ole minkäänlaisia siirtomaista tai orjuudesta johtuvia historiallisia velkoja. Teollisen Tampereen synty on kuitenkin monin säikein sidottu eurooppalaisten siirtomaavaltojen harjoittamaan riistoon ja orjatyön hyödyntämiseen. Eivät vain Tampereen nauttimat erityisedut, kuten tullittomuus tai alennetut tullit, luoneet pohjaa kaupungin vaurastumiselle. Halvat, orjatyöllä valmistetut raaka-aineet olivat tuottoisan toiminnan ehto.
Erityisen selvästi Tampereen tehdastyön ja orjatyön yhteys tuli esille Pohjois-Amerikan sisällissodan (1861‒65) kuluessa. Etelävaltioiden plantaaseilta tuotu puuvilla oli ratkaisevan tärkeää Finlaysonille. Sisällissodasta johtuva keskeytys puuvillan toimituksissa pysäytti muut suomalaiset puuvillatehtaat. Finlaysonin tuotantoa ei keskeytetty, mutta supistettiin olennaisesti. Yritykset lisätä orjatyövoimalla tuotettua puuvillaa Intiasta ja Egyptistä eivät onnistuneet.
Globalisaation harjalla internet-aikaan asti
Kansainvälisyyden rooli Tampereen kehityksessä ei koskenut vain puuvillatehdasta. Pääomia, koneita ja osaajia hankittiin useille teollisuuden aloille Saksasta, Ranskasta, Britanniasta, Alankomaista, Sveitsistä ja muista maista.
Esimerkiksi Suomen suurimman paperitehtaan perusti saksalaisen maahanmuuttajan pojanpoika Tampereelle. Frenckellin tehtaassa pyöri Suomen ensimmäinen paperikone, joka tuotiin Englannista, seuraavat paperikoneet Saksasta.
Kirja seuraa Tampereen taloushistoriaa globalisaation taustaa vasten aina 2000-luvun alkuun asti. Silloin Tampereella oli yksi matkapuhelinten maailmanmarkkinoiden johtajan, Nokian, neljästä tärkeimmästä tutkimusyksiköstä. Tampereen suurin yksityinen työnantaja ei ollut enää tehdas. Nokian 3000 työntekijää eivät valmistaneet ensimmäistäkään myyntiin tulevaa puhelinta. He tekivät keksintöjä, muun muassa ensimmäisen internetissä toimivan, toimistosovelluksilla varustetun matkapuhelimen.
Kirjan kuvitus on ylenpalttisen antelias
Kirja kuvaa Tampereen roolia maailmantalouden kehityksessä suurten linjojen kautta, mutta sisältää myös lukuisia herkullisia yksityiskohtia ja tarinoita Tampereen ja maailman kytköksistä.
Lisäksi kirja tarjoaa paljon enemmän kuin erinomaisesti kirjoitetun Tampereen taloushistorian. Kirjan päätekstin lomassa on esseitä, jotka paneutuvat tarkemmin johonkin asiaan. Mervi Kaarninen esittelee Finlaysonin orpokodin perustajan Margaret Finlaysonin ja toisessa kirjoituksessaan lankasterilaisen koulun. Tapio Suominen esittelee tehtaan uudet omistajat James Finlaysonin luovuttua hankkeesta. Pertti Haapala pohtii esseessään, miten Tampereen olisi käynyt, jos Suomi olisi pysynyt Ruotsin vallan alla.
Kirjasta puhuttaessa täytyy erikseen ja kaikkein kunnioittavimmin kiitoksin mainita Antti Liuttusen johdolla tehty kuvitus. Vapriikilla ja Tampereen museoilla on toki loistavat edellytykset antaa kirjalle loistava kuvitus valokuva-arkistonsa ansiosta. Mutta tässä ei ole vain tyydytty kuvittamaan kirjaa. Ainutlaatuisen kuvamateriaalin etsimisen lisäksi on paneuduttu antaumuksella kuvateksteihin. Monet kuvatekstit ovat itse asiassa pieniä esseitä, jotka luovat oman tarinansa kirjan päätekstin rinnalle.
Suuri kiitos kirjoittajille ja Tampereen museoiden julkaisutiimille, jossa Antti Liuttusen kuvatoimittamisen lisäksi Marjo-Riitta Saloniemi vastasi taiten ja tarkasti editoinnista. Reetta Tervakangas varmisti graafisella suunnittelulla ja taitolla sen, että teoksen kokonaisuus ja yksityiskohdat ovat selkeästi ja miellyttävällä tavalla lukijan nautittavissa.
Suosittelen tätä kirjaa vahvasti kaikille, joita kiinnostaa Tampere, historia tai maailmantalous. Minun oli luettava kirja kahteen kertaan. Alunperin ajattelin vain selailla kirjaa, mutta alkuun päästyäni se oli pakko lukea heti loppuun kuin jännittävinkin historiallinen romaani. Sen jälkeen se oli käytävä läpi hitaasti nautiskellen, omia tarinoitaan kertovissa kuvissa ja kuvateksteissä hartaasti viipyellen. Tämä tietokirja on moniulotteinen taideteos.
|||
Globaali Tampere
Kaupungin taloushistoria 1700-luvulta 2000-luvulle
Pertti Haapala ja Jarmo Peltola
188 sivua
Liitteenä kattava luettelo Tampere-kirjallisuudesta
Liitteenä myös kattavat tilastokaaviot
Tampereen museot/Vapriikki 2009
ISBN 978-951-609-961-6
Tampereen historia -teoksista Vasen Kaista -verkkolehdessä:
Punainen Tampere: Werstaan opas vie yhteen Euroopan kiintoisimmista kulttuuriympäristöistä (27.4.2020)
Werstaan Finlayson-kirja esittelee alueen helmet ja työläisen arjen (16.5.2020)
Hieno esittely-arvostelu.
Eero