Artikkeli: Tampere

31.10.2020 klo 12:54

Eteläpuisto mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon

Eteläpuiston puolustajat ovat toistuvasti varoittaneet, ettei Tampereen kaupungin hakemus kansallisen kaupunkipuiston statuksesta Eteläpuistolle ole tällä hetkellä välttämättä riittävä. Tärkeää hanketta ei tulisi riskeerata tavoilla, joista on varoitettu jo pitkään. (Kuva: Markku Böök)

Tampereen kaupunginvaltuuston edellisellä kyselytunnilla viime viikolla käsiteltiin valtuustokyselyäni kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta, josta kaupunginhallituksen on ilmoitettu päättävän loppuvuoden aikana. Kaupunginhallitukselle keväällä esitellyssä rajausehdotuksessa on merkittävä puute, kun kulttuurihistoriallisestikin arvokas Eteläpuisto on jätetty olennaisilta osin rajauksen ulkopuolelle. Mukaan sisällytettyä kaistaletta lukuunottamatta Eteläpuiston ylätasanne on nimetty muutosalueeksi. Tällaista termiä ei laki tunne. Tämä perustelematon rajausesitys herättää väistämättä kysymyksen siitä, onko Eteläpuiston tehorakentaminen edelleen suunnitelmissa.

Ympäristöministeriön määrittämissä kriteereissä kaupunkipuistoille todetaan selkeästi, että kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja, häiriötön ja yhtenäinen jatkumo. Tämä ei toteudu, jos olennainen osa Eteläpuistoa jätetään rajauksen ulkopuolelle.

Kyselytunnilla apulaispormestari Aleksi Jäntin (kok.) vastauksessa ei tullut ymmärrettäväksi, miksi Eteläpuisto kokonaisuudessaan ei ole mukana rajauksessa ja miksi näin ollen otetaan riski koko kaupunkipuistohankkeen kariutumisesta.

Vastauksessa todettiin, että ”Eteläpuiston osalta kansalliseen kaupunkipuistoon liitettävä kokonaisuus on tarkoituksenmukaista ratkaista yhtäaikaisesti alueelle laadittavan kaavan kanssa […] Muutosalueeseen liitetään kaupunginhallituksen erillinen päätös, joka ohjaa myöhemmin  laadittavaa asemakaavaa”.

Kaava luvataan vasta noin viiden vuoden kuluttua. Ympäristöministeriön asettamien kriteerien pitää kuitenkin täyttyä jo hakemusvaiheessa tämän vuoden lopulla.

Eteläpuisto-liike on kerännyt yli 16 000 tamperelaisen allekirjoitukset puiston suojelemiseksi ja kehittämiseksi kaupunkilaisten yhteisenä puisto- ja virkistysalueena. Kaupunkipuistorajausehdotuksen ollessa nähtävillä syksyllä 2019 yli 300 henkilöä otti kantaa Eteläpuiston sisällyttämiseksi kokonaisuudessaan kaupunkipuistorajaukseen. Lisäksi viime keväänä useat valtuustoryhmät aiemmista kannoistaan poiketen ilmaisivat tukensa Eteläpuiston säilyttämiseksi puistona.

Tällä tulee olla merkitystä. Kuntademokratian kannalta tärkeää on myös se, missä kansallisen kaupunkipuiston rajauksesta ja hakemuksesta ympäristöministeriölle päätetään. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei määrittele sitä, tehdäänkö päätös kaupunginhallituksessa vai valtuustossa. Tässä on kunnilla liikkumavaraa. Useassa kunnassa päätöksen on tehnyt valtuusto. Toivon, että näin tapahtuu myös Tampereella. 

Kirjoittaja on vasemmiston kaupunginvaltuutettu Tampereella.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.