Artikkeli: Suomi

18.11.2020 klo 09:35

Kiistaa kutsunnoista käydään myös koronan keskellä

Kutsunnat järjestettiin vuonna 2020 tarkan koronakurin alaisuudessa. Nuoret saapuivat Sammonkadun Tredulle rajoitetuissa ryhmissä ja olivat tilaisuuden ajan eristettynä talon opiskelijoista.

Kutsuntojen tiimoilla käydään jatkuvasti kamppailua siitä, onko tietoa kaikista mahdollisista palveluksen suorittamisen tavoista riittävästi saatavilla. Puolustusvoimien kutsuntaväen lisäksi kutsuntojen liepeillä toimii usein myös aktivisteja edistämässä tietoisuutta aseistakieltäytymisestä, jota ei heidän mukaansa kylliksi kutsunnoissa tarjota.

Asepalvelus on ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto syntymässä miehiksi määriteltyjen pakollisen asevelvollisuuden Suomessa. Ylen julkaisemien tietojen mukaan sen suoritti vuonna 2019 asevelvollisista 73,5 prosenttia. Palveluksen käyneiden osuus on vuosien mittaan laskenut. Lisäksi palveluksen suoritti vapaaehtoisena reilut 1200 naista.

Useille ihmisille asepalvelus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Palveluksesta saa vapautuksen tai lykkäyksen noin neljännes asevelvollisista. Siviilipalveluksen suorittaa vuosittain noin pari tuhatta. Totaalikieltäytyjiä on myös vuosittain 50 hengen molemmin puolin.

Aseellinen ja aseeton palvelus

Kutsunnanalaiset saapuvat Tredun Sammonkadun toimipisteeseen kuutena kutsuntapäivänä. Koronavuoden erikoisuutena päivän aikana saavutaan neljässä erässä, jotta väen määrä pysyy maltillisena. Sisätiloissa pidetään tarkkaa koronakuria ja jonossa pidetään tarkasti turvavälit. Kun eräältä kutsunnanalaiselta puuttuu kasvomaski, asiasta huomautetaan koko salin edessä ja hänelle kiikutetaan sellainen. Koronaturvallisuus otetaan puolustusvoimissa vakavasti niin kutsunnoissa kuin palveluksenkin aikana.

Armeijan leipiin suuntavalle nuorelle avautuu kutsuntojen tiiviin infon aikana laajasti erilaisia vaihtoehtoja. Tampereelta asepalvelukseen astutaan yleensä joko Satakunnan lennostossa, Porin prikaatissa tai Panssariprikaatissa. Kutsuntojen jälkeen on mahdollista hakea vielä erilaisiin erikoisjoukkoihin.

Pirkanmaan aluetoimiston asevelvollisuussektorin johtaja kapteeni Henrik Ahvenainen selventää, että alokaskausi kaikissa suurissa joukko-osastoissa on sisällöltään kutakuinkin identtinen. Kalusto erilaisissa joukko-osastoissa kuitenkin vaihtelee, mikä määrittelee myös koulutuksen sisältöä.

Aseeton palvelus on Ahvenaisen mukaan hyvin harvinainen valinta, etenkin kutsunnoissa. Aseettomaan palvelukseen hakeutuvat päätyvät monesti ratkaisuun asepalveluksen aikana. Virallisesti niin asepalvelus, siviilipalvelus kuin aseetonkin palvelus esitetään samanarvoisina suoritustapoina. Henkilökohtaisesti Ahvenaisella on hyvin vähän kokemusta aseettoman palveluksen suorittajista.

– Kaksikymmentä vuotta sitten kun olin kouluttajana minulla oli yksi [aseettoman palveluksen suorittava] jätkä. Tämä yksittäinen tapaus meni hyvin ja jätkä oli hyvin ylpeä hommastaan ja mitä siellä teki.

Valmiutta aseettoman palveluksen järjestämiseen puolustusvoimilla kyllä Ahvenaisen mukaan olisi. Aseetonta palvelusta käyvälle löytyy erilaisia tehtäviä.

Kutsunnoissa oli myös tarjolla klassisia sotilaskodin munkkeja. Auton edessä poseeraa kapteeni Henrik Ahvenainen. Munkkeja ja kahvia kutsunnanlaisille tarjoilivat Sisko Latva-Reinikka ja Maire Kainulainen.

Kutsuntoja määrittävät sotilaalliset tarpeet

Asepalvelus on suuressa osassa kutsuntatilaisuuden ohjelmaa. Niin seurakunnan kuin kaupunginkin edustaja puhuvat asepalveluksen tärkeydestä ja merkityksestä puheenvuoroissaan. Videoidussa puheenvuorossaan Tampereen pormestari Lauri Lyly kehuu armeijan yhteisöllisiä arvoja ja sieltä saatavaa johtajakokemusta. Harjoitellaanpa tilaisuudessa myös sotilaallista kuria ja järjestystä, kun osanottajat nousevat seisomaan kapteeni Ahvenaisen astuessa saliin tilaisuuden alussa.

Myös siviilipalvelus mainitaan kutsuntainfon diaesityksessä yhden dian muodossa neutraalisti ja asiallisesti yhtenä palveluksen suorittamisen muotona. Siviilipalveluksen esille tuonti kuitenkin kalpenee asepalveluksen vaihtoehtojen rikkauden rinnalla.

Aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattori Aku Kervinen kertoo, että vaikka periaatteessa siviilipalveluksen suorittamisesta tulisi lain mukaan saada riittävästi tietoa, tulee eri puolilta Suomea säännöllisesti tietoa muusta. AKL on kerännyt kutsunnanalaisten kokemuksia viime vuosilta siitä, miten siviilipalvelus on kutsuntojen yhteydessä tuotu esiin.

Useimmat vastaajat kokevat, ettei siviilipalveluksesta esitetä kutsunnoissa kuin aivan välttämätön tieto, juuri yksittäisen dian pohjalta. Useimmissa kokemuksissa vastaajat mainitsivat, että virallisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi kutsuntalautakunnan edessä, heihin suhtauduttiin siviilipalvelukseen hakemisesta huolimatta asiallisesti. Yksittäiset vastaajat olivat kuitenkin kokeneet asiatonta käytöstä myös kutsuntalautakunnalta.

Kaikkein yleisimmin vastaajat kokivat siviilipalvelukseen kohdistuvan vähättelyn ilmenneen pienissä asioissa ja rivien välistä. Vähättelevät äänensävyt, sopimattomat vitsit ja sosiaalisen paineen luominen nousevat esiin monissa kokemuksissa.

– Jos siviilipalveluslomake pitää nöyryyttävästi hakea koko muun yleisön edestä, on paine mennä massan mukana merkittävä, hän kuvailee.

Ahvenainen muistuttaa, että kutsuntainfon lisäksi tietoa palveluksen eri tavoista tarjotaan myös kutsunnanalaisten käymässä esihaastattelussa. Tietoa itse siviilipalveluksesta hänen mukaansa on kyllä tarjolla. Tiedon etsiminen sen sisällöstä jää kuitenkin ihmisen itsensä harteille.

Kutsuntakampanja

Koska Aseistakieltäytyjäliitto ei koe asepalveluksen vaihtoehtojen olevan riittävällä tavalla esillä kutsunnoissa, organisoi se vuosittain kutsuntojen yhteyteen niin kutsuttua kutsuntakampanjaa. Kutsuntakampanjassa jaetaan kutsunnanalaisille AKL:n laatimaa lehtistä, jossa käsitellään erilaisia tapoja olla suorittamatta asepalvelusta.

Aku Kervinen kertoo, että kutsuntojen järjestäjät pyrkivät usein hankaloittamaan kampanjan tekemistä. Kutsunnat järjestetään yleensä kunnilta vuokratuissa tiloissa, joiden aluetta puolustusvoimat valvoo pikkutarkasti. Kampanjan tekijät pyritään tarkasti pitämään vuokratun alueen ulkopuolella, vaikka kampanjoijat eivät olisikaan erityisen lähellä itse kutsuntapaikkaa.

– Joskus on yritetty estää jopa läheisellä katuosuudella kampanjointi, viimeksi tänä vuonna Espoossa, vaikka kyse on yleisestä tiestä. 2000-luvun vaihteessa aiheesta on käyty käräjillä asti, Kervinen kertoo.

Ahvenainen ei ota kantaa kampanjan tekemiseen, mutta korostaa, että puolustusvoimat on vuokrannut alueen kutsuntoja varten omaan käyttöönsä ja vuokraajalla on oikeus päättää, miten alueella toimitaan.

Tampereen vuoden 2020 kutsuntojen aikaan kutsuntakampanjaan osallistunut Tuukka kertoo, että kampanjaa on saanut tehdä rauhassa. Kampanjan tekijät ovat pitäytyneet Tredun alueen ulkopuolella, eikä puolustusvoimien henkilöstö ole käynyt heitä juuri jututtamassa.

– Aion kyllä seuraavana vuonna selvittää oikeuskäytännön siitä, että voiko tuolla [tontin alueella] olla. Mun mielestäni se, että Tampereen kaupunki rajaa niiden tontilta rauhanomaisia flaijereiden jakajia on vähän ongelmallista. Kaupungin pitäisi kuitenkin edistää julkista keskustelua, kertoo Tuukka omasta kannastaan.

Tuukka aloitti palveluksen armeijassa, mutta siirtyi henkilökohtaisista syistä siviilipalvelukseen. Hän kertoo, että on sinänsä maanpuolustushenkinen, mutta asevelvollisuuden joustamattomuus ei lopulta mahdollistanut sen loppuun suorittamista.

Palveluksesta vapauttamisen määrä on nousussa

Kutsunnoissa kutsunnanalaisille määritellään palveluskelpoisuusluokka. Yleisimpiä, terveydentilaan perustuvia luokkia on kaikkiaan neljä. A-luokka merkitsee kykyä suorittaa täysipainoinen palvelus. B-luokka tarkoittaa vähäistä terveyshaittaa, joka ei kuitenkaan estä palveluksen suorittamista. Tällöin palvelus suoritetaan terveyshaitta huomioiden. C-luokka merkitsee, että velvollisella on jokin sairaus tai ominaisuus, joka merkittävästi haittaa palveluksen suorittamista. C-luokituksessa asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana. E-luokitus merkitsee väliaikaista terveyshaittaa, jonka perusteella asevelvollisen palveluksen suorittamista lykätään enintään kolmella vuodella. 

Aku Kervinen muistuttaa, että kaikkiaan noin neljännes asevelvollisista saa vapautuksen terveyssyistä. Vuonna 2018 palveluksen keskeytti 15,7 prosenttia. Jotkut saavat vapautuksen tai lykkäyksen jo kutsunnoissa, toiset taas kesken palveluksen. Lukemat sisältävät sekä palveluksesta rauhan aikana vapautetut että väliaikaista lykkäystä saaneet.

Vapautuksen saaneiden määrä on 2000-luvun aikana kasvanut. Taustalla on Kervisen mukaan puolustusvoimien tarve kouluttaa pienempi osa ikäluokasta. AKL saa kuitenkin säännöllisesti yhteydenottoja myös siitä, ettei kutsunnanalainen tai palvelukseen määrätty ole saanut tarvitsemaansa terveydellisiin syihin perustuvaa vapautusta.

– Nämä tapaukset ovat hyvin yksilökohtaisia. Joskus kyse on asenteellisista lääkäreistä, jolloin tiedonhausta ja oman terveydentilan todistelusta on tehty kohtuuttoman työlästä, Kervinen selventää.

Ahvenainen korostaa, että rauhanajan palveluksesta vapautettavien sekä E-luokiteltujen osalta on ennen kaikkea kyse palveluksen suorittajan omasta terveydestä.

– Me ei lähdetä ihmisten terveydellä leikkimään, ihmisen oma terveys on kuitenkin tärkeämpää kuin se, että hän suorittaa palveluksen.

Jotkin sairaudet, kuten diabetes, estävät palveluksen suorittamisen kokonaan. Joskus palveluksen estyminen tulee velvolliselle myös yllätyksenä.

– Voi olla että se yksittäinen mies tai nainen tulee toimeen sen oman vaivansa kanssa, mutta jos tilannetta katsoo lääkärin silmin, voi vaiva heikentää omaa terveyttä niin, että on parempi vetää selkeät rajat, Ahvenainen kertoo.

Kutsunnat uuteen uskoon?

Kutsuntoja kehitetään Pirkanmaalla kaiken aikaa. Ahvenainen kertoo, että korona-aikana pakon edessä tehty kutsuntatilaisuuden tiivistäminen on konsti, joka voi jäädä elämään koronan jälkeenkin. Kutsunnanalaisen aikaa ei haluta käyttää turhaan, kun sama viesti on välitettävissä tiiviimminkin. Ennen korona-aikoja kutsuntojen yhteydessä on ollut tarjolla terveyskasvatusta, hedelmällisyyskasvatusta ja muiden pienempien yleishyödyllisten toimijoiden ohjelmaa. Tänäkin vuonna kutsuntojen yhteydessä on tietoa etsivän nuorisotyön Aikalisä-hankkeen palveluista.

– Me tottakai suhtaudumme positiivisesti tällaisten toimijoiden läsnäoloon, toisaalta emme halua myöskään pitkittää ihmisten päivää tai tuputtaa mitään, Ahvenainen kertoo.

Kun hallitus asetti vuonna 2020 parlamentaarisen komitean selvittämään asepalveluksen kehittämistarpeita, laitettiin sen työlistalle myös kansalaispalveluksen toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Uuden siviililuonteisen palvelusmuodon asettaminen asepalveluksen ja siviilipalveluksen rinnalle voi lisätä tarvetta muuttaa myös kutsuntojen luonnetta. Kutsuntojen luonteen muuttaminen voisi tulla kysymykseen, kun velvollisia määrättäisiin ehkä säännönmukaisemmin muuallekin kuin puolustusvoimien palvelukseen.

Ahvenainen suhtautuu kutsuntojen luonteen mahdolliseen muuttumiseen sotilaallisella otteella. Hänelle kutsuntojen nykymuodossa on kyse lain asettamasta systeemistä.

– Meidän sotilaiden on helppo tehdä mitä käsketään ja annetaan ohjeiksi, ei ole sen kummoisempi juttu, Ahvenainen luonnehtii.

AKL:n näkökulmasta siviililuonteisemman tahon järjestämät kutsunnat olisi tervetullut ajatus. Kervinen nostaa esikuvaksi Norjan kutsunnat, jotka koskevat koko ikäluokkaa, mutta iso osa kutsunnanalaisista vain täyttää verkossa lomakkeen ja vasta seuraavassa vaiheessa seuraisi Suomen mallin tyyppiset läsnäoloa vaativat kutsunnat.

Kutsuntojen kehittämistarpeista Kervinen mainitsee myös kaikille kutsunnanalaisille lähetettävän Varusmiesoppaan. Siviilipalvelus mainitaan myös tässä kirjasessa, mutta monikymmensivuisessa teoksessa sen osuus on hyvin pieni. AKL:n eräänä tavoitteena onkin, että Varusmiesoppaan lisäksi kutsunnanalaisille lähetettäisiin siviilipalveluksesta jokin vastaavanlainen tietopaketti. AKL myös haluaisi, että jo ennen kutsuntoja lähetettävässä lomakkeessa, jossa kutsunnanalaiset esittävät toiveitaan palvelusta koskien, olisi mahdollista valita siviilipalvelus.

Asevelvollisuus muutoksessa

Asevelvollisuusinstituutio pitää pintansa myös nykyajan Suomessa, eikä viime vuosina järjestelmää ole merkittävästi muutettu. Vuonna 2019 kuitenkin kumottiin erivapauslaki, jolla Jehovan todistajat vapautettiin palveluksesta. Tämä on lisännyt vuonna 2020 siviilipalvelukseen hakeutuneiden määrää joillakin sadoilla.

Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean lisäksi siviilipalveluksen kehittämistä on 2010-luvun aikana pohdittu useaan otteeseen. Vuodesta 2011 lähtien on tunnistettu ongelmia esimerkiksi siviilivarantoon kuuluvien poikkeusolojen sijoittamisen suhteen.

Seuraavan kerran ehdotuksia asevelvollisuusjärjestelmän uudistamiseksi kuultaneen vuoden 2021 syksyllä, kun asiaa käsittelevä parlamentaarinen komitea päättää työnsä.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:
Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *