Oppositiossa ja välillä tiedotusvälineissäkin povataan oppositiopuolueille riemuvoittoa kesäkuun kuntavaaleissa. Suurimman kuntapuolueen kruunua sovitetaan milloin perussuomalaisten, milloin kokoomuksen päälaelle.
Vaalispekulaatiot nojaavat monasti todisteluun “oppositio voittaa koska oppositio aina voittaa”. Vaaliennusteet perustuvat kuitenkin muihinkin seikkoihin kuin puolueiden hallitus- tai oppositioasemaan.
Poliittiset asetelmat ovat tulevissa kuntavaaleissa ainutlaatuiset: istuva hallitus on ylivoimaisesti suosituin hallitus niiden 30 vuoden aikana, jolloin kansalaisten tyytyväisyyttä hallitukseen on mitattu puoluebarometrien avulla.
Viime viikolla valmistuneen puoluebarometrin mukaan 62 prosenttia kansalaisista on hallituksen toimintaan tyytyväisiä. Vuodesta 1991 hallituksen suosiota on mitattu 57 kertaa, kerran tai kahdesti vuodessa. Enemmistö kansalaisista on ollut tyytyväisiä hallituksen toimintaan vain kolme kertaa, kolmessa pääministeri Sanna Marinin hallituksen aikaisessa mittauksessa.
Puoluebarometri näyttää ennustavan melko hyvin kannatuksen kehitystä. Hallitukset, joihin kansa on ollut tyytyväinen puoluebarometrissä ovat yleensä myös saaneet paremmat vaalitulokset kuin ne puolueet, joiden arvosanat puoluebarometrissä ovat olleet heikot.
Hallitus pitää pintansa kannatusmittauksissa
Hallituspuolueiden vaalitappio on tähän mennessä näkynyt ennakkoon kannatusmittauksissa, ja tämä on otettu vaaliveikkauksissa huomioon. Nyt monet kommentaattorit tuijottavat lähinnä perussuomalaisten kannatuspisteiden nousua. Kuitenkin hallituspuolueiden yhteen laskettu kannatus Ylen ja Hesarin galluppien keskiarvosta oli vuosi sitten maaliskuussa 53,5 prosenttia, ja kannatus on pysynyt sitä ylempänä joka ikinen kuukausi. Nyt hallituspuolueiden kannatus on 55,3 prosenttia.
Oppositiopuolueiden kannatus oli Ylen ja Hesarien kannatusmittausten keskiarvossa viime vuoden maaliskuussa 44,6 prosenttia ja on pysynyt 43 prosentin alapuolella sen jälkeen.
Hallituksen suosion kasvu ei perustu vain niin sanottuun korona-lisään. Ennen pandemiaa, viime vuoden helmikuun mittauksissa hallituspuolueiden yhteinen kannatus oli 52,7 prosenttia ja opposition 45,2 prosenttia.
Hallitus on ennenkin menestynyt kuntavaaleissa
Vaalitulosten lähempi tarkastelu osoittaa vääräksi oletuksen, että hallituspuolueet häviävät ja oppositiopuolueet voittavat. Näin käy useimmiten, mutta hallituspuolueet voivat myös lisätä kannatustaan enemmän kuin oppositiopuolueet. Ja liki joka vaaleissa osa hallituspuolueista voittaa ja osa oppositiopuolueista häviää.
Vuosien 1992 ja 2017 välissä järjestettiin seitsemät kuntavaalit. Yksittäiset hallituspuolueet saavuttivat näissä vaaleissa kahdeksan voittoa ja oppositiopuolueet kärsivät kymmenen tappiota.
Pikayhteenveto kuntavaalien tuloksista Vasemmistoliiton perustamisen jälkeiseltä ajalta
On helppo tarkastaa, onko olettamus hallituspuolueiden lähes automaattisesta vaalitappiosta ja oppositiopuolueiden helposta vaalivoitosta oikea. Seuraavassa kerrataan kahdeksan asemansa vakiinnuttaneen eduskuntapuolueen ääniosuus ja sen muutos kuntavaaleissa alkaen vuodesta 1992. Tarkastelussa erotellaan kulloisetkin hallitus- ja oppositiopuolueet omiksi ryhmikseen.
Esko Ahon johtamaa hallitusta edelsi ainakin kahdella tavalla aikaisemmista hallituksista poikkeava Harri Holkerin vetämä hallitus. Holkerin hallitus oli Suomen ensimmäinen sinipunahallitus, jonka pääpuolueet olivat kokoomus ja SDP. Toiseksi Holkerin hallitus oli ensimmäinen enemmistöhallitus Suomen historiassa, jossa keskustapuolue tai sen edeltäjä maalaisliitto ei ollut mukana.
Ahon hallituksen asettamista edeltävissä eduskuntavaaleissa keskusta sai kuuluisan veret seisauttavan vaalivoiton ja yli neljänneksen, 55 paikkaa eduskunnassa. Juhlatunnelma ei kuitenkaan jatkunut pitkään. Hallitus joutui tuoreeltaan hoitamaan vuosien 1991‒1993 pankkikriisiä. Oikeistohallitus vastasi kriisiin pelastamalla pankit ja leikkaamalla sosiaaliturvaa.
Vuoden 1992 kuntavaalit järjestettiin Ahon hallituksen oltua toiminnassa puolitoista vuotta. Keskusta alitti ensimmäisen kerran sitten vuoden 1980 kuntavaalien ja kokoomus ensimmäisen kerran sitten 1972 vaalien 20 prosentin ääniosuuden rajan. SDP sai yli 27 prosentin ääniosuuden ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972 kuntavaalien. Oppositiossa ollut vasemmistoliitto voitti ensimmäiset kuntavaalinsa, kun tulosta vertaa SKDL:n tulokseen edellisissä kuntavaaleissa.
Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa SDP otti riemuvoiton, 28,3 prosentin ääniosuudella se sai 63 kansanedustajaa. Hallituspuolueista keskusta menetti 11 paikkaa, mutta kokoomus vain yhden. Niinpä Paavo Lipponen muodosti ensimmäisen hallituksensa kokoomuksen kanssa, mutta mukaan otettiin myös vaalivoiton saanut vasemmistoliitto sekä vihreät ja RKP.
Lipposen hallitus jatkoi pääosin Ahon hallituksen oikeistolaista talouspolitiikkaa, eikä päätös osallistua hallitukseen ollut helppo. Puolueen selvä enemmistö kuitenkin katsoi, että puolueen tulisi ottaa vastaan paikat hallituksessa. Ellei tähän tilaisuuteen tartuttaisi, vasemmistoliitto jäisi marginaalissa huutelevaksi, kutistuvaksi porukaksi. Vakavin aikein toimiva poliittinen puolue pyrkii aina hallitukseen, sillä siellä päätetään asioista.
Kuntavaalit järjestettiin kun Lipposen hallitus oli toiminut puolitoista vuotta. Hallituksen vasemmistopuolueet ja vihreät hävisivät. Oikeistopuolueiden äänestäjät palkitsivat sen sijaan puolueensa vaalivoitoin. Vasemmistoliiton asemaa heikensi sen kolmen kansanedustajan siirtyminen oppositioon.
Lipposen toista hallitusta edeltävissä eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana eduskuntapuolueena, vaikka hävisivätkin 5,4 prosenttia kannatusosuudestaan. Hallituskumppaneista kokoomus ja vihreät etenivät vaaleissa, vasemmistoliitto kärsi tappion ja RKP:n kannatus pysyi ennallaan. Oppositiopuolue keskusta sai neljä lisäpaikkaa. Hallitus jatkoi samalla koostumuksella. Vasemmistoliitto osallistui hallitukseen paljon suuremmalla enemmistöllä kuin Lipposen ensimmäiseen hallitukseen, eikä eduskuntaryhmästä erotettu ketään pysyvästi koko vaalikauden aikana. Vaalikauden lopussa suurin osa vasemmistoliittolaisista oli sangen pettyneitä hallituksen toimintaan.
Kuntavaalit pidettiin jälleen hallituksen toimittua puolitoista vuotta. Kuntavaalien tulos poikkesi Lipposen ensimmäisen hallituksen kuntavaalituloksesta siinä, että nyt kaikki hallituspuolueet oikeistoa myöten hävisivät, vihreät oli ainoa hallituspuolue joka eteni vaaleissa.
Vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen muodostetun hallituksen pääministerinä oli ensin pari kuukautta Anneli Jäätteenmäki, mutta suurimman osan vaalikautta samalla puoluekokoonpanolla toiminutta hallitusta johti Matti Vanhanen. Hallitukseen osallistuivat keskusta, SDP ja RKP.
Vuoden 2003 eduskuntavaalien voittajia olivat keskusta, SDP, vihreät ja perussuomalaiset. Vasemmistoliiton kannatus jäi ensimmäistä kertaa alle kymmenen prosentin (9,9).
Lokakuun 2004 kuntavaaleissa hallituspuolueet lisäsivät ensimmäistä kertaa keskimääräistä kannatustaan kuntavaaleissa, ja vieläpä enemmän kuin oppositiopuolueet. Hallituspuolueista kannatustaan lisäsi SDP, joka seuraavissa eduskuntavaaleissa kärsi rökäletappion. Yksi tärkeä syy SDP:n kannatuksen romahtamiseen oli varallisuusveron poisto, josta päätettiin vasta kuntavaalien jälkeen.
Kokoomuksen kannatus nousi oppositioasemasta huolimatta vain prosenttiyksikön, vasemmistoliitto, vihreät ja KD hävisivät vaalit oppositioasemastaan huolimatta.
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa keskusta kärsi vaalitappion, mutta pysyi silti suurimpana eduskuntapuolueena ja Matti Vanhanen jatkoi pääministerinä. Sen sijaan kokoomus ohitti sosiaalidemokraatit. Kokoomus sai kymmenen lisäpaikkaa ja demarit menettivät kahdeksan paikkaa. Vasemmistoliitto hävisi kaksi paikkaa mutta piti silti asemansa neljänneksi suurimpana puolueena. Viidenneksi suurin puolue vihreät sai yhden lisäpaikan.
Vanhasen toiseen hallitukseen osallistuivat keskustan lisäksi kokoomus, vihreät ja RKP. Vaalikauden viimeisen vuoden pääministerinä toimi Mari Kiviniemi.
Lokakuussa 2008 pidetyissä kuntavaaleissa hallituspuolueiden yhteenlaskettu ääniosuus pysyi ennallaan. Vaikka keskusta menetti ääniosuuttaan tuntuvasti, saivat kokoomus ja vihreät vaalivoiton.
Perussuomalaiset-puolueen suurvoitto vuoden 2012 eduskuntavaaleissa johti hallitusneuvottelut uudenlaiseen tilanteeseen. Tavaksi oli tullut, että kolmesta suurimmasta puolueesta, sosiaalidemokraateista, keskustasta ja kokoomuksesta aina kaksi muodostaa hallituksen ja kolmas johtaa oppositiota.
Nyt kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut PS sai 39 kansanedustajaa ja kaikki muut eduskuntapuolueet menettivät paikkojaan RKP:tä lukuunottamatta. Kehnoimman vaalituloksensa sitten vuoden 1972 saanut keskusta kieltäytyi hallitusvastuusta, eivätkä SDP tai kokoomus olleet valmiita muodostamaan hallitusta perussuomalaisten kanssa.
Jyrki Katainen muodosti hallituksen, johon osallistuivat kaikki puolueet perussuomalaisia ja keskustaa lukuunottamatta. Vasemmistoliitto erosi hallituksesta kuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2014. Kataisen erottua pääministerinä jatkoi Alexander Stubb (24.6.2014) ja tästä hallituskokoonpanosta erosi vihreät syyskuussa 2014.
Vuoden 2012 kuntavaalit olivat toistoa edellisen vuoden eduskuntavaaleille. Vaikka perussuomalaiset saivat pienemmän ääniosuuden kuin eduskuntavaaleissa, kärsivät kaikki muut puolueet RKP:tä lukuunottamatta vaalitappion, myös oppositiopuolue keskusta.
Vuoden 1996 kuntavaaleista lähtien kolme suurta puoluetta olivat saaneet yli 20 prosenttia äänistä kaikissa vaaleissa, nyt tähän ylsi vain kokoomus.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskusta palasi ykköspuolueeksi saamalla ainoana puolueena yli 20 prosenttia äänistä. PS nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Sekä SDP että kokoomus kärsivät kolmannen perättäisen eduskuntavaalitappionsa.
Keskustan Juha Sipilä muodosti hallituksen kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa. Hallitus jatkoi samaa suurpääomaa ja suurituloisia suosivaa ja sosiaaliturvaa leikkaavaa politiikkaa kuin pääosin kaikki hallitukset Holkerin hallituksesta lähtien. Uutta linjausta edustivat kielteinen käänne kehitysyhteistyössä ja pakolaispolitiikassa.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa kaikki hallituspuolueet, erityisesti PS hävisivät. Keskustalle tappio oli neljäs perättäinen tappio kuntavaaleissa, kokoomukselle toinen.
|||
Vuoden 2019 eduskuntavaalien voittajia olivat vasemmistoliitto, SDP ja vihreät, jotka yhdessä keskustan ja RKP:n kanssa osallistuivat Antti Rinteen perustamaan, sittemmin Sanna Marinin johtamaan hallitukseen.
Hallitus näyttää selvinneen erinomaisesti vuoden jatkuneesta pandemiasta huolimatta. Hallitus on puoluebarometreissä ylivoimaisesti suosituin suomalainen hallitus, ja kannatusmittauksissa sen puolueiden yhteenlaskettu kannatus on roimasti oppositiopuolueiden kannatusta korkeampi.
Hallitus on näillä näkymin saamassa vahvan luottamuslauseen kesäkuun kuntavaaleissa. Hallituksen yhteenlaskettu ääniosuus kuitenkin todennäköisesti laskee ja opposition nousee verrattuna viime kuntavaaleihin. Tämä johtuu toisaalta perussuomalaisten rökäletappiosta viime kuntavaaleissa, toisaalta keskustan kannatuksen yleisestä alenemisesta.
Hyvinkin mahdollista kuitenkin on, että SDP on vaalien jälkeen suurin kuntapuolue ja hyvin todennäköistä se, että hallituspuolueiden ääniosuus on kuntavaaleissa oppositiopuolueiden ääniosuutta korkeampi.
|||
Selvennyksiä: Kuntavaalien nimitys oli ennen vuoden 2017 kuntavaaleja kunnallisvaalit. Tässä kirjoituksessa aikaisempiakin paikallishallinnon vaaleja kutsutaan kuntavaaleiksi.
Kuntavaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä vuonna 2017. Sitä ennen kuntavaalit järjestettiin syksyllä.
Lue lisää Vasen Kaista -verkkolehdestä
Kokoomuksesta liike nyt ulos (12.11.2020)
Miksi vasemmistoliiton ehdokkaita äänestettiin kuntavaaleissa? (3.11.2020)
Tämän kirjoituksen kuvaukset hallitusten politiikasta ja vasemmistoliiton toiminnasta ovat viittauksellisia. Jos haluat lukea enemmän poliittisesta kehityksestä ja vasemmistoliiton kannanotoista vuoden 1991 jälkeen, tutustu eduskuntavaalisarjaamme:
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 1/8: 1991 (15.11.2018)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 2/8: 1995 (28.11.2018)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 3/8: 1999 (2.1.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 4/8: 2003 (4.3.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 5/8: 2007 (28.3.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 6/8: 2011 (8.4.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 7/8: 2015 (12.4.2019)
Vasemmistoliiton eduskuntavaalit ‒ osa 8/8: 2019 (vaaliennakko 13.4.2019)