Artikkeli: Suomi, Vasemmisto

21.8.2020 klo 08:57

Vasemmistoliiton äänestäjät kannattavat solidaarista Euroopan unionia

Vasemmistoliiton kannattajista suurempi osa kuin minkään muun puolueen äänestäjistä antoi tukensa Eurooppa-neuvoston sopimalle elvytyspaketille. Kuvassa elvytysvälineestä neuvottelemassa vasemmalta oikealle Suomen pääministeri Sanna Marin, Alankomaiden pääministeri Mark Rutte, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen. (Kuva: © Euroopan unioni.)

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on muuttanut vasemmistoliiton kannattajien näkemyksiä unionista: vastustus on muuttunut kriittiseksi kannatukseksi. Vuoden 1994 kansanäänestyksessä kolme neljäsosaa vasemmistoliittolaisista äänesti liittymistä vastaa. Jos äänestys järjestettäisiin nyt kolme neljäsosaa äänestäisi liittymisen puolesta.

Myös vasemmistoliiton EU-kanta on muuttunut sangen varauksellisesta rakentavan kriittiseksi. Puolue ajaa radikaaleja muutoksia unionin toimintaan, jotta se toimisi nykyistä tehokkaammin kansainvälisten ongelmien ratkaisemisen areenana. Rajat ylittävä monikansallinen yhteistyö on välttämätöntä useiden polttavien ongelmien ratkaisemiseksi. Vasemmistoliitto ei vaadi Suomen eroa EU:sta, vaan toimii sen puitteissa omia tavoitteitaan edistäen. Vasemmistolla ei ole mitään syytä jättää EU:ta kurjistamispolitiikkaa toteuttavien puolueiden temmellyskentäksi.

Vasemmistoliittoa eduskuntavaaleissa äänestäneistä kolmannes äänesti toisen puolueen ehdokasta eurovaaleissa

Vasemmistoliitto ei onnistunut viime vuoden europarlamenttivaaleissa välittämään EU-linjauksiaan äänestäjille. Viime viikolla julkaistussa Vasen Kaista -verkkolehden artikkelissa Vasemmistolta puuttuu yhteinen näkemys EU:sta arvioitiin, että merkittävä syy vasemmiston eurovaalitappioon lähes kaikissa EU-maissa juontuvat vasemmiston epäselvästä kannasta Euroopan unioniin. Siksi monet vasemmistoa tavallisesti äänestävät halusivat äänestää varman päälle, ja valitsivat joko selvästi EU:n kannalla tai sitä vastaan olevan puolueen. 

Åbo Akademissa tehty tutkimus osoittaa, että ainakin Suomessa kävi juuri näin. Eduskuntavaaleissa vasemmistoliittoa äänestäneistä ja  europarlamenttivaaleihin osallistuneista kansalaisista vain 67 prosenttia äänesti vasemmistoliittoa myös europarlamenttivaaleissa. Peräti viidennes siirsi äänensä vihreille. Voidaan olettaa, että  moni heistä halusi varmistautua siitä, että ääni menee EU-myönteiselle ehdokkaalle.

Taulukko 1: Taulukon tiedot perustuvat Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforskin julkaiseman tutkimusraporttin Voting and public opinion in Finland – The parliamentary election of 2019 toiseen painokseen. Raportti valottaa äänestämiselle keskeisiä teemoja kevään 2019 vaaleissa. Raportin viimeisessä luvussa Thomas Karv analysoi äänestäjien siirtymistä eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien välillä. Kyselytutkimukseen osallistui yli 1800 suomalaista.

Toisaalta perussuomalaisten europarlamenttivaaleissa saamista äänistä viisi prosenttia tuli vasemmistoliittoa eduskuntavaaleissa äänestäneiltä. He ilmeisesti halusivat varmistua siitä, että ääni menee EU:n vastustajalle. Mielipidetiedustelujen mukaan noin viisi prosenttia vasemmistoliiton kannattajista äänestäisi EU-jäsenyyttä vastaan, jos kansanäänestys järjestettäisiin nyt.

Vasemmistoliitto sai europarlamenttivaaleisssa ääniä myös muita puolueita eduskuntavaaleissa äänestäneiltä. Suurin ryhmä oli sosiaalidemokraateille äänensä antaneet, joiden osuus vasemmiston eurovaalien äänistä oli kahdeksan prosenttia. Tämä antaa tukea arvelulle, että vasemmistoliiton odotettua pienemmäksi jäänyt kannatus eduskuntavaaleissa olisi johtunut vasemmistoliiton kannattajien taktikoinnista. He halusivat varmistaa että SDP on vaaleissa suurempi puolue kuin perussuomalaiset, ja lainasivat äänensä demareille. Mitään näyttöä tämänkaltaisen lainaustoiminnan organisoimisesta ei kuitenkaan ole.

