Kuntavaalit, hallituksen budjettiriihi, Kaipolan tehtaan lopettamisilmoitus, ilmastokriisi ja koronakriisi ‒ vasemmistoliiton puoluevaltuustolla oli eilisessä kevätkokouksessaan paljon puitavaa kevätkokousrutiinien lisäksi.
Linjapuheessaan puolueen puheenjohtaja Li Andersson käsitteli muun muassa työllisyyttä, lyhennettyä työaikaa, oppivelvollisuutta, kuntien taloustilannetta ja lomautuksia sekä kuntavaaleja. Andersson sanoi:
– Pienituloiset, lapsiperheet ja ikäihmiset luottavat meidän edustajiimme. He luottavat siihen, että teemme kaikkemme ratkaisujen ja vaihtoehtojen löytämiseksi, ja että valitsemme veronkorotukset elintärkeisiin palveluihin kohdistuvien leikkausten sijaan.
– Suomen kannalta ei ole järkevää päätyä tilanteeseen, jossa valtio ensi vuonna pyrkii elvyttämään, mutta kunnissa samaan aikaan leikataan rajusti: meidän on tehtävä rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä, jotta kunnat pääsevät jaloilleen niin, ettei yksikään kuntalainen ole vaikeinakaan aikoina jäänyt ilman tarvitsemaansa apua tai tukea, Andersson pohti. Anderssonin puheesta löytyy videotallenne tämän kirjoituksen alapuolelta.
Pirkanmaalaiset puoluevaltuutetut pitivät kokouksessa useita puheita. Tässä jutussa julkaistaan Aapo Niemen ja Jouni Sirénin työelämäaiheiset puheet. Sanna-Maria Anttilan ja Veera Kirettin puheet työttömien asemasta julkaistaan omana juttunaan
Jokainen meistä on oivallinen kuntavaaliehdokas
Puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen viritteli avauspuheessaan kokousta kuntavaalityöhön:
‒ Parhaiten varmistamme vastuullisen ja tulevaisuusorientoituneen päätöksenteon jatkossakin kuntakentällä ottamalla romakan vaalivoiton kevään 2021 kuntavaaleissa. Nyt on aika alkaa toden teolla kammeta vaalikoneita käyntiin ympäri Suomen, jokainen meistä on esimerkiksi aivan oivallinen kuntavaaliehdokas.
‒ Kuntaliiton tuoreen ennusteen mukaan koronakriisi heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardilla eurolla. Ympäri Suomen käykin kuiske, että Excel-taulukkolaskennan erikoismiehet ja -naiset ovat alkaneet viritellä koneitaan valmiiksi erilaisten säästölistojen laatimista varten.
‒ Nähtiinpä jo ikään kuin alkusoittona viime keväänä kaikkein akuuteimman koronatilanteen keskellä se, kuinka osa kunnista käytti koronan aikaansaamaa poikkeuksellista tilannetta härskisti hyväksi taloudellisten säästöjen hakemisessa lomauttamalla henkilöstöään paniikinomaisesti. Tällainen putkinäköisyys ja näköalattomuus on käsittämätöntä näinä hetkinä, kun me kaikki elämme suunnattoman epävarmuuden keskellä, totesi Kortelainen. Kirjoituksen lopusta löytyy linkki koko avauspuheeseen.
Työmarkkina- ja työllistämiskysymyksissä on pidettävä pää kylmänä
Puoluevaltuuston pirkanmaalainen jäsen Aapo Niemi puhui työmarkkinoista ja työllistämistoimista. Niemi katsoi Kaipolan tehtaan kohtalon valaisevan oikeiston ideologista asennetta niin sanottuihin työllisyystoimiin, joiden ainoa tarkoitus on heikentää palveluita ja korvauksia.
‒ Vai millä tavoin Jämsän seudulla huolehditaan niistä sadoista ihmisistä joita tämä äärimmäisen ikävä tehtaan sulkeminen koskettaa, jos esimerkiksi aikuiskoulutustuki ja eläkeputki poistetaan?
‒ On aivan käsittämätön ehdotus poistaa aikuiskoulutustuki, kun Suomen työmarkkinoiden yksi suurimmista ongelmista on juurikin niin sanottu kohtaanto-ongelma, eli avoimia työpaikkoja on aloilla, joilla ei ole tarpeeksi koulutettua työvoimaa, Niemi ihmetteli.
‒ Myöskään eläkeputken poisto ei luo yhtään uutta työpaikkaa. Jo nyt yli 55-vuotiaiden työllistyminen on äärimmäisen vaikeaa. Tilanteen parantamiseksi vasemmistoliitto onkin tehnyt erinomaisia avauksia, Niemi kiitti.
‒ On erittäin tärkeää, että vasemmistoliitto pitää hallituksessa huolen siitä, ettei valtiovarainministeriön esityksiä edistetä, eikä etenkään aikuiskoulutustukeen ja eläkeputkeen kosketa ja että vasemmistoliitto ajaa jatkossakin voimakkaasti työmarkkinoiden oikeudenmukaista uudistamista, korosti Niemi.
Pesosen puheet harmittavat yrittäjää
Puoluevaltuuston kokouksessa puhui myös puoluehallituksen pirkanmaalainen jäsen Jouni Sirén. Hän arvosteli erityisesti UPM:n toimintaa:
‒ UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkeminen Jämsässä on silkkaa ahneutta. Irtisanotaan 450 paperityöläistä, koska tehdas ei tuota UPM:n mielestä tarpeeksi – ei siksi, että tehdas olisi kannattamaton.
‒ Syyn sälyttäminen hallitukselle ja ay-liikkeelle on jokseenkin härskiä. UPM on jakanut tänä 1,3 miljardia euroa osinkoja osakkeenomistajille. Nämä voitot ovat syntyneet muun muassa Kaipolan työntekijöiden työstä, Sirén huomautti.
‒ UPM:n pomot yrittävät lietsoa vastakkainasettelua yrittäjien ja ay-liikkeen välillä puhumalla liian korkeista palkoista, vaikka työvoimakustannusten osuus paperitehtaan kuluista on alle 10 prosenttia. Itseäni Pesosen puheet ottavat päähän myös yrittäjänä. Ay-liikkeen ja hallituksen syyttäminen on falskia, kun yhtiön oma ahneus ajaa monen Jämsänkosken yrittäjän ahdinkoon, Sirén kritisoi.
‒ Suomalaisista yrityksistä yli 90 prosenttia on pienyrityksiä, jotka elävät myymällä tavaroita ja palveluja tavallisille ihmisille. Kun Jämsässä Kaipolan tehtaan sulkemisen seurauksena suoraan ja välillisesti ehkä jopa 1 500 ihmistä menettää työpaikkansa, se näkyy pian myös monen pienyrittäjän kassassa, kun asiakkaiden ostovoima hupenee.
Li Anderssonin puhe: