Artikkeli: Kulttuuri, Tampere

27.4.2020 klo 11:58

Punainen Tampere: Werstaan opas vie yhteen Euroopan kiintoisimmista kulttuuriympäristöistä

Taivasta kohti kurkottavat punatiilipiiput ovat näkyvin osa tamperelaista työväen ja tehtaiden historiaa. Työväenmuseo Werstaan oivallinen Punainen Tampere opas vie kiertokävelyille näkemään, mitä on tapahtunut ja tapahtuu piippujen juurella.

Museoihin ei pääse, ulkomaille ei ole asiaa, eikä ryhmissä auta liikkua. Tampereen ja lähiympäristön kansalaisten onneksi on Työväenmuseo Werstas valmistellut useammankin oivallisen kävelyretken syvälle Tampereen tiilenpunaiseen historiaan ja nykyisyyteen.

Museokauppa on kiinni eivätkä kirjastot palvele, mutta Werstaan verkkokauppa on auki, ja sieltä voi ostaa muun muassa kirjan Punainen Tampere. Opas. Kirja esittelee Tampereen teollista ja työväenjärjestöjen historiaa rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen avulla, ja paljon muuta. 

Kirja ei etene aikajärjestyksessä, vaan neljän kirjan teemoja pohjustavan luvun jälkeen kaupunginosittain. Kirjan kymmeneen karttaan on merkitty kirjan esittelemät kohteet, joten kirja toimii pätevänä matkaoppaana. Useimmat kartat kattavat niin suuren alueen, että sen kattamiseen on syytä tehdä toinenkin kävely. Kirja antaa ainekset pariinkymmeneen mielenkiintoiseen ja yleissivistävään retkeen.

Työläiskaupungin synty

Työläiset rakensivat tehtaat ja tekivät niissä töitä. Mutta kosken ja työläisten ohella ratkaiseva panos teollisen Tampereen synnyssä oli ulkomaalaisilla ja maahanmuuttajilla. Ruotsin kuningas perusti kaupungin ja antoi sille erityisaseman. Venäjän keisari antoi Tampereelle vapaakaupunkioikeudet. Ensimmäinen merkittävä teollisuuslaitos oli Ruotsin valtion viinanpolttimo, ja Finlayson tuli Skotlannista. Pietarilaiset liikemiehet tekivät Finlaysonista Pohjoismaiden suurimman yrityksen. 

Kirjan ensimmäinen luku esittelee Suomen suurimman tehtaiden ja työväenkulttuurin kaupungin synnyn. 1870-luvulla kolme neljästä tamperelaisesta sai elantonsa teollisuudesta. Frenckell, Finlayson, Tampella, Tako ja kaikki muut keskustan tehdasrakennukset tulevat oppaan avulla uudella tavalla tutuksi.

Opas tarjoaa myös tietoja tehtaista, jotka ovat jo kadonneet katukuvasta. Tiesitkö, että Suomen ensimmäinen kenkätehdas, Jalintehdas, toimi nykyisen Puisto-Emmauksen tontilla vuosina 1875–1887? Tai että 1780-luvulla perustettu Frenckellin tehdas otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön paperikoneen (1842) ja oli 1870-luvulla Suomen suurin paperitehdas? Opas kertoo myös syyn siihen, miksi tehdas menetti asemansa.

Kirjan taitto palvelee erinomaisesti sen käyttöä matkaoppaana. Tärkeimmillä kohteilla, kuten ensimmäisessä luvussa tehtailla, on oma aukeama, sivu tai tietolaatikko, joka erottuu taustoittavasta tekstistä.

Opas näyttää työväenkulttuurin voiman ja vastakulttuurin luovuuden

Kirjan toinen taustoittava luku esittelee kansalaisyhteiskunnan synnyn, josta Tampereen keskustassa on yhä useita rakennuksia ja muistolaattoja todistamassa. Suomalaisen järjestäytyneen työväenliikkeen ja työväen osuustoimintaliikkeen synnyttäjien ponnistukset ovat sellainen osa kaupunkikuvaa, jonka havaitsemiseksi Werstaan opas on kirja paikallaan. 

Historian suuriin käänteisiin liittyvien tapahtumien paikat tunnistetaan oppaan avulla, työväentalo, raatihuone ja Keskustori, Teknillinen oppilaitos ja Termopylen kenttä. Oppaan avulla löytyy myös Kansan Lehden toimitus ja toisen maailmansodan jälkeen talkoilla rakennettu, hiljan purettu kansandemokraattien järjestötalo Sorinkadulta.

Oppaan tekijöille ei punainen Tampere ole vain punatiiltä ja edunvalvontaa. Urheilun, näyttämötaiteen, kirjallisuuden, vapaa-ajan virkistystoiminnan ja kulttuurin tärkeät paikat ja merkit löytyvät kirjan avulla.

Oppaan ansioihin kuuluu myös avara näkemys punaisen Tampereen sävyistä. Pispalan kirjasto, Rajaportin sauna ja Hirvitalo esitellään Tammelan pallokentän, Tapiolan työväentalon ja Hakametsän hallin ohella. 

Valkeakoski ja Nokia ansaitsevat omat retkensä

Kirja opastaa Tampereen vanhoihin kaupunginosiin Epilästä Messukylään ja Käpylästä Härmälään. Pispalalla on oma laaja osuutensa. Lähiöistä mukaan on päässyt vain Multisillan-Peltolammin tienoo. 

Sokerina pohjalla kirja käy kahdessa Tampereen ulkopuolisessa perinteisessä teollisuuskaupungissa Pirkanmaalla, Nokialla ja Valkeakoskella. Muun muassa sangen mielenkiintoiset Hämeenkyrö ja Mänttä jäävät ainakin tässä laitoksessa esittelemättä. Toivottavasti joskus julkaistaan vielä Punainen Pirkanmaa. Kohteita olisi yllin kyllin.  

Pirkanmaan teollisuushistoriasta on julkaistu ainakin Akseli-verkkosivusto. Se ja paljon muuta löytyy kirjan lopussa olevasta kattavasta kirjallisuusluettelosta.

Kirja sopii hyvin luettavaksi yhdessä juoksussa, vaikka vappuna, tänä vuonna kun ei perinteisiä vappujuhlia järjestetä. Mutta erityisen hyvin kirja toimii matkaoppaana, paikan päällä. Miksi lähteä vaivalloiselle matkalle matkojen päähän, kun yksi mielenkiintoisimmista kohteista on yhtä lähellä kuin Tampere?

|||

PUNAINEN TAMPERE OPAS
Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 1:2014

Teksti: Linda Heinonen
Kartat: Juho Tuominen, Emmy Kurjenniemi
Kuvankäsittely ja taitto: Kati Lehtinen

256 sivua, pehmeäkantinen, sidottu, suomi
Hinta 19 €

Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere 2014
ISBN 978-952-67723-5-6 

Kirjasta on ilmestynyt myös englanninkielinen laitos Red Tampere Guide, senkin saa museokaupasta.

Museokauppa verkossa

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.