Vaalikonevastaukset havainnollistavat vasemmiston vaalityön vaikeutta 

Europarlamenttivaaleissa etulyöntiasema on niillä puolueilla, joilla on suorasukainen suhtautuminen Euroopan unioniin ja yksinkertaiset ratkaisut unioniin liittyviin monimutkaisiin ongelmiin. Näiden puolueiden on myös suhteellisen helppo antaa vastauksia vaalikoneisiin.

Vihreät menestyy europarlamenttivaaleissa paremmin kuin kansallisissa vaaleissa, koska puoluesuuntaus tukee selvemmin  kuin mikään muu vahvaa Euroopan unionia. Nationalistiset puolueet menestyvät monissa maissa europarlamenttivaaleissa sen vuoksi että ne kaikkein kiivaimmin haluavat purkaa EU:n tai ainakin vähentää sen merkitystä.

Vihreiden ja nationalististen puolueiden on helppo antaa jyrkkä kyllä tai ei vaalikoneväitteeseen “Euroopan integraatio on hyvä asia”, mutta vasemmistoliitolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin vastata “Ei samaa eikä eri mieltä”, sillä euroopan integraatio ei totisesti ole vain hyvä tai huono asia.

Vasemmistoliitto kritisoi nykyistä oikeistolaiseen politiikkaan perustuvaa ja sisämarkkinoihin keskittyvää Euroopan integraatiota. Samalla unionissa voidaan kuitenkin vasemmiston lailla toteuttaa integraatiota muuttaa unioi etusijalle ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin etusijalle asettavaksi toimijaksi. Ilmastokatastrofin torjuminen ja kansainvälisten suuryritysten väärinkäytösten lopettaminen ei onnistu yhden maan tai puolueen voimin.

Taulukko 2: EU ja minä (euandI) projektin vaalikoneessa voi verrata omia kantojaan lähes 300 eurooppalaisen puolueen vastauksiin. Suomesta mukana on 12 puoluetta. Sovelluksen ovat laatineet arvostetut eurooppalaiset tutkimuslaitokset.

Kun vasemmistoliitto EU ja minä -vaalikoneessa vastaa “ei samaa eikä eri mieltä” neljään kahdeksasta Euroopan unionia koskevasta kysymyksestä, ei ole ihme, että moni valitsija hämmentyy.

Äänestäjää saattaa myös oudoksuttaa vasemmistoliiton tuki EU:n verotusoikeudelle. Kyse ei kuitenkaan ole kansalaisten verottamisesta, vaikka moni näin voi ymmärtää. Kyse on muun muassa oikeudesta verottaa lähinnä yhdysvaltalaisia suuryrityksiä. Miljardivoittoja takovat yritykset eivät maksa lainkaan tai juuri lainkaan veroja niihin eurooppalaisiin maihin, joissa voitot syntyvät.

Useimmat EU ja minä -sovelluksen kysymykset olivat kuitenkin sellaisia, joihin voi helposti  vastata viisiportaisella asteikolla. Alla esimerkkinä kuuden suomalaisen puolueen  vastaukset sosiaali- ja veropolitiikkaa koskeviin kysymyksiin.

Taulukko 2: EU ja minä (euandI) projektin vaalikoneessa voi verrata omia kantojaan lähes 300 eurooppalaisen puolueen vastauksiin. Suomesta mukana on 12 puoluetta. Sovelluksen ovat laatineet arvostetut eurooppalaiset tutkimuslaitokset.

Vasemmistoliiton kannattajat tukevat vahvasti EU:n elpymisvälinettä 

Eurooppa-neuvosto eli EU:n huippukokous hyväksyi neljän päivän ja yön neuvottelujen jälkeen heinäkuussa EU:n elpymispaketin, joka  sisältää monivuotisen rahoituskehyksen että elpymisvälineen. Seitsenvuotisen rahoituskehyksen kokonaistasoksi sovittiin 1 074 miljardia euroa ja kertaluontoisen elpymisvälineen kooksi 750 miljardia euroa.

Mikään osapuoli ei saanut kaikkia tavoitteitaan toteutumaan, mutta olennaista oli, että sopimus syntyi. Li Andersson kiteytti sovun merkityksen tuoreeltaan Twitterissä: 

‒ Euroopan talouden ripeä elpyminen koronakriisistä on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle välttämätöntä. Eurooppalaisen ratkaisun tukeminen ei ole ollut Suomelle hyväntekeväisyyttä, vaan Suomen omista intresseistä huolehtimista.

‒ Viime yönä saavutettu sopu uudesta elpymisvälineestä ja monivuotisesta rahoituskehyksestä tukee kokonaiskysynnän toipumista Euroopassa. Se tarjoaa myös vastauksia koronan aiheuttaman sosiaalisten ja terveydellisten kriisin torjuntaan, arvioi Andersson.

