Siviilien puolustus – väkivallaton vaihtoehto

Aseistakieltäytyjien liiton ryhmä Joukkovoiman mielenosoituksessa Helsingissä 2015. Kuva: Cai Melakoski.

 

JUHA KELTTI
Vaihtoehdot ovat puuttuneet puolustuspoliittisesta keskustelusta sen jälkeen, kun Sadankomitean piirissä virinnyt siviilivastarintakeskustelu laantui 1970-luvun alkuvuosina. Sotilaallinen liittoutuminen tai liittoutumattomuus, mutta jokin sotilaallinen perusratkaisu. Asevelvollisuusarmeija tai ammattiarmeija, mutta armeija joka tapauksessa.

Siviilien puolustus on keväällä 2017 käynnistynyt projekti, joka tutustuu väkivallattomaan vastarintaan ja hahmottelee vaihtoehtoista puolustustapaa militarismille: väkivallatonta alhaalta ylöspäin johdettua muutosliikettä.  Aseistakieltäytyjäliiton tukema projekti on organisoitunut itsenäisesti opintopiiriksi. Siviilien puolustus löytyy Facebookissa omalla yhteisösivullaan, opintopiirillä on oma Facebook-ryhmänsä..

Keväällä Helsingissä Rauhanasemalla käynnistyneen opintopiirin runkona on Brian Martinin teos Social Defence, Social Change, suomenkielisten referaattien tuella. Teos pyrkii yhdistämään yhteiskunnallisen puolustuksen ja muutoksen näkökulmia. Muita keskeisiä teoreetikoita ovat Gene Sharp ja Johan Galtung. Analysoitavana on se, mitä maailmassa tapahtuu ja on tapahtunut.

Siviilien puolustus järjestää myös yleisötilaisuuksia. Yksi tilaisuus on pidetty Helsingissä suurehkolle joukolle ja kaksi tilaisuutta nyt elo–syyskuun vaihteessa Tampereella. Esittelin projektia yliopiston alakuppilassa ja Vastavirtaklubilla johdattelin muutosliikkeiden heikkouksien voittamiseen.

Muutosliikkeiden vahvistamisen ongelmia

Muutosliikkeiden heikot kohdat saattavat olla esimerkiksi tavoitteenasettelussa – onko tavoiteita aina edes asetettu selvästi? Tilanneanalyysin korvaa usein niin sanottu mutu-perustelu (musta tuntuu), josta objetiivisten kriteerien puutteessa voi tulla egojen sota. ”Strategia” on virallispuheessa moninkertaiseti madallettu ja häväisty sana. Tämän huomaa, jos kokeilee googlata sanoilla ”poliittinen strategia”.

Tilanneanalyysi perustuu syvimmillään sen tapaisiin asioihin, joita käsiteltiin Vasen Kaistassa 3.9. Ismet Lözicin kirjoituksessa Vasemmiston poliittinen kriisi teoreettisesta näkökulmasta. Kriisi koskee sekä vasemmiston poliittis-teorettista ydintä, että poliittis-strategisen toiminnan tapoja ja taktiikoita.

Marxilaisissa traditioissa on saatettu pyrkiä etenemään maailmaa ja aikakautta koskevista asioista ”konkreettisen tilanteen konkreettiseen analyysiin”, luokkataistelussa määräytyvään poliittiseen suhdanteeseen.

Anglosaksisen väkivallatomuustradition  voima näkyy, paitsi rauhanliikkeessä, myös esimerkiksi Britannian ”anti-austerity”-liikkeissä. Äskettäin Joukkovoiman mielenosoituksen jälkeen sen Facebook-ryhmässä ryöpsähti keskustelu siitä, miksi väki väheni. Ratkaisuja ei voi vetää hatusta. Yksi toimintatapa vaatisi tuekseen toisia; taktiikka vaatisi strategiaa ja strategia puolestaan tilanneanalyysia, tavoitteita ja visiota

Lue lisää muualla verkossa:

Siviilien puolustus (Facebookin yhteisösivu)
Siviilien puolustus opintopiiri (Facebook-ryhmä)

Antimilitaristi 3/2016 sisältää kolme artikkelia, kirjoittajina Kaj Raninen, Jussi Hermaja ja Juha Keltti, jotka johdattelevat aktiiviseen väkivallattomuuteen.

*

Leave a Reply