Rauno Kesseli muuttaa Ouluun levollisin mielin ‒ nuoret jatkavat työtä Ylöjärvellä

Rauno Kesseli on elänyt liki 64 vuotta Ylöjärvellä, kymmenessä asunnossa kahden kilometrin säteellä lapsuudenkodistaan Rotikon kylässä. Kesseli on hoitanut kunnallisia luottamustehtäviä 36 vuotta, siitä kunnanvaltuutettuna vuodesta 1989 ja kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2004. Rauno Kesseli jos kuka on ylöjärveläinen, vaikka muuttaakin viikonvaihteessa Ouluun. 

Vasen Kaista -verkkolehden lähtöhaastattelun aluksi sovitaan, että valokuvia ei oteta kaupungintalon edessä tai muissa Kesselin poliitikko-haastatteluja kuvittaneissa maisemissa. Päätetään käydä hänen lapsuutensa maisemissa.

Synnyinkodin kuvaaminen ei onnistu, sillä sen paikalla kulkee Ravitie. Ravitien ja Mikkollankadun risteyksen liikenteenjakajalla kuvatessamme keskustelu kääntyy luontevasti Ylöjärven kehitykseen ja kunnallispolitiikkaan.

Rauno Kesselin tullessa äänestysikään Ylöjärvi oli lähes 10 000 asukkaan nopeasti teollistuva kunta, jossa liki kolmannes äänestäjistä tuki Vasemmistoliiton edeltäjän, SKDL:n ehdokkaita. Kun Vasemmistoliitto perustettiin vuonna 1990, Kesseli oli jo ensimmäistä kauttaan varsinaisena valtuutettuna. Vasemmistoliitolla oli neljännes valtuutetuista, valtuustossa vankka vasemmistoenemmistö, ja asukasluku tähyili jo 20 000 asukkaan rajaa. 

Tänään asukkaita on 33 000 ja kaupunki kovin erilainen. Teolliset työpaikat ovat rajusti vähentyneet ja vasemmistoenemmistö menetetty. Kuntaliitokset ja uudet, lapsiperheille suunnitellut kaupunginosat ovat vaikuttaneet äänestäjäkunnan koostumukseen. Äänistä kilpailemaan on tullut kaksi uutta puoluetta, vihreät ja perussuomalaiset. 

Vasemmistoliittolla on nyt viisi valtuutettua 51 paikkaisessa valtuustossa. Ylöjärven vasemmisto on menettänyt asemiaan enemmän kuin vasemmistoliitto keskimäärin. Mutta suunta kääntyi viime kuntavaaleissa. Ylöjärvellä kannatus nousi tuplasti sen verran kuin vasemmistoliitolla valtakunnallisesti.

‒ Vaalimenestys johtui ehdokasasettelun onnistumisesta. Saimme alueellisesti, ammatillisesti ja ikärakenteeltaan monipuolisen ehdokaslistan. Mukaan tuli nuoria, uutta intoa ja uusia ideoita vaalityöhön tuovia ehdokkaita, selittää Kesseli syitä ääniosuuden nousua 10 prosenttiyksikön paremmalle puolelle vuoden 2017 vaaleissa.

‒ Aikoinaan oli itsestään selvää, että kerättiin täysi ehdokaslista. Mutta ehdokkaiden hankkiminen oli paljon helpompaa suurilla työpaikoilla ja kansalaisjärjestöissä, nyt täytyy löytää uusia keinoja. Kesseli tietää omasta kokemuksestaan, mistä puhuu. Metallimiehenä ja pääluottamusmiehenä Ylö-tehtailla sekä Ylöjärven Ryhdin aktiiviurheilijana ja varapuheenjohtajana ehdokkaita ja ääniä oli helppo saada.

Myös kuntapolitiikan tekeminen on muuttunut Kesselin luottamushenkilöuran aikana.
‒ Ennen kunnan palveluksessa olevat virkamiehetkin tunsivat hyvin kunnan ja kuntalaisten asiat, ja perustivat työnsä siihen. Nyt tuodaan kaiken maailman ajatuksia ja teorioita ulkopuolelta, kuten perusteeton usko ulkoistamisen ja yksityistämisen välttämättömyyteen, tuskailee Kesseli.

‒ Kun valmistellaan vaikkapa uuden päiväkodin perustamista, sen varmistaminen yksityiseksi palveluksi tuntuu olevan monille tärkeämpää, kuin keskustelu itse palvelun käytännön järjestelyistä.

Toinen Rauno Kesseliä harmittava ilmiö on muissa poliittisissa ryhmissä esiintyvä, järjellä käsittämätön persujen pelko:
‒ Monasti vaikuttaa siltä kuin perussuomalaiset valtuutetut istuisivat muiden valtuustoryhmien ryhmäkokouksissa. Persujen kritiikkiä pelätään niin paljon, että ei tehdä oman mielen mukaisia ratkaisuesityksiä, vaan sellaisia, joiden arvellaan kelpaavan myös persuille, arvostelee Kesseli.

Näistä lieveilmiöistä huolimatta Kesseli jättää valtuuston, kaupunginhallituksen, maakuntahallituksen ja muut kunnalliset luottamustehtävänsä hyvillä mielin, ilman kaunaa mihinkään suuntaan.

‒ Olen yrittänyt noudattaa sitä periaatetta, että asiat riitelevät, eivät ihmiset, sanoo Kesseli, joka nauttiikin suurta arvostusta kaikissa poliittisissa ryhmissä Ylöjärvellä ja koko Pirkanmaalla. 

Kesseliltä on kysytty, että miten hän arvaa lähteä, pärjääkö Ylöjärven vasemmisto lainkaan ilman kokenutta ja osaavaa kärkihahmoaan.

‒ Sellainen huoli on täysin turha. Meillä on nyt varsin hyvä tilanne. Valtuustoryhmässä ja kunnallisjärjestössä on paljon osaavia ihmisiä, joille vastuun kasvaminen tekee hyvää. En hetkeäkään epäile, etteivätkö he, ja nykyisin alati mukaan tulevat uudet aktiivit hoida hommia, vakuuttaa Kesseli.

‒ Asiat näyttävät menevän parempaan suuntaan siinäkin, että yhteistyö demarien ja vihreiden kanssa on parantunut valtuustotyössä. Olen luvannut, etten ala Oulusta käsin antamaan ohjeita Ylöjärven vasemmistoväelle. Uskon, että he hoitavat hommat. Kunhan vain muistavat hoitaa sen kuntavaalien ehdokasasettelun kunnolla, Kesseli tokaisee mietteliään näköisenä.

Oulussa voi katsella Tapparan vierasotteluita

Rauno Kesseli jäi eläkkeelle lokakuun alussa. Työuraan kuuluivat metallityöt Ylö-Tehtailla, toimittajan tehtävät Hämeen Yhteistyössä ja Pirkanmaan Yhteistyössä ja kiinteistönhoitajan työt Ylöjärven kunnassa. Viimeiset kymmenen vuotta Kesseli toimi Ylöjärven kaupungin päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna. 

Ouluun Rauno Kesselin vie puolison, Sari Timosen työ. Timonen on valittu kuurojen papiksi Oulun hiippakunnan tuomiokapituliin.

Tylsistymisestä ei ole huolta, vakuuttaa Kesseli:
‒ Vaimon kanssa tehdään mielellään kävelyretkiä, olemme jo katsoneet, että niille löytyy hyvät maastot. Ja vaimon työalueeseen kuuluu koko Pohjois-Suomi Lappia myöten. Minulla on hyvät mahdollisuudet päästä kyytimieheksi ja nähdä aivan uusia maisemia.

‒ Olen myös saanut selville, että Oulussa on Pohjolan suurin biljardisali ja oivat kalavedet, kehuu kalastusta ja snookeria intohimoisesti kirjallisuuden lisäksi harrastava Rauno Kesseli.
‒ Ja onhan siellä Oulussa sellaista upeata, mistä täällä Tampereen seudulla ei pääse nauttimaan, huikaisee Kesseli perään erotessamme ‒ Tapparan vierasottelut!