Kansan Uutisille kirjoittamassaan analyysissä Andersson arvioi:
‒  Kiinnostavinta vasemmiston kannalta on se, että elpymisväline edustaa päinvastaista lähestymistapaa kuin mitä eurokriisin yhteydessä nähtiin. Pankkitukipakettien ja yksityistämis- tai leikkausohjelmien sijaan nyt luodaan finanssipoliittista liikkumavaraa elvytykseen koko Euroopan unionissa. Näin halutaan varmistaa, että kasvua ja työllisyyttä vauhdittavia investointeja saadaan liikkeelle koko yhteismarkkina-alueella.

Myös vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspolitiikasta vastaava erityisavustaja Lauri Holappa arvioi, että EU:n elpymisväline on askel kohti sosiaalisempaa Eurooppaa.
‒ EU:n uudesta elpymisvälineestä on Suomessa keskusteltu lähinnä nettomaksajien ja -saajien termeillä. Juuri lainkaan ei ole ollut puhetta siitä, miten EU-tason talouspolitiikka ja sitä ohjaavat näkemykset ovat muuttuneet elpymisvälineen perustamisen ja sitä edeltäneen eurooppalaisen keskustelun myötä, Holappa huomautti.

Oikeiston piirissä Suomen osallistumista elvytyspakettiin nimitettiin muun muassa maanpetokseksi ja Suomen varojen lahjoituksena vastuuttomille eteläeurooppalaisille maille tai saksalaisille pankeille. Suomen oppositiopuolueiden harjoittamaan kritiikkiin yhtyi myös pieni joukko vasemmistoliiton väkeä.

Markkinatutkimusyritys Kantarin kolmelle sanomalehdelle tekemä mielipidekysely osoitti kuitenkin, että valtaosa suomalaisista antoi tukensa elvytyspaketin ehdotuksille. Neljäsosa suomalaisista piti elvytysvälineen keskeistä sisältöä oikeana ja tarpeellisena, ja 42 prosenttia näki sen välttämättömänä pahana. Ratkaisun hylkäämistä vaati neljäsosa kansalaisista.

Kaavio 1: Maaseudun Tulevaisuuden, Hufvudstadsbladetin ja Verkkouutisten teettämä kysely osoittaa, että suomalaiset ymmärsivät elpymisvälineen tarpeellisuuden. Vain vasemmistoliiton kannattajien enemmistö pitivät ratkaisua oikeana ja tarpeellisena. Vain viisi prosenttia vasemmistoliiton äänestäjistä piti ratkaisua huonona.

Kaikkein suurin tuki sopimukselle löytyi vasemmistoliitosta. Sen kannattajakunnan suuri enemmistö näki elpymisvälineen oikeana ja tarpeellisena. Sopimukselle antoi kuitenkin tukensa kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö perussuomalaisten äänestäjiä lukuunottamatta. Vähiten sopimuksen hylkäämistä vaativia äänestäjiä löytyi vasemmistoliitosta ja ruotsalaisesta kansanpuolueesta, viisi prosenttia kummastakin. 

|||

Lue artikkelisarjan kaikki kaikki osat:
Vasemmistolta puuttuu yhteinen näkemys EU:sta (14.8.2020)
Vasemmistoliiton äänestäjät kannattavat solidaarista Euroopan unionia (Tämä artikkeli, 21.8.2020)
Kallistuuko Euroopan parlamentti vasemmalle? (17.9.2020)

Tutkimusraportteja ja kyselyitä, joihin artikkelissa viitataan:
Voting and Public Opinion in Finland – The parliamentary election of Finland. Toimittajat Kimmo Grönlund ja Kim Strandberg Samforsk, The Social Science Research Institute, Åbo Akademi University. Puoluevaihdosta viimeisessä, Thomas Karvin kirjoittamassa luvussa Party switching between the Parliamentary- and the EP elections.
Kaksi kolmesta hyväksyy EU-maiden elvytysrahaston yhteisvastuun – yrittäjät ja perussuomalaisten kannattajat kriittisimpiä (Maaseudun tulevaisuus 29.7.2020)
Suomalaisten EU-asenteissa käänne – enemmistön asenteet silti edelleen myönteisiä (EVA:n Taloustutkimuksella teettämän mielipidetutkimuksen esittely, 9.5.2020, Ilkka Haavisto)
Edellisen artikkelin taulukkoliite

euandi-tutkimus: 
Spaceu2019-projekti
Suomalaisen osapuolen tiedote (suomenkiel.)
Vaalikone

Vasemistoliiton puheenvuoroja aiheesta:
Oikeudenmukainen Eurooppa kaikille, ei harvoille (Vasemmistoliiton europarlamenttivaaliohjelma 2019)
Analyysi EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä (Li Andersson, Facebook, 21.7.)
Li Andersson: Elpymisväline on osoitus tärkeästä muutoksesta talouspoliittisessa ajattelussa Euroopassa (KU 8.8.2020)
Lauri Holappa: EU:n talouskuri voidaan haastaa (KU 8.8.2020)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *